Kioton sopimuksen noudattaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja ratkaisuja energian kulutuksessa.
Lopullinen tavoite Kioton ja Pariisin sopimusten täyttämisen jälkeen on lisäkeinojen ripeä käyttöönotto ja niillä ilmastokatastrofien välttäminen.
Tämä ei edellytä uutta tekniikkaa (vanhallakin pärjätään, mutta uusi olisi avuksi) vaan ennen kaikkea vastuullisia asenteita ja niiden kautta muutoksia elintapoihimme koko ihmiskunnassa.

Vaikeus ja ilmaston kohtalonkysymys on saada myös Euroopan ulkopuoliset maat tietoiseksi ja sitten kiinnostumaan, innostumaan ja lopullisesti muuttamaan radikaalisti käytäntöjään. Koko Eurooppa vain 11 % osuus kaikista hiilipäästöistä. Siis toimet täällä eivät paljon yksin ratkaise. Suurimmassa saastuttajamaassa Kiinassa ilmastotietoisuus ja -ajattelu on nyt vielä olematonta, maan johdon halusta.

Vielä ei näytä siltä, että muutoshaluttomien ja itsekkäiden teollisuusmaiden poliitiikka (jotka janoavat kansansuosiota ja siis myötäilevät enemmistön mielipidettä) olisi ollenkaan valmis merkittäviin ilmastotekoihin. Pitkäkestoisten ilmaston muutosprosessien laskut ja riskit pannaan lähes keskustelutta seuraavien sukupolvien kannettaviksi.

Suomen päästöt, ovat ”pisara meressä” (1 % Euroopan ja 0.1 % maailman päästöistä), mutta voisimme halutessamme olla uuden tekniikan kehittäjiä, myyjiä ja asentajia, esimerkkinä, kannustajina ja painostajinakin maailmalla sekä olla aktiivisena muodostamassa lämpenemisen pysäyttäviä yhteistyösuhteita ja verkostoja.

Merkittävintä voisi olla Suomen aloitteesta tehdä EU:hun politiikka, joka laittaa suojatullin ja tuontikiellon tuotteille tai maille, jotka eivät tee tehokasta ilmaston suojelutyötä. EU on niin iso markkina, että tällainen vakava uhka panisi ainakin yrittämään.

Tietenkin uutta tekniikkaa on kehitettävä, mutta jo nykyisenkin tekniikan ja tiedon soveltamisella saataisiin merkittäviä tuloksia:

METSÄTUOTANNON JA PUIDEN VALTAVAT MAHDOLLISUUDET

1. Keino metsätalouden muuttaminen tehokkaaksihiilinieluksi olisi ymmärtämättömistä puheista huolimatta teknisesti ”helppoa”.Meillä Suomessakin on valtavasti vajaapuustoisia alueita, joilla puuston määräävoitaisiin kasvattaa paremmalla metsänhoidolla tai kokonaan uusmetsityksellä.Näitä ovat merenrantaheinikot, pohjoisen puronotkot, vähäpuustoiset taiavosuot, hirvieläintuho-, boori- ym. mikroravinnepuutos- eli entisetravinteikkaat hakamaa-, laidun- ja pelto alueet, märkyydestä ja korkeastapohjavedestä kärsivät, kokonaan metsäviljelyn ulkopuolelle jääneetreuna-alueet, hoitamattomat runsasravinteiset ryteikkönotkot, peltoheitot,taajamien ympärille puuttomiksi jääneet alueet, liikenneväylien varsillepuuttomiksi pusikoitumaan jääneet alueet jne. Näihin voisimme saada lisääpuustoa satoja miljoonia kuutioita eli usean vuoden päästöjemme verran. Muissa maissa on satoja miljoonia neliökilometrejä laiduntamallaautioitettuja alueita, myös Euroopassa. Siperiassa ja Afrikassa on laajojaalueelle sopivia puiden kasvatukseen kelpaavia alueita, kun vaan neistutettaisiin ja estettäisiin tuhot ja metsän hävitys. Yhtenä pienenä esimerkkinä on VR:n ratapenkkojen vieressä olevatryteköityneet ja hoitamattomat kaistat, jotka kaiken lisäksi aiheuttavat useitaliikennehäiriöitä ajolangoille joka vuosi. Niiden yhteispinta-ala on 5000 haeli niiltä hoidettuna saataisiin 50.000 m3 puuta vuosittain ja ne sitoisivat35.000 tonnia hiiltä, mikä vastaa 1000 kpl Hong Kongin lentoja. Näidenkaistojen hoitaminen parantaisi myös miljoonien junamatkustajien ikkunanäkyviäja tuottaisi täten hyvää mieltä. Pienistä puroista tulevat suuret virrat.
2. Tehokkaammalla tieteen ja kokemusten mukaisellametsänhoidolla voisimme nostaa Suomen metsien kasvun nykyisestä 107 milj.kuutiosta ainakin150 milj. kuutiooon paremmalla ja jo tunnetulla metsähoidolla.Siitä osa tulisi uudelleen metsitetyistä puuttomista alueista. TosiasiassaSuomen metsistä vain vähemmistö on hyvin hoidettuja ja kasvaa niin hyvin kuinsillä maaperällä olisi mahdollista. Voisimme käyttää metsiä paljon nykyistätehokkaampina hiilisieppareina ja lisätä kasvua kymmeniä miljoonia tonnejavuodessa. Varsinaiseksi hiilinieluksi tehtäisiin tietysti puutalot, koska hyvinrakennettu puutalo kestää satoja vuosia. Yhteiskunnat huolehtisivat, ettäpaperi- ja kartonkituotteet lopulta päätyisivät poltettavaksi energiaksi tailämmöksi fossiilisia. Kalusteilla ja puusta valmistetuilla muilla uudentekniikan kestokulutushyödykkeillä saataisiin sidottua myös vähän hiiltä.
3. Ympäristökeskustelun tasoa mataluutta kuvaa vaatimus jättää kosteikot ja suot käsittelemättä hiilen sitomisen vuoksi.
   Luonnontilainen suo sitoo hiiltä vain 200 – 300 kg / ha / v kun taas sama alue ojitettuna, puujalostuslaitosten jätetuhkalla lannoitettuna ja metsitettynä sitoo 4 – 8 t. Kertaluokkaero on silmiä avaava. Suon kehittäminen puiden kasvualustaksi ei Suomen oloissa pysäytä sammaleen kasvua. Kaikki metsää seuraavat tietävät, että se jatkuu, tosin luonnontilaista hitaampana.
4. Maapallon kaikkien puiden kasvulle sopivien puuttomienalueiden metsittäminen merkitsisi satojen miljardien puiden istuttamista. Ne keräisivätilmasta miljardeja tonneja hiilidioksidia. Puu raaka-aineella voisi korvata fossiilisiapolttoaineita tai paljon energiaa vaativia rakennusmateriaaleja kuten sementtiätai terästä. Jo tämä keino yksin laajasti käytettynä kääntäisi maapallonhiilitaseen etumerkin toiseksi.
   Jo yksi hehtaari hoidettua eli myös säännöllisesti harventamalla aktivoituametsää, sitoo 0.7 tn/1 m:3 puuta ja hiiltä 3 – 30 t / ha / v. Vertailun vuoksiHelsinki – Hong Kong lennon hiilidioksidi lentomatkustajan lisäpainosta(matkustaja + laukut 100 kg) johtuvana on alle 300 kg.  Yksi hyvin rakennettu puuomakotitalo sisältääpuuta n. 50 t, 180 t hiilidioksidia ja 35 t hiiltä.
   
