Julkisuudessa väitetään, että metsien lisäkäyttö tekee metsistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hiilidioksidin päästäjiä. Huonolla eli suurimmaksi osaksi vallalla olevalla metsänhoidolla näin voi ollakin.

Jos metsänhoito sen sijaan on oikein hyvää, asia muuttuu toiseksi.

Kuutiometriin puuta sitoutuu 700 kg hiiltä. Suomen puuvarat kasvavat n. 100 milj. m3/v, josta hakkaamme n. 75 milj. m3. Metsämme voisivat kasvaa 150 milj. m3, mikä sitoisi n. 100 milj. tonnia hiiltä. Siitä voisimme hakata 140 milj./ v ja jättää harkitusti 10 milj. monimuotoisuutta lisääväksi lahopuuksi. Suomessa on muutamia asiantuntevia yksittäisiä metsän tehokasvattajia, jotka ovat jo näyttäneet käytännössä tehokasvatuksen mahdollisuudet, tulokset ja edut.

Hakkuun tuplaaminen merkitsisi metsä- ja puuteollisuuden liikevaihdon lisääntymistä luokkaa 30 mrd. ja sen päälle puun myynnistä, metsänhoidosta ja korjuusta tulevat liikevaihtomiljardit.  Tämä mahdollisuus olisi meillä aivan käden ulottuvilla. Lisäkasvulla voisimme säilöä jättimäärät hiiltä rakennusmateriaaleihin ja syrjäyttää fossiiliset raaka-aineet pakkauksissa ja liikennepolttoaineissa lähes kokonaan.

Metsänhoitoon voidaan soveltaa laajasti tunnettuja mutta vähän käytettyjä metsänhoito- ja – parannustoimia, jotka alkavat lisätä kasvua välittömästi toimenpiteen jälkeisenä vuonna.
Päätehakkuun jälkeen uusi kasvu voidaan saada alkuun jo heti seuraavana kesänä. Jo alle 10 vuodessa ja sitoo useita tonneja hiiltä joka kesä.
Etelä – ja Väli – Suomessa oikein hyvällä metsänhoidolla saadaan päätehakkukelpoinen metsä tuoreilla kankailla ja rehevillä turvemailla jo 40- 60 vuodessa puulajista riippuen. Jos puusto on riittävän väljää ja sillä on hyvä kasvu ja terveys sekä pitkä tuuhea latvus, sen päätehakkuuta voidaan lykätä kannattavasti jopa 10 – 20 v, koska puu vielä kasvaa hyvin kaikki lisäkasvu tulee arvokkaammaksi tukiksi.

Metsissämme on paljon vähemmän hiiltä eli puumassaa (runko, juuret, oksat, aluskasvillisuus) kuin voisi olla. Optimoidulla metsänhoidolla voidaan lisätä metsien hiilen sidontaa ja hiilimäärää.

