Vessin asiantuntijakommentti MT 280720
Swiss Bank suositteli roskaruuan (lihottava, vähäravinteinen ja terveyttä heikentävä teollinen pika-, makeis- ja einesruoka) vähentämistä hallinnollisin keinoin jo monta vuotta sitten nähdessään, että Euroopan lihomisessa ja kansanterveyden heikkenemisessä roskaruuan vaikutus on keskeistä.
Suomessakin roskaruokaravintoloita nousee kuin sieniä sateella. Monille suomalaisille roskaruuasta on tullut päivän normaali eines, mikä näkyy vyötäröllä ja kansanterveyden heikkenevissä tilastoissa. Jenkeissä ja Englannissakin roskaruokaa (pizzat, hodarit, hampurilaiset) ovat jo yleistä kouluruokaa, koska se on halpaa ja ihmiset ovat siihen tottuneet.
Valitettavasti Suomen viralliset terveyslausujat (mm. Itä-Suomen Yliopiston henkilöstö) eivät ole käsittämättömästi ottaneet tiukkaa kantaa sokeria ja roskaruokaa vastaan, vaikka sillä on valtava vaikutus.
Piilossa vahvasti vaikuttava lääketeollisuus tekee siihen sidoksissa olevien terveys- ja lääketieteen johtajien ja tutkijoiden välityksellä koko ajan sitkeää politiikkaa, jossa huonojen ruoka- ja elintapojen vaikutuksia terveyteen vähätellään, jotta sairaanhoidon ja lääkemyynnin liikevaihtojen kohoamiseen ei vain tulisi hidastusta. Tämäkin asia on mainittu EU:n lääkeviraston johtajan paikalta eläköityneen prof. Peter C. Kötzchen kirjassa Tappavat Lääkkeet ja Järjestäytynyt rikollisuus, jossa väitteet todistettiin n. 800 viitteen voimalla.
Dokumentissa ”The Supersize Me” englantilainen journalisti söi pelkästään pikaruokaa kuukauden. Painoa tuli 18 kg ja maksa- ja veriarvot menivät surkeiksi. Kokeen jälkeen laihtuminen entiselleen kesti puoli vuotta, mutta pikaruuan sisältämien makukemikaalien koukutuksesta eroon pääseminen kesti vuoden.