5. Puut saadaan ”houkuteltua” parempaan kasvuun riittävälläharvuudella. Näin vallitseva valtapuiden pienempi keskinäinen tiheys lisäätalviaikaista auringonvalon takaisinheijastusta lumesta puiden väleistä, mikäon unohtunut keskustelussa. Harvuus selviää visualisesti, kun vertaillaan hyvinhoidettua (mikä näyttää harvalta) ja hoidon puutteessa ryteköitynyttä metsäähelikopterista silmämääräisesti tai dronen alaspäin suuntautuvasta lentokuvasta.
6. Suomen yritykset voisivat tuettuina kehittäänykyistäkin nopeampia ja joustavampia istutuskoneita, joilla voisimme urakoidauutta metsää myös muihin maihin.
7. Metsätalouteen pitäisi pikimmiten kehittää älykäs kumitelainenympärivuotisesti toimiva pienpuuharvesteri, jossa kuski vain määrää koneensuunnan ja laserosoittimella merkitsisi poistettavat puut. Sen jälkeen koneenmolemmilla puolilla olevat 2-4 kpl giljotiinileikkurilla varustettua kaatokouraapoimii puut (harvennuspuusta energiarankaan) ja tuo ne koneen takaosassaolevaan kuorimeen, joka myös karsii oksat. N. 90 % rungon ravinteista jää näinmetsään. Kuorittujen runkojen kasa karttuu koneen katolla kunnes täyteentultuaan se niputetaan automaattisesti puukuituvanteilla ja lasketaan ajouranviereen lähikuljetustraktoria odottamaan. Tällaisella koneella tehostetaan kustannustehokkaastimetsänhoidon tilaa ja saadaan raaka-aineen korjuu hyvin kustannustehokkaaksi.Avarampi metsä tuottaa enemmän poimintatuotteita, on viihtyisämpi, kasvattaaenemmän puuta, kun maaerän lämpö on korkeampi eli edullisempi puiden kasvulletärkeälle pieneliöstölle.

PELTOMAAN HIILENSIDONTA.
     

1. Suomessa peltoa on 2.3 milj. ha. jonkaruokamullassa on humusta n. 5 % eli hiiltä n.20 t/ha. Syväjuuristen typensitoja-ym. kasvien ja muokkaustapojen muutosten avulla voisimme sitoa peltomaahanlisää hiiltä 10 – 20 t/ha eli n. 23 – 46 milj. t. joka on siis ainakin puolet Suomenvuotuisista 56 milj.  t. päästöistä. Tämäkasvattaisi myös peltojen kasvukuntoa, mikä typpilannoituksen (mikrobit kärsii!) ja tiivistymistä aiheuttavien koneiden takia on heikkenemässä.
2. Suomessa ja maailmalla olisi lisäkeinoinasiirtyminen yksivuotisista monivuotisiin syväjuurisiin ja typpeä sitoviinkasveihin, muokkaamisen vähentäminen, painopisteen siirtäminen lihantuotannosta enemmän kasvisten (marjapensaat, hedelmäpuut, vihannekset, sienet,siemenet) suuntaan lisäisi pellossa olevan hiilen määrää, peltomaidenkasvukuntoa ja myös kansanterveyttä. 

LIIKENTEEN KEHITTÄMISEN SUURET SÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET

1. Rautateiden tihentäminen ja rakentaminen nopeiksija 2-raiteisiksi henkilöliikenteen lisäämiseksi ja autoliikenteenvähentämiseksi olisi tehokeino, jota tukisi verotus ja tariffipolitiikansäätäminen.
2. Pikajunien väliin tarvitaan yhden vaunun ja vain kuljettajan hoitamia”kiskobusseja” tekemään henkilöiden keräilyä isommille asemille. Vanhat kunnossa olevat ratapenkat kiskotettaisiin uudestaankiskobussikäyttöön osana raideliikenteen kehittämistä. Kaukotavaraliikenteen siirtäminen raiteille yöllä kulkeville automaattijunille vähentäisidramaattisesti raskasta autoliikennettä, tieliikennepäästöjä, teiden huolto- jauusien teiden rakentamistarvetta. Lisäpuhtia päästötalkoisiin saataisiin nostamalla reilusti raskaiden, tuhlailevienja suurikulutuksisten henkilöautojen käyttömaksuja.
3. Kaupunkien liikennepäästöt ja –ruuhkat saataisiinaisoihin jakamalla henkilöautokaistat kahtia lähitulevaisuudessa kehitettävillekevyille ja hieman kapeammille sähkö – robottiautoille. Ne kulkevataikailematta ja turvallisesti älyohjattujen liikenneympyröiden tai risteystenläpi juuri ilman saastuttavia ja hidastavia pysähdyksiä. Ajoneuvojen välit ovatpaljon nykyistä pienemmät mutta nopeudet suuremmat, koska autojen koneohjaus ontarkempaa ja virheettömämpää.
4. Autoliikenne kannattaa sähköistää, kunhan uusiutuvaasähköenergia tuotetaan kestävästi. Vielä nyt (2019) Suomen sähköstä tehdäänhävettävästi fossiilisilla 53 %. Sähkön hävikki on noin 50 % ennenkuin se onsiirretty voimalaitoksen ”raaka-aineesta” sähköauton vetäviin pyöriin.
5. Liikematkustamisen välttäminen vihdoinkintoteutettavilla etäneuvottelutekniikoilla vähentäisi liikkumista paljon,säästäisi kustannuksia, aikaa ja vähentäisi stressiä. Kyse on vaan edullistentekniikoiden hankkimisesta, niiden käytön sujuvasta opettelemisesta ja omien jaorganisaatioiden sisäisten piintyneiden työtapojen uudistamisesta.Tietoverkothan meillä jo on.  
6. Suomessa on kehitteillä uuden ajan ”polkupyörä” jatulee liikenteeseen lähivuosina. Se kulkee 50 % nykyistä nopeammin, on tarvittaessasähköavusteinen, ergonomisesti aivan toista luokkaa verrattuna vanhaan. Ajajaon suojassa sateelta, paahteelta ja katuilman saasteilta mutta saa pyörässä myöshyvät viihde-, ajoseuranta- ja kehontilapalvelut.
   Kun tämä keksintö tulee markkinoille, lyhyen ja keskimatkojen työmatkaliikennemullistuu. Yhteiskunta voi edistää tätä vallankumousta rakentamalla lisääkevyen liikenteen väyliä tai rajaamalla niille lisää kaistoja.
7. Yhteiskunnan kannattaa seurata ja tukea kehittyviäerilaisia nettipohjaisia autojen yhteiskäyttö- ja kimppakyytiratkaisuja, Näilläsaadaan autoja pois liikenteestä, työmatkakustannuksia alemmas ja lisää liikenteensujuvuutta ja vähemmän tienhoitotarpeita. Näillä ratkaisuilla voidaan myös tukeamaaseudun asutusta, kun paikkakuntien väliset sujuvat edulliset kimppakyyditovat useimpien ulottuvilla. Yhdistyneenä nopeampiin ja turvallisiin robottiautoihinnämä muutokset tulevat olemaan merkittävä taloudellisesti monen tekijänsummana.
8. Suomessa ja maapallolla tulisi nopeasti edistäävedyn käyttöä polttoaineena laivoissa. Laivat voisivat tuottaa omissavoimalaitoksissaan jo suoraan vetyä tai helpommin välivarastoitavaa ammoniakkia(tekniikka on jo olemassa), joka on helppo muuntaa taas vedyksi ja käyttää senelektronit suoraan sähkömoottoreissa. Tämän taloudellisen ja päästöttömäntekniikan yleistyminen yhdistyneenä suomalaisen ohjaavan sähköpotkurin (Azipod)tekniikkaan, tullee olemaan valtavirta maailman meriliikenteessä, mutta sen kiirehtiminennyt ilmaston takia olisi tärkeää.
9. Lentomatkustamiselle pitäisi ehdottomasti säätääainakin samat verot kuin muullekin liikenteelle. Itse asiassa verot tulisi olla2-kertaiset, koska lentokoneet laskevat saasteensa ilmakehän yläosiin, jossaniiden vaikutukset ovat 2-kertaiset maaliikenteeseen verraten.  On hävettävää, että poliitikot antavatilmailuteollisuuden ohjailla näin tärkeää vero- ja ilmastoratkaisua.
   