1. Taimikoiden ja varttuneempien kuvioiden väljentäminen ja hyvän kasvutilan antaminen parhaille valtapuille. Liikä tiheys on virhe, joka heikentää kasvua, lisää tuhoja, alentaa laatua ja
2. Vajaaravinteisten soiden lannoittaminen terveyslannoituksella (kalium sekä puun kuoren postosta tuleva tuhka), joilla kasvu ja puumäärä sekä aliskasvillisuus kasvaa jopa moninkertaiseksi.  Suuri kasvun- ja puiden terveyden lisäys saadaan boorilla entisillä kaski- ja metsälaidunmailla.
3. Märkien ja soistuvien maiden ojittamisella ja tukkeutuneiden ojien perkaamisella lasketaan pohjavettä ja näin saadaan lisää reilusti lisää kasvua ja puiden juuristoon.
4. Reheville kuvioille hylättyjen lehtipuuryteikköjen muuttaminen kasvamaan järeää runkopuuta moninkertaistaa puumassan määrän ja nopeuttaa kasvuakin heti riukuvaiheesta eteenpäin.
5. Varttuneen metsän väljentäminen reilusti ja ajallaan eli latvustoille valon lisääminen aikaansaa runkojen jatkuvan järeytymisen hyvinkin korkealla iällä. Riittävä harvuus, jota on toteutettu koko kasvatuskierron ajan, pitää vahvalatvuksissa puissa hyvää ja keskeytymätöntä kasvua ja hyvää terveyttä hyvinkin korkeaan ikään, jos päätehakkuuta jostakin syystä halutaan lykätä tai antaa tuoreiden maiden männiköiden ja koivikoiden kenttäkerroksen taimettua kuusentaimilla, joilla on mahdollista saada metsään taitavalla käsittelyllä ”pikastartti” seuraavan puusukupolven kasvatukseen. Nykyisellä ylitiheällä kasvatustavalla ahtaudessa kasvavat puut lopettavat kasvunsa jopa keskenkasvuisina eikä kasvatuskelpoista aluskasvillisuutta saada aikaiseksi.
6.  Suomessa on miljoonia hehtaareita reuna- ja hukka-alueita (mm. asutusalueiden, teollisuuden, liikenneväylien, ratojen ja taajamien reunamilla), joissa kasvaa enintään lehtipuuryteikköä. Kaikkien näiden joutoalueiden metsittäminen järeiksi kasvavilla laatupuilla ja hoitaminen aktiivisesti lisäisi kasvua paljon ja puumassaakin miljoonilla kuutioilla. Tähän kategoriaan pitää nyt lisätä tunturien alarinteet, jotka sopivat jo puunkasvatukseen kesien lämpösummien noustua sekä rautateiden varsien sivukaistat ja liikenneväylien vastapenkat. Lämpösummien nousu mahdollistaa lapin puronotkojen metsittämistä havupuilla luontaisen tunturikoivun sijaan.
7. Metsän kasvua voidaan nopeuttaa kymmeniä prosentteja hyödyntämällä metsäpuiden jalostuksen kaikki keinot. Meillä on jo pitkälle jalostettuja nopeakasvuisia koivuja ja havupuitakin. Antakaamme riittävät resurssit metsänjalostukseen ja taimituotantoon millä saamme lisää kasvua hyvin pienin kustannuksin.
8. Metsän melko harva, eli mahdollisimman pian järeän runkopuun kasvatus. Nyt valtakunnan hakkuista tukkia (hinta 60 € + / m3, massapuu 20 € ) on vain onnettomat 33 % kun järkevässä metsänhoidossa luku on n. n. 70 %.
9. Jatkuvan kasvatuksen ja metsän hoitamattomaksi jättäminen lisää metsätuhoja ja rapauttaa puusto ja kasvupotentiaalia. Näillä kasvutavoilla saadaan suuren lahopuumäärän takia herkästi syttyviä ja helpotetaan pystypuiden lahottajasienien leviämistä ja nopeasti laajenevia tuhohyönteisalueita.
10. Metsien päätehakkuun jälkeiset uudistustoimet ja istuttaminen pitää saada heti aikaiseksi. Näin päästään uusien puiden kasvattamiseen jo hakkuuta seuraavana kesänä. Taimet saavat reiluilla istutusmättäillä 1 – 3 vuotta etumatkaa ennekuin heinän ja vesakon kasvu on uusia taimia haittaamassa ja harventamassa. Uudistuksessa tehokkaimman uuden kasvun tuo ns. ajouramenetelmä, jossa tehdään 3 m leveitä ajouraojia 20 m välein, jotka toimivat tulevaisuudessa sekä ojina että ajourina. Latvustot sulkeutuvat uran päällä ja juuret hyödyntävät uran pohjaa. Ajouramenetelmässä saadaan kullekin taimelle n. 300 l runsaat mättäät, joiden alle jäänyt biomateriaali lahotessaan kiihdyttää taimen kasvua. Mättäät estävät tehokkaasti tukkimiehen täitä ja heinän kasvua.

