Ilkka Herlinin ympäristöharrastukset osin ristiriitaisia

Vessin asiantuntija kommentti Hs 61019

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006262582.html

Miljardööri Herlinin arvot ja toiminta on osin kunnioitettavaa.

Jos hiilidioksidin biometanointi toimii oikeasti, hiilidioksidia tuottavia voimalaitoksia kyllä riittää asiakkaiksi tai raaka-aineen antajiksi. Tämähän olisi loistavaa.

Peltoviljelyn osalta olen samaa mieltä. Luomuviljely, syväjuuriset ja monivuotiset kasvit, hyvät kosteus ja ravinneolosuhteet yhdessä voimistavat juuristoja ja maaperän bioelämää ja samalla hiiltä sitoutuu maahan paljon lisää. Suomessakin olisi mahdollista sitoa peltomaahan alle 20 vuodessa koko Suomen yhden vuoden päästöt viljelytapojen muutoksen seurauksena.
Miksi emme tuottaisi Suomessa luomuna mm. monivuotisilla ja syväjuurisilla pensailla superterveellisiä marjoja (tyrni, aronia, mustaherukka, marjatuomipihlaja, sinimarjakuusama, pensasmustikka) jotka siementen kanssa esim. blendatussa smoothissa parantaisivat kansanterveyttä huikeasti.

Laiduntaloudessa Herlin on väärässä.
Jos metaania röyhtäyttelevät ja piereskevät niitty- ja vuoristolehmät, lampaat ja vuohet vaihdettaisiin rehevästi kasvaviin metsiin, saataisiin päinvastoin aikaan todellista hiilensidontaa luokkaa 5 tn/ha/v.

Meidän tarvitsisi muuttaa vain 12 milj. km2 maailman 60 milj. km2:n rehutuotantoalasta metsäksi, niin ilmasto olisi pelastettu jo sillä. Toisaalta rehuntuotannon ulkopuolellakin on puuttomia metsitettäviä joutoalueita jättimäärät, jotka joutaisivat siihen. Näin jopa Suomessa.

Herlinin harrastama ja mediassa (ei käytännössä) muotivillitykseksi noussut jatkuva kasvatus ei toimi.
Näinhän Suomen metsiä hoidettiin satoja vuosia ja saatettiin ne siihen surkeaan kuntoon, jossa ne olivat 1950-luvulla. Metsän tuottavuus ja kestävä kehitys romahtaa ”jatkuvalla kasvatuksella” varmasti.
Siinä puiden jalostusta ei voida hyödyntää, metsät kuusettuvat ja ryteköityvät, perimältään huonoimmat puut jäävät ja yleistyvät, maaperä kunttaantuu (= paksu karikekerros kivennäismaan päällä, jolloin kivennäismaa jää eristyksiin kylmäksi ja hapettomaksi) eikä uudistu, lahosienet leviävät, hyönteistuhot yleistyvät, puun korjuu vaikeutuu ja kallistuu.