   
   

ENERGIAN TUOTANTO
 

1. Ydinkäyttöisiä pieniä sarjatuotanto/paketti sähkö-lämpölaitokset pitäisi rakentaa suurimpien kaupunkien alle kallioperään n. 100 m syvyyteen ja ydinvahingot kestävien turvaporttien taakse. Tällöin myös lauhdutusenergia voitaisiin käyttöön kaupungin lämmittämisen tai kasvihuoneiden tarpeisiin.
      
2. Aurinko + tuulivoimalaitoksia tulee rakentaa sinne missä olosuhteet ovat sopivat. Ylivoimaisesti paras paikka tuulivoimalle olisivat vuoristot merten rannikoilla. Norjan länsivuorilta koko Pohjola saisi helposti puuttuvat sähkön kestävästi. Pohjoismaat voisivat rakentaa ja rahoittaa voimalat yhdessä.  Kansainvälisesti kilpailtu maailmanmarkkinahinta tuuli- / aurinkosähkölle on painunut jo alle 18 USD / MWh.
   
   
3. Metsätuotannon sivuvirrat voidaan saada biokaasupohjaiseksi energiaksi Äänekosken uuden laitoksen tapaan paperi – selluloosatehdaspaikkakunnilla.
   
   
4. Maaseudulla, missä on käytettävissä ravintorikasta hukkamaata korkeajännitelinjojen alla sekä ylijäämäpeltoja voitaisiin tehdä biomassasta lämpö/sähköenergiaa paikallisilla biokaasulaitoksilla myös liikenne-, yritys- ja kotitalouskäyttöön. Tällä toiminnalla olisi myös kunnan talousaktiivisuutta tukeva vaikutus.
   
   
5. Suomi voisi vuokrata, vaikka yhdessä muiden maiden kanssa Saharasta halpaa aavikkoa ja tehdä siellä juuri keksityllä tekniikalla aurinkoenergialla ilmasta ja vedestä (sitä ei tarvita paljon) ammoniakkia, jota on helppo ja halpa varastoida ja kuljettaa ja joka on taas helppo muuntaa vedyksi ja siitä sähkövoimaksi.
   
   
6. Aaltovoimatekniikan kehittämisessä ja voimaloiden omistamisessa valtamerten rannoilla, olisi valtava kehittymätön potentiaali. Suomalaiset sitä kehittävät yritykset voisivat saada siitä loistavan ja nopeasti kehittyvän liiketoimen.

IHMISTEN KULUTUSTAPOJEN MUUTOS

1. Laajamittainen etätyö koti/korttelitoimistoissa,korpiteiden valaistuksen lopettaminen, sekä rakennustekniikan ja tiivistämisen parantaminentehokkaasti energiaa säästäväksi.
   
