Vessin asiantuntijakommentti Hs 270620
Metsäsektorin kehittämisessä olisi valtavasti potentiaalia,
jos meillä olisi ahkeruutta, viisautta ja malttia se hyödyntää. Teknistä osaamista
meillä kyllä on.
Tekniikka on valmistumassa saada
puukuidut laajasti korvaamaan saastuttavampia ja kalliimpia puuvillakuituja
vaateteollisuudessa.
Lisääntyvä postimyynti takaa
pakkauskartonkikysynnän kasvun.
Muovipakkaukset voidaan myös korvata läpinäkyvällä puupohjaisella
”muovilla”.
Taloja pitäisi ja ehkä tullaankin
rakentamaan nykyistä enemmän puusta, mikä säilöö hiiltä pois ilmakehästä. 1 m3
puuta ottaa 900 kg hiilidioksidia.
Suomen metsien hoito on luuloista ja juhlapuheista ja huolimatta paljolti laajaperäistä ryteikkötaloutta.
Huonosti- tai
vajaahoidettuja on suurin osa. Saamme 107 milj. kuution kasvun kituliaasta
keskimääräisestä n. 1 mm lustokasvusta, kun lustokasvu voisi helposti olla 2-3
milliä ja puun kasvu sen mukaista.
Metsien lisäkasvua saataisiin
käyttämällä tehokkaammin n. 10 tunnettua metsähoitokeinoa.
Lisätuotos ja sen jalostaminen voisi tuoda Suomeen jopa satoja miljardeja lisää tuloja. Hiilen sidonta tehostuisi samassa suhteessa.
Suomi on ottanut loikan 60 vuodessa lisäämällä metsien
puuvarastoja 1.5 mrd:sta kuutiosta 2.5 miljardiin ja kasvun n. 70 miljoonasta
kuutiosta nykyiseen 107:ään, josta kuitenkin hakataan vain 70-80 milj. /
v. Nyt metsänhoito on taantumaan päin.
Valtava lisäresurssi olisi
metsittää avosoita (n. 4 milj. ha) ojittamalla, tuhkalla ja jalostetuilla
taimilla.
Nyt puuteollisuuden arvokasta jätetuhkaa ajetaan
kaatopaikoille, vaikka soilla se olisi tehokas ja luonnollinen kasvulannoite,
joka muuttaa suon puuntuotantoalueeksi.
Hiilen sidontakin kasvaisi metsittämällä
avosuon 200 – 300 kilosta/ha/v tuhansiin kiloihin.
Tiedossa on keinot estää suo-ojien humuksen pääsy vesistöihin sekä varmistaa metsien monimuotoisuus myös tehokkaassa metsänhoidossa.
Suomen on turha ruikuttaa rahan puutetta, kun olemassa olevia resursseja ei tyhmyyttään tai laiskuuttaan käytetä.
