MIKSI LASTEN KUNTO ROMAHTAMASSA JA MITÄ SEURAA?

Vessin HS asiantuntijakommentti 91220

Linkki artikkeliin

Lasten kunnon huonontumiseen liittyy enemmän kuin jutussa kerrottiin.

Ennen älypuhelinaikaa kuntotestitulos on ilmeisesti alkanut kakkosella nykyisen nelosen sijaan.

      Älypuhelimet ovat lisänneet liikkumattomuutta dramaattisesti, mutta myös roska- ja pikaruuan kulutus on sinä aikana lisääntynyt monta kymmentä prosenttia, ja lasten ylipainoisuus on lisääntynyt. Ylipainoinen lapsi liikkuu ja urheilee vähemmän, mistä on keskimäärin raskaat seuraukset:
      Nykylapset tulevat sairastamaan enemmän, työura jää lyhyemmäksi ja kognitiivinen kehitys heikommaksi. Myös hormoni- ja lisääntymisterveys tulee heikkenemään.

Aika kaamea muutos alle 15 vuodessa.

Pikkukikat ja jumppaohjelmat eivät huonoa suuntaa muuta. Se pahenee lähes vääjäämättä. Tämä näkyy myös varusmiesten fyysisen ja henkisen kunnon laskuna ja opiskelijoiden sairaanhoidossa.

      Korjauskeinoina olisivat koululiikunnan lisääminen jokapäiväiseksi ja sen tason nosto sekä oppia useita innostavaa lajitekniikkaa. Urheiluseurat pitää avustuksiaan vastaan velvoittaa tekemään enemmän nuorisoliikuntatyötä. Myös lasten lähi- eli kortteliliikunnalle tulee järjestää lisää tilaa.
      Muita keinoja ovat koulujen ruoka ravintopitoisemmaksi, välituntipoistumiskielto (karkkiostosten takia), limppariautomaatit pois kouluista, koulumatkatuki pois alle 12 km matkoilta (pyörällä ¾ t).
       Kaupoissa karkkihyllyt pitäisi määrätä pois kassojen luota. Asuinalueilla hyviä liiketontteja ei saisi jakaa roskaruokayhtiöille. Tutkitusti, kun sellainen tulee lähelle, roskaruuan kulutus kasvaa ja naapuruston ihmisten paino nousee.
      Yhteiskunnan pitäisi siivota pois elinympäristöstämme hormonihäirintää aiheuttavia teollisia kemikaaleja kuten BPA jne. jotka myös nostavat painoa. Näiden vaarallisuudesta saatiin vinkkejä jo 2000-luvun alussa, mutta muu maa kuin Tanska ei ole tehnyt mitään asian korjaamiseksi.