ONKO JÄRKEVÄÄ OLLA OTTAMATTA OMEGA KALAÖLJYJÄ LISÄRAVINTEENA

Vessin korjaava kommentti Hyvä Terveys 70319

Haluan korjata professori Schwabin antamia tietoja Omega3 rasvahaposta.
Nykyravinnossa Omega3 ja Omega6 rasvahappojen suhde on pahasti vääristynyt ja lähes järjestään ihmisillä on kehossaan ylimäärät Omega6 rasvahappoja, mikä näyttää olevan suuri sydänterveyden riskitekijä.
Lähes kaikki sydänkohtauksen saaneilla on tilanne näin, kun taas vain joka toisella sydänkohtauksen saaneilla on kolesterolitasapainossa korjaamista.

Omega3 rasvahappoja saadaan aivan liian vähän. Kasvikunnan alfalinoleenihapon varaan ei kannata jäädä, koska kehomme syntetisoivat siitä tärkeitä välttämättömiä EPA ja DHA rasvoja hyvin vaihtelevia määriä ja yleensä paljon alle terveysoptimin.

Asian voi selvittää laboratorioanalyysilla, jossa Omega6 rasvahappoja saisi olla verrattuna Omega3:een enintään 3 kertaa enemmän.
Saamme alfalinoleenihappoa eniten pellavasta, pähkinöistä ja riistan lihasta. Schwabin mainitsemissa tuotteissa on moninkertaisesti liikaa Omega6:ta.

Luonnon kalassa (erik. järvien petokalat ja Itämeren kalat) on nykyisin paljon saasteita kuten raskasmetalleja ja kemikaaleja, joten aivan turvallisia ne eivät ole. Sisävesien muikku ja sisävesien villit lohikalat ehkä parhaimpina. Loistavaa Alaskan merilohta emme taida Suomesta saada.

Viljelty kala on useimmiten ei-kestävästi tuotettua. Sen mukana syömme usein myös kalalääkkeitä ja antibiootteja.

Järkevät määrät sydän-, aivo- ym. terveyden ym. ylläpitämiseen on ottaa 1-4 g puhdistettua (etyyliesteröityä) Omega3 valmistetta. Tätä tapaa tukevia tutkimuksia on pilvin pimein.

Kala on myös aivan riittämätön D-vitamiin lähde. Saamme siitä muutaman mikrogramman, kun hyvään terveyteen 100 – 200 mcg, jotta veressä olisi suositeltu 120-150 nmol/l.

Lääketeollisuus vastustaa kiivaasti Omega3:n ja D-vitamiinin ottoa lisäravinteena, koska niillä on voimakkaat terveysvaikutukset.