Jos unohdetaan tositilanteeseen perustumattomat hymistelyt Suomen metsien erinomaisesta tilasta ja näemme realistisesti, että suurin osa metsistämme on lähes tai täysin hoitamattomia ryteiköitä tai vajaahoidettuja ylitiheitä lähes kasvunsa lopettaneita kasvatusmetsiä, ymmärrämme, että puuta saadaan riittämään suurienkin uusien tehtaitten tarpeisiin ja kansantalouden kasvuun ja samalla voimme ylläpitää tehokas hiilinielu pitkäksi aikaa eteenpäin.
Samaan aikaan kun monilla alueilla metsiköt ovat vajaapuustoisia tai metsän kasvatukselle sopisivat alueet kokonaan puuttomia, Suomen metsiin on kertynyt ylitiheyden takia muutaman sadan miljoonan kuution ylipuustoisuus, joka on hyvän metsänhoidon tieltä vähitellen purettava tehtaisiin. Toisaalta em. toimet lisäävät toisaalta hiilensidontaa niin paljon, kokonaisuutena hiilen määrä kasvaa.

Uusi tekniikka on luomassa tuotteet ja prosessit, joissa voimme puulla korvata ongelmalliset fossiiliset muovit ja polttoaineet. Tätä muutosta pitäisi nopeasti tehostaa.

Em. tehostuskeinot tulisivat kuitenkin uudistushakkuista huolimatta vastaavasti lisäämään puumassan määrää toisilla kuvioilla joten puumassan kokonaismäärä ei vähenisi vaan koko ajan kasvaisi ja sitoisi lisää hiiltä.

Allekirjoittaneen omalla 1000 ha metsäalalla kasvu oli 1970-luvulla n. 5000 m:3, nyt se on yli 8000 m:3 ja noin 15 vuoden kuluttua kun vanhoille ja vajaatuottoisille alueille perustetut erittäin hyväkasvuiset kuviot ovat korvanneet heikosti kasvaneet luontaismetsät, yli 12.000 m:3. Samalla puumäärä on lisääntyneistä hakkuista huolimatta lisääntynyt tuhansilla kuutioilla ja juuriston määrä samaten.

Näin tehostaminen on koitumassa omistajan, teollisuuden ja ympäristön hyödyksi.

Veli-Jussi Jalkanen
agr. TJ. Puuntuottaja
Sahalan kartano
Rautalampi

Julkisuudessa väitetään, että metsien lisäkäyttö tekee metsistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hiilidioksidin päästäjiä. Huonolla eli suurimmaksi osaksi vallalla olevalla metsänhoidolla näin voi ollakin.

Jos metsänhoito sen sijaan on oikein hyvää, asia muuttuu toiseksi.

Kuutiometriin puuta sitoutuu 700 kg hiiltä. Suomen puuvarat kasvavat n. 100 milj. m3/v, josta hakkaamme n. 75 milj. m3. Metsämme voisivat kasvaa 150 milj. m3, mikä sitoisi n. 100 milj. tonnia hiiltä. Siitä voisimme hakata 140 milj./ v ja jättää harkitusti 10 milj. monimuotoisuutta lisääväksi lahopuuksi. Suomessa on muutamia asiantuntevia yksittäisiä metsän tehokasvattajia, jotka ovat jo näyttäneet käytännössä tehokasvatuksen mahdollisuudet, tulokset ja edut.

Hakkuun tuplaaminen merkitsisi metsä- ja puuteollisuuden liikevaihdon lisääntymistä luokkaa 30 mrd. ja sen päälle puun myynnistä, metsänhoidosta ja korjuusta tulevat liikevaihtomiljardit.  Tämä mahdollisuus olisi meillä aivan käden ulottuvilla. Lisäkasvulla voisimme säilöä jättimäärät hiiltä rakennusmateriaaleihin ja syrjäyttää fossiiliset raaka-aineet pakkauksissa ja liikennepolttoaineissa lähes kokonaan.

