JÄRJETÖNTÄ HIRVIELÄINPOLITIIKKAA

MT uutisoi maanantaina syksyllä 2016 erittäin huolestuttavan suunnan hirvieläinvahinkojen kasvussa ja niiden korvattavuuden vähenemisessä. Omat kokemukseni ovat samansuuntaisia vahinkoja kärsineen tuottajan (Timo Lankila) kanssa.

Hirvieläinmäärän ja vahinkojen rajoittaminen on vuodesta toiseen typerä ja erittäin kallis kiista.

MMM:n virkamiesten ja metsästäjäjärjestöjen ilmeisesti hyvin pienessä porukassa ”poikien kesken” sovitaan paljonko eläimiä kaadetaan ja millä tasolla tiheys pidetään.

Joku vuosi sitten hirvimääriksi ohjeistettiin 2-4 / 1000 ha. Nyt siitäkin on lipsuttu ja käytäntö on 4-6…tai enemmän.

Mikä on se viisaus jonka mukaan hirvimäärät ja niistä aiheutuvat vahingot pitää olla korkealla tasolla? Tuleeko vaatimus pönäkältä sikariportaalta, joka egoaan pönkittääkseen haluaa päästä ampumaan helposti suuren määrän vaivattomasta autonvieruspassista?

Vai suojellaanko tässä ”luontoa”?

Helpon teurastusmetsästyksen hintana kärsitään hirvikärpäsistä, punkeista, kymmenien miljoonien maatalousvahingot, satojen miljoonien metsätalousvahingot, tuhansia (n. 5000) hirvieläinkolareita romuttuneine ja traumatisoituneine osallisineen, kuolleita ja kymmeniä vammautumisia liikenteessä. Kokonaislasku rahassakin on varmasti toisella miljardilla kaikkineen.

Näiden lisäksi on kiukku, turhautuminen, ajanhukka ja luottamuksen romahtaminen johtajiin joiden nimistä tulee vähän kuin kirosanoja.  

Suuri hirvenlihamäärä sotkee myös markkinoita. Kokemuksesta tiedän että liha on lisäksi kallista huomioiden kaikki harrastuksen rahakulut.

Kustannuksiin kuuluu myös tulevaisuudessa metsien alentunut tuottokyky, koska jatkuvasti istutetaan maalajin ja puuhistorian suhteen ”väärää” puulajia hirvien takia.

Ylisuuren hirvieläinkannan tuhoja pyritään estämään suurella vaivalla ja kustannuksilla, mikä on kuitenkin toivotonta, myös niiden kesyyntymisen vuoksi.

Millaisia päsmäreitä MMM:n virkamiehet ovat? Kansakunnan etu ei ainakaan näytä olevan heille kiinnostava tai sitten ymmärrys / toimeenpano – osaaminen ei riitä (virkamiesten Laanikari, Niemelä ym.) kaikkien asioiden ynnäämiseen. Ovatkohan eläinmäärät – kustannukset nyt varmasti hallitusohjelman mukaiset vai sooloilevatko vastuulliset?

Jos laskemme hirvimäärän 1.5 – 2 talvehtivaan yksilöön/1000 ha hirvivahingot laskevat pieneen murto-osaan ja hirviä voidaan edelleen metsästää.

Peurat ja kauriit tietysti karsitaan samassa suhteessa. Tällöin vain kaatomäärät ovat pienempiä ja metsästyksessä tarvitaan jo taitoa ja kärsivällisyyttä. Niin kuin oikean metsästyksen luonteeseen kuuluukin.

Jos metsästyshallinnointi jatkuu näin lepsuna ja onnettomana, meillä ei ole mitään mahdollisuutta estää villisikamäärien ”räjähtämistä käsiin” kaikkine vitsauksineen aivan lähivuosina.

Epäonnistunut hirvieläinpolitiikka on nyt esimerkki huonosta hallinnosta ja maaseudulla yrittämisen realismeista vieraantuneiden virkamiesten päähänpinttymistä.

Mikä neuvoksi?  

                                                                                                             Veli-Jussi Jalkanen 

                                                                                                             agronomi, puun tuottaja

hirviseuran PJ, toimitusjohtaja                                                                                   Sahalan kartano, Rautalampi