MITEN PARANNAN VASTUSTUSKYKYÄNI VIRUKSIA VASTAAN

Vastustuskyky eli immuunivaste varjelee meitä moninaisilla ja osin tuntemattomillakin keinoillaan sairastumasta ulkopäin tuleviin taudinaiheuttajiin eli patogeeneihin. Immuniteetti suojelee meitä, myös omassa kehossa syntyviä taudinaiheuttajia ja kehomme virhetoimintoja sekä rappeutumista ja tulehduksia vastaan.
Tämä on ensiarvoisen tärkeää, koska kohtaamme mitä moninaisempia patogeenejä, jotka vielä koettavat muuntua ja piiloutua, päästäkseen leviämään paremmin. Mm Covid19 viruksesta on jo nyt ilmestynyt mutatoitunut versio. Covid19 voi piillä ainakin silmässä viikkoja, samalla kun kehon vasta-ainetestit näyttävät tervettä jne.
Puheet ja väitteet, että vastustuskykyä ei voisi itse vahvistaa, ovat virheellisiä ja tieteen vastaisia. Jokainen myös tietää hyvillä terveystavoilla eläviä, jotka sairastavat muita vähemmän.
Vastuskyvyn tasoa voi ratkaisevasti nostaa omilla hyvillä terveystavoillaan. Tähän tarvitaan tietysti tietoa, oikeaa asennetta ja kykyä parantaa elintapojaan.
Keskeistä on, miten hyvässä kunnossa ja voimakas on oma vastustuskyky eli immuunivaste. Valitettavasti julkisuudessa ei juuri neuvota, miten toimia, että itse ei sairastuisi, ainakaan vakavasti. Huonot terveystavat aiheuttavat lisääntyvää sairastamista, josta hyötyvät vain lääke- ja sairaanhoitoyhtiöt. Ihminen itse, ja kaikki muut tahot (yhteiskunta, työnantaja, ystävät, yhteisö) häviävät.
Kun joku perheestä, luokasta tai työpaikalla jo oireilee, useimmat muutkin samoissa tiloissa olleet ovat jo altistuneet viruksille. Patogeeneille altistuminen voi johtaa sairastumiseen, tai olla myös näkymätöntä, jolloin ihmisen oma immuunijärjestelmä eliminoi taudin aiheuttajan ilman näkyviä tai tuntuvia oireita. Covid19 kohdalla näin ilmeisesti tapahtuu reilusti yli 80 %:lla, mutta altistuminen tuottaa silti immuniteetin.
Immunologia, biokemia, fytoterapia (kasvilääkintä), CAM eli funktionaalinen lääketiede (Complementary and Alternative Medicine), ja monien maiden tuhansia vuosia vanha ja koeteltu kansanlääkintä mainitsevat useita keinoja, joilla kehon omaan vastustuskykyä voi kehittää merkittävästi ja aivan itse:
TULEHDUSTEN ESTÄMINEN KEHOSSA
Immuunivaste heikkenee kehossa sitä enemmän mitä enemmän on tulehdusta. Tämä on yksi keskeisistä syistä, miksi ikääntyneet, perussairaat ja ylipainoiset menehtyvät herkimmin. Tavallisimpia hiljaisen tulehduksen kudoksia ovat tulehtuneet ikenet, suolisto, nivelet, maksa ja genitaalit. Myös ylimääräinen kehon rasva ylläpitää tulehdusta. Tulehdus liittyy myös tavallisiin kroonisiin kansansairauksiin. Tulehduskohteet kannattaa kartoittaa ja sammuttaa niitä niin paljon kuin mahdollista terveystapojen muutoksilla. Antioksidantit yleensä sammuttavat tulehdusta. Kokonaistulehduksen määrän selvittämien (herkkä CRP analyysi) yksityisessä laboratoriossa verinäytteestä maksaa alle 20 €.
SAUNA Koronavirus kuolee 56 asteessa eivätkä muutkaan virukset kestä kuumaa. Ilmassa leijuvat virukset usein ja kiinnittyvät hengityselinten limakalvoille sisäänhengityksessä 1-3 päiväksi ennen leviämistään elimistössä. Rapakka saunominen ja muutama kuuman ilman sisäänhengitys nenän kautta, myös höyryhengityksessä, tai kiehuvan teepannun nokan edessä, voi tappaa virukset. Jos olet jo sairastunut, vältä saunomista.