Metsänhoitoon voidaan soveltaa laajasti tunnettuja mutta vähän käytettyjä metsänhoito- ja – parannustoimia, jotka alkavat lisätä kasvua välittömästi toimenpiteen jälkeisenä vuonna.
Päätehakkuun jälkeen uusi kasvu voidaan saada alkuun jo heti seuraavana kesänä. Jo alle 10 vuodessa ja sitoo useita tonneja hiiltä joka kesä.
Etelä – ja Väli – Suomessa oikein hyvällä metsänhoidolla saadaan päätehakkukelpoinen metsä tuoreilla kankailla ja rehevillä turvemailla jo 40- 60 vuodessa puulajista riippuen. Jos puusto on riittävän väljää ja sillä on hyvä kasvu ja terveys sekä pitkä tuuhea latvus, sen päätehakkuuta voidaan lykätä kannattavasti jopa 10 – 20 v, koska puu vielä kasvaa hyvin kaikki lisäkasvu tulee arvokkaammaksi tukiksi.

Metsissämme on paljon vähemmän hiiltä eli puumassaa (runko, juuret, oksat, aluskasvillisuus) kuin voisi olla. Optimoidulla metsänhoidolla voidaan lisätä metsien hiilen sidontaa ja hiilimäärää.

1. Taimikoiden ja varttuneempien kuvioiden väljentäminen ja hyvän kasvutilan antaminen parhaille valtapuille. Liikä tiheys on virhe, joka heikentää kasvua, lisää tuhoja, alentaa laatua ja
2. Vajaaravinteisten soiden lannoittaminen terveyslannoituksella (kalium sekä puun kuoren postosta tuleva tuhka), joilla kasvu ja puumäärä sekä aliskasvillisuus kasvaa jopa moninkertaiseksi.  Suuri kasvun- ja puiden terveyden lisäys saadaan boorilla entisillä kaski- ja metsälaidunmailla.
3. Märkien ja soistuvien maiden ojittamisella ja tukkeutuneiden ojien perkaamisella lasketaan pohjavettä ja näin saadaan lisää reilusti lisää kasvua ja puiden juuristoon.
4. Reheville kuvioille hylättyjen lehtipuuryteikköjen muuttaminen kasvamaan järeää runkopuuta moninkertaistaa puumassan määrän ja nopeuttaa kasvuakin heti riukuvaiheesta eteenpäin.
5. Varttuneen metsän väljentäminen reilusti ja ajallaan eli latvustoille valon lisääminen aikaansaa runkojen jatkuvan järeytymisen hyvinkin korkealla iällä. Riittävä harvuus, jota on toteutettu koko kasvatuskierron ajan, pitää vahvalatvuksissa puissa hyvää ja keskeytymätöntä kasvua ja hyvää terveyttä hyvinkin korkeaan ikään, jos päätehakkuuta jostakin syystä halutaan lykätä tai antaa tuoreiden maiden männiköiden ja koivikoiden kenttäkerroksen taimettua kuusentaimilla, joilla on mahdollista saada metsään taitavalla käsittelyllä ”pikastartti” seuraavan puusukupolven kasvatukseen. Nykyisellä ylitiheällä kasvatustavalla ahtaudessa kasvavat puut lopettavat kasvunsa jopa keskenkasvuisina eikä kasvatuskelpoista aluskasvillisuutta saada aikaiseksi.
6.  Suomessa on miljoonia hehtaareita reuna- ja hukka-alueita (mm. asutusalueiden, teollisuuden, liikenneväylien, ratojen ja taajamien reunamilla), joissa kasvaa enintään lehtipuuryteikköä. Kaikkien näiden joutoalueiden metsittäminen järeiksi kasvavilla laatupuilla ja hoitaminen aktiivisesti lisäisi kasvua paljon ja puumassaakin miljoonilla kuutioilla. Tähän kategoriaan pitää nyt lisätä tunturien alarinteet, jotka sopivat jo puunkasvatukseen kesien lämpösummien noustua sekä rautateiden varsien sivukaistat ja liikenneväylien vastapenkat. Lämpösummien nousu mahdollistaa lapin puronotkojen metsittämistä havupuilla luontaisen tunturikoivun sijaan.
7. Metsän kasvua voidaan nopeuttaa kymmeniä prosentteja hyödyntämällä metsäpuiden jalostuksen kaikki keinot. Meillä on jo pitkälle jalostettuja nopeakasvuisia koivuja ja havupuitakin. Antakaamme riittävät resurssit metsänjalostukseen ja taimituotantoon millä saamme lisää kasvua hyvin pienin kustannuksin.
8. Metsän melko harva, eli mahdollisimman pian järeän runkopuun kasvatus. Nyt valtakunnan hakkuista tukkia (hinta 60 € + / m3, massapuu 20 € ) on vain onnettomat 33 % kun järkevässä metsänhoidossa luku on n. n. 70 %.
9. Jatkuvan kasvatuksen ja metsän hoitamattomaksi jättäminen lisää metsätuhoja ja rapauttaa puusto ja kasvupotentiaalia. Näillä kasvutavoilla saadaan suuren lahopuumäärän takia herkästi syttyviä ja helpotetaan pystypuiden lahottajasienien leviämistä ja nopeasti laajenevia tuhohyönteisalueita.
10. Metsien päätehakkuun jälkeiset uudistustoimet ja istuttaminen pitää saada heti aikaiseksi. Näin päästään uusien puiden kasvattamiseen jo hakkuuta seuraavana kesänä. Taimet saavat reiluilla istutusmättäillä 1 – 3 vuotta etumatkaa ennekuin heinän ja vesakon kasvu on uusia taimia haittaamassa ja harventamassa. Uudistuksessa tehokkaimman uuden kasvun tuo ns. ajouramenetelmä, jossa tehdään 3 m leveitä ajouraojia 20 m välein, jotka toimivat tulevaisuudessa sekä ojina että ajourina. Latvustot sulkeutuvat uran päällä ja juuret hyödyntävät uran pohjaa. Ajouramenetelmässä saadaan kullekin taimelle n. 300 l runsaat mättäät, joiden alle jäänyt biomateriaali lahotessaan kiihdyttää taimen kasvua. Mättäät estävät tehokkaasti tukkimiehen täitä ja heinän kasvua.