   
2. Huvikseen tapahtuvan saastuttavan lentomatkustamisen(lentopolttoaineelle veroja), krääsän kuluttamisen, lihansyönnin ja ruokahukan vähentäminen(erilaiset alv kannat roskaruualle ja lihalle kuin kasviksille),sisälämpötilojen säätäminen enintään. 21 asteiseksi kylmällä ja min. 25asteiseksi kuumalla (laitteissa olisi lakisääteiset minimi ja maksimiasetukset)jo merkitsisivät yhdessä.
3. Miljoonat ruuanvalmistuksen avotulinuotiot Afrikassaja Aasiassa tulisi korvata YK:n tuella 2 – 4 x tehokkaammilla ja puhtaamminpolttavilla, pyörillä liikuteltavilla, perhekohtaisilla, lujilla jaalapaloisilla kevytkamiinoilla. Tällä olisi merkitystä myös Etelä-Aasianlaajaan smog – pilveen.
4. Kotien älykkäiden ja automaattisten lämmönohjaus-ja säätöjärjestelmien laittaminen pakollisiksi kaikkiin uusiin asuntoihin jatuetuiksi investoinneiksi vanhoihin.
5. Maailmasta tulisi tehdä mahdollisemman nopeastimuoviton, tai ainakin vähämuovinen topakoilla ja rohkeilla rajoituksilla. Me jaympäristömme olemme hukkumassa muoviin. Siitä irtoavat molekyylit ovatilmeisesti myös vaarallisina hormonihäiritsijöinä aiheuttamassalisääntymisterveyteen maailmanlaajuisen vakavan ja jo käyttäytymistilastoissanähtävissä olevan häiriön.
6. Kiireellisenä tekoälysovellutuksena maailmaantarvitaan tehokkaat jäteasemat, jonne kaikki roskat viedään täysinlajittelemattomana (ihmisiä ei saada lajittelemaan kunnolla missääntapauksessa) ja jossa tunnistuslaitteistoilla varustetut koneet lajittelevatjätteet moneen kasaan ja monen linjan kierrätykseen.
7. Lihan runsas syönti, turha lentomatkustaminen, ei-välttämätön ajaminen ja kertakäyttövaateiden kulutuksen vähentäminen ovatkeinoja, jotka yksityinen kansalainen voi valita. Poliitikkojen aikaansaamillavero-, lupa- ja tariffipoliittisilla keinoilla tähän kehittämiseen sataisiinlisää tehoa.

RAKENTAMINEN

1. Pehmeä, älykäs ja kestävä elintapa tuo mukanaan myös uuden rakennuskulttuurin ja ajattelun. Raskaasta mega-rakentamisesta voidaan pääosin luopua ja siirtyä kevyempään, älykkäämpään ja kestävämpään rakentamiseen, joka silti palvelee hyvin tulevaisuuden asumisen ja toimimisen tarpeita uuden ajattelun asumisterveyden, energiatalouden ja ympäristön kestävyyden tarpeet huomioiden.
   
   
2. Puurakentamisesta tehdään valtatrendi ja varsinainen hiilinielu. Suuri osa puusta tuotetaan järeiksi rungoiksi, joista saadaan rakennusmateriaalia, vanerin, lautojen ja kehittyneesti puurakennuselementtien muodossa. Myös eristeet ovat puukuituisia ”eristevilloja”. Rakennusmateriaalien sivuvirrat menevät suurimmaksi osaksi selluloosan, kartongin tai paperin valmistukseen kuten nykyäänkin.
   
   
3. Kevyitä, hiljaisia ja saasteettomia kaupunkeja rakennetaan 2 – 6 km korkealle kauniisiin vuoristoihin, missä ei vielä tarvita lisähappea hengittämiseen, mutta jossa vuoristoilma lisää elinajan odotetta. Siellä tarvittava energia saadaan helposti tuulesta ja loppumattomasta auringon valosta, jonka turvin yhteisöt voivat myös kasvattaa oman ruokansa (kaikki jätteet kierrätetään) ja huolehtia kevyen lähiliikkumisen vuorten seinämille rakennetuissa ja ripustetuissa valoisissa ”tuubeissa”, joissa majoitutaan ja tehdään töitä.
   Nämä ”tuubit” rakennetaan muutama metri irti vuorten seinämistä lumi-, vesi-, ja maavyöryjen varalta. Niitä tehdään kerroksittain aina muutaman kymmenen metrin välein, jolloin ne eivät varjosta toisiaan. Lähimatkat kävellään tuubeissa tai ajetaan sähköpotkulaudalla tai -pyörällä. Keskipitkät matkat tehdään kevyillä ”hyper-loop” – tyyppisillä sähköjunilla ja kaukomatkat alueiden lentokentiltä. Näistä vuoristokaupungeista saadaan puhdasta ja valoisaa rakennusaluetta, ja ne eivät supista myöskään viljelysmaata, kuten alavien maiden kaupunkien laajentaminen tekee. Ks erillismuistio: ”Vuoristokaupungit.”
   