AVANTOUINTI Kaikki tietävät, että säännölliset avantouijat sairastelevat paljon muita vähemmän infektiosairauksia. Kylmäshokki vahvistaa immuunivastetta eri mekanismien kautta. Kylmä suihku ja jopa ilmakylvyt kylmässä ilmassa vaikuttavat saman suuntaisesti.
UNI Riittävästi, riittävän aikaisin ja hyvin nukkuva on vastustuskykyisempi, koska yön aikana keho rakentaa immuunivastettaan. Meillä on yleisesti ja reilusti univajetta eri syistä. Hyvien unitapojen kehittäminen ja ylläpito parantaa terveyttä monella tavalla.
LIIKUNTA Kehon liikuttaminen ja lihasten käyttö useita kertoja päivässä ”pumppaa” kehossa olevia 10-20 l laskimoverta ja imunestettä hiussuonien (400.00 – 500.000 km) läpi eri kudoksissa monia tehtäviä tehden. Tämän virtauksen aktivoiminen on tärkeä vastustuskyvylle ja liikkumattomuus siis huono asia. Näyttötyö on myös hyödyllistä tehdä hyväryhtisenä ja ”aktiivisessa” istunnassa helpoiten keinuvalla keskiraollisella satulatuolilla istuen, koska tällöin tärkeät nestekierto, keuhkot ja suolisto toimivat paremmin. Toistuva kävely on näyttötyössä myös hyvin tärkeää. Suositeltava tapa on liikkua jo heti aamusta ja käynnistää kehon nestekiertoaktiivisuus. Toinen liikuntakerta on hyvä tehdä päivällä ja kolmas rauhallisesti illalla ennen nukkumaan menoa. Ikääntyessä toistuvan liikkumisen tärkeys korostuu. Terveellisintä on liikkua monella tavalla, kuten normaali arki- ja hyötyliikunta, pitkäkestoinen aerobinen liikunta (parhaiten umpimetsässä), voimaharjoittelu ja aivoja vielä enemmän jumppaavat rytmiliikuntamuodot sekä pallo- ja mailapelit sekä nivelten liikkuvuuksia ylläpitävät venyttelyt-, joogat ym.
RAVINTEET JA RUOKA
Keho tarvitsee n. 20 erilaisia suojaravinnetta valmistaakseen n. 3500 erilaista bioaktiivista kemikaalia eri elinten käyttöön joka päivä.
Vajeet näissä heikentävät terveyttä, kasvua ja vastustuskykyä. Täysiarvoinen, monipuolinen, kuitupitoinen, luonnollinen ja
parhaimmillaan vielä kasvis-/emäsvoittoinen tuore luomu ruoka ilman prosessointia ja tyhjiä kaloreita ylläpitää parhaiten hyvää
ravitsemusta.
Vastustuskykyä vastaavasti alentaa happoa muodostava runsas vilja- / liha painotteisuus. Heikointa on teollisuusruoka kuten pika-,
roska-, einesruoka ja niihin sisältyvät haitalliset ”höttöhiilarit” ja lisätyt erilaiset sokerit (vaarallisimpana fruktoosi) sekä muunnetut
halvat ja tulehduksellisuutta edistävät teollisuusrasvat palmu-, auringonkukka-, maapähkinä-, soija- ja rypsiöljy- yms.
rasvavalmisteet (mm. margariinit, paistorasvat), jotka on vielä tuotettu epäterveellisesti kuumauuttamalla ne eri kemikaalien avulla.
Nyt on huomattu, että kasviflavonoidit lisäävät vastustuskykyä, kun suolen bakteerit osaavat valmistaa näistä immuunisuojasoluja.
VERENPAINE
Korkea verenpaine on suuri riski, kun infektoidutaan covid19 virukselle. Se tulee pitää normaalitasossa. Lääkitys on nopea apu.
Terveellisiä, kestäviä ja luonnollisia keinoja ovat: Punariisin syönti, Omega3 kalaöljy 3 g/pv, D-vitamiinin 150 nmol/l taso veressä,
hyvä magnesiumin, seleenin, sinkin, kaliumin (vihreät kasvikset), kuidun saanti, liikuntaa päivittäin ja saunomista 4-6 krt/vko
kylmäuinnin kera.
Verenpainetta nostavat: Suolaiset tai aromin vahvennetta (= natriumpohjainen MSG) sisältävät ruuat, einekset, lihasäilykkeet,
punainen liha, pika- ja roskaruuat, tupakka, stressi, ylipaino, liikkumattomuus, valvominen.