Jos unohdetaan tositilanteeseen perustumattomat hymistelyt Suomen metsien erinomaisesta tilasta ja näemme realistisesti, että suurin osa metsistämme on lähes tai täysin hoitamattomia ryteiköitä tai vajaahoidettuja ylitiheitä lähes kasvunsa lopettaneita kasvatusmetsiä, ymmärrämme, että puuta saadaan riittämään suurienkin uusien tehtaitten tarpeisiin ja kansantalouden kasvuun ja samalla voimme ylläpitää tehokas hiilinielu pitkäksi aikaa eteenpäin.
Samaan aikaan kun monilla alueilla metsiköt ovat vajaapuustoisia tai metsän kasvatukselle sopisivat alueet kokonaan puuttomia, Suomen metsiin on kertynyt ylitiheyden takia muutaman sadan miljoonan kuution ylipuustoisuus, joka on hyvän metsänhoidon tieltä vähitellen purettava tehtaisiin. Toisaalta em. toimet lisäävät toisaalta hiilensidontaa niin paljon, kokonaisuutena hiilen määrä kasvaa.

Uusi tekniikka on luomassa tuotteet ja prosessit, joissa voimme puulla korvata ongelmalliset fossiiliset muovit ja polttoaineet. Tätä muutosta pitäisi nopeasti tehostaa.

Em. tehostuskeinot tulisivat kuitenkin uudistushakkuista huolimatta vastaavasti lisäämään puumassan määrää toisilla kuvioilla joten puumassan kokonaismäärä ei vähenisi vaan koko ajan kasvaisi ja sitoisi lisää hiiltä.

Allekirjoittaneen omalla 1000 ha metsäalalla kasvu oli 1970-luvulla n. 5000 m:3, nyt se on yli 8000 m:3 ja noin 15 vuoden kuluttua kun vanhoille ja vajaatuottoisille alueille perustetut erittäin hyväkasvuiset kuviot ovat korvanneet heikosti kasvaneet luontaismetsät, yli 12.000 m:3. Samalla puumäärä on lisääntyneistä hakkuista huolimatta lisääntynyt tuhansilla kuutioilla ja juuriston määrä samaten.

Näin tehostaminen on koitumassa omistajan, teollisuuden ja ympäristön hyödyksi.

