Vessin HS asiantuntijakommentti 91220
Lasten kunnon huonontumiseen liittyy enemmän kuin jutussa kerrottiin.
Ennen älypuhelinaikaa kuntotestitulos on ilmeisesti alkanut kakkosella nykyisen nelosen sijaan.
Älypuhelimet
ovat lisänneet liikkumattomuutta dramaattisesti, mutta myös roska- ja pikaruuan
kulutus on sinä aikana lisääntynyt monta kymmentä prosenttia, ja lasten
ylipainoisuus on lisääntynyt. Ylipainoinen lapsi liikkuu ja urheilee vähemmän,
mistä on keskimäärin raskaat seuraukset:
Nykylapset tulevat sairastamaan
enemmän, työura jää lyhyemmäksi ja kognitiivinen kehitys heikommaksi. Myös
hormoni- ja lisääntymisterveys tulee heikkenemään.
Aika kaamea muutos alle 15 vuodessa.
Pikkukikat ja jumppaohjelmat eivät huonoa suuntaa muuta. Se pahenee lähes vääjäämättä. Tämä näkyy myös varusmiesten fyysisen ja henkisen kunnon laskuna ja opiskelijoiden sairaanhoidossa.
Korjauskeinoina
olisivat koululiikunnan lisääminen jokapäiväiseksi ja sen tason nosto sekä
oppia useita innostavaa lajitekniikkaa. Urheiluseurat pitää avustuksiaan vastaan
velvoittaa tekemään enemmän nuorisoliikuntatyötä. Myös lasten lähi- eli
kortteliliikunnalle tulee järjestää lisää tilaa.
Muita keinoja ovat koulujen ruoka
ravintopitoisemmaksi, välituntipoistumiskielto (karkkiostosten takia), limppariautomaatit
pois kouluista, koulumatkatuki pois alle 12 km matkoilta (pyörällä ¾ t).
Kaupoissa karkkihyllyt pitäisi
määrätä pois kassojen luota. Asuinalueilla hyviä liiketontteja ei saisi jakaa
roskaruokayhtiöille. Tutkitusti, kun sellainen tulee lähelle, roskaruuan
kulutus kasvaa ja naapuruston ihmisten paino nousee.
Yhteiskunnan pitäisi siivota pois
elinympäristöstämme hormonihäirintää aiheuttavia teollisia kemikaaleja kuten
BPA jne. jotka myös nostavat painoa. Näiden vaarallisuudesta saatiin vinkkejä jo
2000-luvun alussa, mutta muu maa kuin Tanska ei ole tehnyt mitään asian
korjaamiseksi.