   
4. Jo yksin Kiinassa nykyisen surkean heikosti eristettyjen talojen parempi jälkieristys ja laadukas eristysrakentaminen ja tiivistäminen auttaisivat sulkemaan suuren määrän saastuttavia voimaloita.
   Monilla kylmillä ja kuumilla alueilla ympäri maailmaa talojen jälkieristämisellä saataisiin aikaan suuria energiansäästöjä.

MUUT TOIMET

1. Joko päästöoikeusien voimakas hinnan nousu, joka ulottuujokaiseen maahan, tai varsinainen hiilivero tulee olla toimenpiteissäpatistettaessa fossiilinen energian tuotanto pois markkinoilta mahdollisimmanpian.
   
   
2. Kehittyvissä laajoissa maissa (Amazon, Indonesia,Venäjä) villi ja laiton kulotus tulisi saada tehokkaasti kuriin, vaikka kansainväliselläpatistuksella ja tuella ja velvoittaa maat ylläpitämään riittäviä metsäpalojensammutuskalustoja, myös maiden yhteisvoimin.
   
   
3. Teollisuudessa energia muodostaa yritystasollayleensä vain muutaman prosentin liikevaihdosta. Sen leikkaamiseen uudentekniikan ja paremman suunnittelun avulla ei yritysjohtoa kiinnosta ilmanlakisääteistä ”keppiä” tai ”porkkanaa”… tai arvostettua ympäristöbrändiä.
   Jos esimerkiksi kaikki teollisuuden voimakoneet vaihdettaisiin muuntomomenttimoottoreiksi(jotka kuluttavat vain juuri tarvittavan verran sähköä) säästettäisiin kymmeniäprosentteja teollisuuden kulutuksesta.
   
   
4. Kansainvälisesti poliitikkojen pitää saada aikaanmieliala, jossa nopeasti lähestyvä ilmastokriisi vaatii nopeita ja reippaitaratkaisuja ja patistaa ne hidasälyiset tai moraalittomat maat ja poliitikot,jotka haluavat lykätä kehittyvät katastrofit tulevien sukupolvien niskaan.
   Kansainvälisen yhteistyön alalta löytyy painostus- ja suostuttelukeinoja mm.-rahoituksen puolelta, joilla vastaan hangoittelevat saadaan ruotuun, josenemmistö vain ajaa järkevää asiaa. Jo tämän vuosisadan aikana 80 vuodessa merien pinta voi nousta toistametriä, mikä merkitsee esim. Suomessa laajojen rannikkoalueiden jäämistä vedenalle, maailmanlaajuisista jättivaikutuksista puhumattakaan.
5. Poliitikoilla tulee olla rohkeutta ja näkemystäseurata tiedettä ja keksintöjä ja pikaisesti alkaa tukea ympäristöllisestiedullisten käytäntöjen käyttöönottoa veropolitiikan ja edistämis- tai rajoituslakienkeinoin. Ihmiskunnalla on ympäristön kannalta kiire. Toivottavasti demokratianpelisääntöjen mukaan tarvittava enemmistö löytyy nopeasti, eikä kaikkia vastaanpanijoita (joita aina riittää) tarvitse pitkään kuunnella.
    