Veli-Jussi Jalkanen
agr. TJ. Puuntuottaja
Sahalan kartano
Rautalampi

Julkisuudessa väitetään, että metsien lisäkäyttö tekee metsistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hiilidioksidin päästäjiä. Huonolla eli suurimmaksi osaksi vallalla olevalla metsänhoidolla näin voi ollakin.

Jos metsänhoito sen sijaan on oikein hyvää, asia muuttuu toiseksi.

Kuutiometriin puuta sitoutuu 700 kg hiiltä. Suomen puuvarat kasvavat n. 100 milj. m3/v, josta hakkaamme n. 75 milj. m3. Metsämme voisivat kasvaa 150 milj. m3, mikä sitoisi n. 100 milj. tonnia hiiltä. Siitä voisimme hakata 140 milj./ v ja jättää harkitusti 10 milj. monimuotoisuutta lisääväksi lahopuuksi. Suomessa on muutamia asiantuntevia yksittäisiä metsän tehokasvattajia, jotka ovat jo näyttäneet käytännössä tehokasvatuksen mahdollisuudet, tulokset ja edut.

Hakkuun tuplaaminen merkitsisi metsä- ja puuteollisuuden liikevaihdon lisääntymistä luokkaa 30 mrd. ja sen päälle puun myynnistä, metsänhoidosta ja korjuusta tulevat liikevaihtomiljardit.  Tämä mahdollisuus olisi meillä aivan käden ulottuvilla. Lisäkasvulla voisimme säilöä jättimäärät hiiltä rakennusmateriaaleihin ja syrjäyttää fossiiliset raaka-aineet pakkauksissa ja liikennepolttoaineissa lähes kokonaan.

Metsänhoitoon voidaan soveltaa laajasti tunnettuja mutta vähän käytettyjä metsänhoito- ja – parannustoimia, jotka alkavat lisätä kasvua välittömästi toimenpiteen jälkeisenä vuonna.
Päätehakkuun jälkeen uusi kasvu voidaan saada alkuun jo heti seuraavana kesänä. Jo alle 10 vuodessa ja sitoo useita tonneja hiiltä joka kesä.
Etelä – ja Väli – Suomessa oikein hyvällä metsänhoidolla saadaan päätehakkukelpoinen metsä tuoreilla kankailla ja rehevillä turvemailla jo 40- 60 vuodessa puulajista riippuen. Jos puusto on riittävän väljää ja sillä on hyvä kasvu ja terveys sekä pitkä tuuhea latvus, sen päätehakkuuta voidaan lykätä kannattavasti jopa 10 – 20 v, koska puu vielä kasvaa hyvin kaikki lisäkasvu tulee arvokkaammaksi tukiksi.

Metsissämme on paljon vähemmän hiiltä eli puumassaa (runko, juuret, oksat, aluskasvillisuus) kuin voisi olla. Optimoidulla metsänhoidolla voidaan lisätä metsien hiilen sidontaa ja hiilimäärää.