LISÄRAVINEET SEKÄ YRTTI- JA ROHDOSKASVIT
Täyspainoisen ruuan lisäksi elinvoimaa lisäävien erikois- ja lisäravinteiden nauttiminen on eduksi, mitä toteutetaan
välttämättömyytenä myös karjan ja lemmikkien ruokinnassa.
D-vitamiinin tason merkitys immuunivasteen tiedetään. Kesällä ihmiset sairastavat vähemmän, koska taso on auringon takia
korkeampi. Jo 20-30 min. oleskelu vähissä vaatteissa keskikesän ja keskipäivän auringossa päivittäin antaa hyvän suojan. Kehon
optimitaso on kv. D-vitamiiniasiantuntijoiden mukaan ”aurinkolomataso” eli 120 – 150 nmol/l ja vanhuksilla ja toipuvilla 150 – 200
nmol/l. Ruotsissa 25.000:n henkilön tutkimuksissa paras terveys ja pienin syöpä- ja yleiskuolleisuus oli juuri auringon palvojilla. Yli
80 %:lla väestöstä Suomessa D-vitamiini on optimitason alapuolella 10 kk vuodesta. Mittaus maksaa muutaman kympin. Järkevä
määrä lisäravinne- D-vitamiinia on leikki- ja alakouluikäisillä 50 mcg /pv, työikäisillä ja nuorilla 100 ja ikääntyneillä ja sairailla 150.
C-vitamiinia tarvitaan ja jo peruselintoimintoihin 155 mg. Vähintään 500 mg, mieluiten 1-2 g / pv on hyvä saantimäärä ruuasta ja
lisäravinteista yhteensä hyvän vastustuskyvyn ylläpitoon. Flunssaoireiden alkaessa on hyödyllistä ottaa 2-4 g / 2 tuntia yhdessä
flunssa-sinkkilääkkeen kanssa ja lyhentää flunssa kestoa merkittävästi.
Itse suosittelen laadukkaan ja monipuolisen moniravinne-/vitamiini pillerin ottoa tuplana joka päivä ja sen lisäksi B12 vitamiinia 1
mg:n ”pastillina.”
Kuidusta (n. 10 eri lajia) suoliston mikrobit valmistavat 8 eri lajista immuunisuojasoluja, jotka partioivat mm. imusolmukkeissa ja
veressä ja tappavat sinne tulleet patogeenit (taudin aiheuttajat). Ne myös tuhoavat ihmisen omat vialliset solut, jotta ne eivät
kasvaisi ja aiheuttaisi kasvaimia. Vastustuskyvyn lisäksi suolistomikrobit vaikuttavat merkittävästi painoon, mielialaan,
aivoterveyteen, ruokamieltymyksiin ja jopa persoonallisuuteen.
Syömme kuitua n. 13 g/pv, mikä on aivan liian vähän. Kivikauden ihminen söi yli 100 g/pv. Kuituja on 10 eri tyyppiä, joiden syönnin
lisäämisellä on merkitystä. Parhaita kuituja saa erityisesti marjoista ja siemenistä (tehosekoitettuina, siemenet myös liotettuina
pehmeiksi), pähkinöistä, vihanneksista, hedelmistä, sienistä ja kokoviljasta. Älä käytä valmiita viljan leseitä, koska niissä olevat rasvat
hapettuvat nopeasti ja näin ovat eltaantuneina epäterveellisiä.
Lääkinnälliset sienet ja kuten mm. siitake-, pakuri- ja lakkakääpä, vähentävät tulehdusta ja nostavat immuunivastetta.
Näin toimivat myös useat kotimaiset yrtti- ja rohdoskasvit (valkosipuli, auringonhattu, ruusujuuri, mesiangervo, kuismat,
väinönputki, piharatamo, maitohorsma, kuusenkerkkä, nokkonen, vadelman lehti, sian kärsämö, peltokorte, rohtoraunioyrtti) niiden
sisältämien monien aktiivisten ja vahvojen biokemikaalien takia.
Mm kasvitieteen prof. Sinikka Piipon kirjoissa rohdos-, yrtti- ja lääkekasvit vaikutuksineen selostetaan tarkasti. Näitä voi käyttää
helposti teenä, ruuan päällä sirotteina tai helposti eri ruokiin sekoitettuina uutteina joka päivä.
Kääntäen voidaan siis sanoa, että huonot elintavat huonontavat vastustuskykyä ja siis lisäävät sairastumista yleensä ja
infektiotauteihin erityisesti.