MIKSI BIOKAASU ON EDULLISINTA PAIKALLISESTIKKIN?

Vessin perusteltu kommentti Hs 101020

Linkki artikkeliin

Suositummiksi käyvien sähköautojen ilmastovaikutus on huono.

43 % Suomen sähköstä tuotetaan fossiilisilla ja siirtohävikit sähkössä ovat n. 50 % ennen kuin se on auton vetävissä pyörissä.

Myös raskaiden akkujen kuljettaminen ja valmistaminen vaativat hyvin paljon erilaisia resursseja. Sähköautoista ei saa keveitä millään.

Kaikki Suomen maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteet yhdistettynä n. 10 %:n peltoalan biorehuun riittäisi polttoaineeksi koko maantieliikenteelle ja reilusti jäisi vielä lämmitykseenkin.

Olisimme omavaraisia, vaihtotase kohenisi ja pääsisimme eroon huoltovarmuutta suuresti kriisin aikana heikentävistä ”putinin” öljystä ja kaasusta.

Karjataloudet ottaisivat riemumielin vastaan kuntakohtaiset biokaasulaitokset, jotka hakisivat lannat ja kaasutuksen jälkeen levittäisivät hajuttomat loppujätteet tehokkaasti pelloille. Yhdyskuntajätteillä, joissa on haitta-aineita, voisi olla omat peltolohkonsa, joissa viljellään vain energiaksi käytettävää biorehua.

Edullisen paikallisen kaasun avulla kesämökit ja jopa OK talot pääsisivät kokonaan eroon suurista sähkönsiirtomaksuista. Paikallisesti voisi toimia hyvinkin tehokas ja erikokoisia kaasupulloja pyörittävä jakelupalvelu.

Kuntakohtaiset laitokset tarjoaisivat kaivattuja työpaikkoja laitosten huollossa, energiajakelussa ja biojätteiden siirroissa ja levityksessä. Mikään ei myöskään estäisi paikallisen kaasuyhtiön antavan tuntuviakin etuja omille osakkailleen tai vakioasiakkailleen.

Biokaasuprosessissa väkisinkin myös syntyvä 2- laatuinen biokaasu on taloudellisesti hyödynnettävissä nimenomaan lämmityksessä, koska sen puhdistaminen moottoripolttoaineeksi on liian kallista.

Tehokas kaikkien biojätteiden kierrätys peltojen loppusijoitukseen myös parantaisi peltojen hiilitasetta, mikä on jatkuvasti laskemassa raskaiden koneiden ja peltokemikaalien takia. Hiilitase eli multavuus on myös viljavuuden keskeinen tekijä. Tulevaisuudessa varmasti tarvitaan myös Suomen peltoja, koska ilmaston muutos ja huonot viljelytavat poistavat joka vuosi valtavat määrät maata peltokäytöstä maailmassa. Monet viljelijät laitosten läheisyydessä laittaisivat mielellään osan pelloistaan biokaasukasvien (esim. syväjuuriset typensitojat kuten vuohenherne) tuotantoon vaatimattomastakin korvauksesta.

Paikallisissa käsissä oleva moottori- ja lämmitysenergian tuotanto lisäisi haja-asutusalueiden itsemääräämisoikeutta ja turvallisuuden tunnetta. Tämä ei tietysti miellytä suuria energiayhtiöitä.

Biokaasun laajamittaisessa käytössä kaikki voittaisivat, ilmastoa myöten.

Energiakehittämisen suunnittelijoiden pitäisi ymmärtää ottaa biokaasun monet henkiset ja rahaksikin muutettavat edut viisaasti ja ennakoivasti huomioon ja paikallisten ihmisten valvoa, että näin myös tapahtuu. 

Kaiken lisäksi energian tekotekniikka, – ympäristö ja – politiikka muuttuvat nopeasti, koska ihmiskunnalla on kiire päästä fossiilisista eroon, eikä sähkö ja vetyä yhdessäkään riitä vielä läheskään koko maantieliikenteen tarpeisiin