6. Toimimattominta ja paheksuttavinta olisi, jos poliitikottoiminnan tasolla ulkoistavat ilmastonmuutoksen torjunnan kansalaisille, jotkaeivät voi päättää suurista linjoista, joilla vain ilmastonmuutos voidaanpysäyttää. Torjunta on poliitikkojen ja muiden vaikutusvaltaisten johtajienheidän yhdessä muodostamansa kansainvälisen päättävän yhteistyön asia.Valitettavasti kansalaisten äänestyskäyttäytyminen ei tätä asiaa ratkaise.

Suurin muutos meidän on kuitenkin tehtävä asenteissamme. Masentavin esimerkki on maailman ”henkinen johtaja” USA, jossa asuu 4 % maailman väestöstä mutta joka kuluttaa 22 % energiasta. Siellä koko elämäntapa perustuu energian tuhlaamiseen.

Maailman johtajuutta tavoitteleva Kiina johtajaan Xi Jinping Maon katastrofaalisen arvomaailman sisäistäneenä on myös masentava esimerkki onnettomasta ja piittaamattomasta ympäristö- ka kehittämisajattelusta.
Siellä vanhanaikaisia saastuttavia hiilivoimaloita otetaan koko ajan käyttöön samaan aikaan kun. talot rakennetaan vallitsevien heikkojen määräysten nojalla niin huonosti eristäväksi, että lämmitys- tai jäähdytysenergiaa kuluu valtavasti. Myöskin teollisuuden energian käyttö on hyvin alkeellista.

Kiinan kannattama halvan ja huonolaatuisen kertakäyttökulutustavaran tuotanto- ja kulutusmalli on täysin kestämätöntä raaka-aineiden riittävyyden, jätepolitiikan ja energian käytön kannalta. Siitä tulisi mielipiteen ja käytännön tasolla sanoutua irti.

Energiaa säästävästä tekniikasta voisi tulla uusi laaja tuotannon ala, joka ICT-tekniikkaakin tehokkaammin voisi toimia kansantalouksien tehokkaana ”sampona” ja samalla vähentää syyllisyyttä tulevien sukupolvien elinolosuhteiden pilaamisesta sekä luoda ympäristöturvallisuutta ja innostusta ihmiskunnan kyvylle ratkaista luomiaan ongelmia.
 
Jo valaistuksessa, kotitalouskoneissa ja sähkömoottoreiden muuntomomenttitekniikassa 15 v aikana tapahtunut kehitys ilmaisee, että energiatehokkaita sovellutuksia kyllä keksitään, jos vain halutaan.

Yhteiskunnan vastuullisten toimijoiden (hallitus, järjestöt, tutkijat, kehittäjät, rahoittajat ja muut toimijat) tulisi aktiivisesti pitää koko ajan sitkeästi ääntä ja painetta kestävään energiatalouteen, asumiseen, kulutukseen, liikenteeseen ja liiketoimintaan siirtymisen puolesta sekä painostaa esivaltaa kaikenlaisiin tähän suuntaan aktivoiviin ja ohjaaviin toimiin kotimassa ja kansanvälisesti.

Myös SITRA:n tulisi Suomessa entistä paljon tehokkaammin ja äänekkäämmin pitää kestävää vaihtoehtoa esillä ja kouluttaa kansalaisia, yrityksiä ja muita toimijoita kestäviin ratkaisuihin. Keinoista ei ole puutetta.
Vastuunkannosta ja kunnollisista ohjaustoimista kylläkin.

Ei ole oikein eikä hyväksyttävää, moraalista eikä oikein, että me elämme kuin ”siat pellossa”, aiheutamme tietoisilla valinnoillamme ilmaston muutoksia, joiden pääkärsijöinä ovat ensimmäisinä lämpimien ilmastovyöhykkeiden köyhät ja tulevaisuudessa myös omat lapsemme.

Veli-Jussi Jalkanen
Sarjatuottaja, Keksijä