1. Taimikoiden ja varttuneempien kuvioiden väljentäminen ja hyvän kasvutilan antaminen parhaille valtapuille. Liikä tiheys on virhe, joka heikentää kasvua, lisää tuhoja, alentaa laatua ja
2. Vajaaravinteisten soiden lannoittaminen terveyslannoituksella (kalium sekä puun kuoren postosta tuleva tuhka), joilla kasvu ja puumäärä sekä aliskasvillisuus kasvaa jopa moninkertaiseksi.  Suuri kasvun- ja puiden terveyden lisäys saadaan boorilla entisillä kaski- ja metsälaidunmailla.
3. Märkien ja soistuvien maiden ojittamisella ja tukkeutuneiden ojien perkaamisella lasketaan pohjavettä ja näin saadaan lisää reilusti lisää kasvua ja puiden juuristoon.
4. Reheville kuvioille hylättyjen lehtipuuryteikköjen muuttaminen kasvamaan järeää runkopuuta moninkertaistaa puumassan määrän ja nopeuttaa kasvuakin heti riukuvaiheesta eteenpäin.
5. Varttuneen metsän väljentäminen reilusti ja ajallaan eli latvustoille valon lisääminen aikaansaa runkojen jatkuvan järeytymisen hyvinkin korkealla iällä. Riittävä harvuus, jota on toteutettu koko kasvatuskierron ajan, pitää vahvalatvuksissa puissa hyvää ja keskeytymätöntä kasvua ja hyvää terveyttä hyvinkin korkeaan ikään, jos päätehakkuuta jostakin syystä halutaan lykätä tai antaa tuoreiden maiden männiköiden ja koivikoiden kenttäkerroksen taimettua kuusentaimilla, joilla on mahdollista saada metsään taitavalla käsittelyllä ”pikastartti” seuraavan puusukupolven kasvatukseen. Nykyisellä ylitiheällä kasvatustavalla ahtaudessa kasvavat puut lopettavat kasvunsa jopa keskenkasvuisina eikä kasvatuskelpoista aluskasvillisuutta saada aikaiseksi.
6.  Suomessa on miljoonia hehtaareita reuna- ja hukka-alueita (mm. asutusalueiden, teollisuuden, liikenneväylien, ratojen ja taajamien reunamilla), joissa kasvaa enintään lehtipuuryteikköä. Kaikkien näiden joutoalueiden metsittäminen järeiksi kasvavilla laatupuilla ja hoitaminen aktiivisesti lisäisi kasvua paljon ja puumassaakin miljoonilla kuutioilla. Tähän kategoriaan pitää nyt lisätä tunturien alarinteet, jotka sopivat jo puunkasvatukseen kesien lämpösummien noustua sekä rautateiden varsien sivukaistat ja liikenneväylien vastapenkat. Lämpösummien nousu mahdollistaa lapin puronotkojen metsittämistä havupuilla luontaisen tunturikoivun sijaan.
7. Metsän kasvua voidaan nopeuttaa kymmeniä prosentteja hyödyntämällä metsäpuiden jalostuksen kaikki keinot. Meillä on jo pitkälle jalostettuja nopeakasvuisia koivuja ja havupuitakin. Antakaamme riittävät resurssit metsänjalostukseen ja taimituotantoon millä saamme lisää kasvua hyvin pienin kustannuksin.
8. Metsän melko harva, eli mahdollisimman pian järeän runkopuun kasvatus. Nyt valtakunnan hakkuista tukkia (hinta 60 € + / m3, massapuu 20 € ) on vain onnettomat 33 % kun järkevässä metsänhoidossa luku on n. n. 70 %.
9. Jatkuvan kasvatuksen ja metsän hoitamattomaksi jättäminen lisää metsätuhoja ja rapauttaa puusto ja kasvupotentiaalia. Näillä kasvutavoilla saadaan suuren lahopuumäärän takia herkästi syttyviä ja helpotetaan pystypuiden lahottajasienien leviämistä ja nopeasti laajenevia tuhohyönteisalueita.
10. Metsien päätehakkuun jälkeiset uudistustoimet ja istuttaminen pitää saada heti aikaiseksi. Näin päästään uusien puiden kasvattamiseen jo hakkuuta seuraavana kesänä. Taimet saavat reiluilla istutusmättäillä 1 – 3 vuotta etumatkaa ennekuin heinän ja vesakon kasvu on uusia taimia haittaamassa ja harventamassa. Uudistuksessa tehokkaimman uuden kasvun tuo ns. ajouramenetelmä, jossa tehdään 3 m leveitä ajouraojia 20 m välein, jotka toimivat tulevaisuudessa sekä ojina että ajourina. Latvustot sulkeutuvat uran päällä ja juuret hyödyntävät uran pohjaa. Ajouramenetelmässä saadaan kullekin taimelle n. 300 l runsaat mättäät, joiden alle jäänyt biomateriaali lahotessaan kiihdyttää taimen kasvua. Mättäät estävät tehokkaasti tukkimiehen täitä ja heinän kasvua.

Jos unohdetaan tositilanteeseen perustumattomat hymistelyt Suomen metsien erinomaisesta tilasta ja näemme realistisesti, että suurin osa metsistämme on lähes tai täysin hoitamattomia ryteiköitä tai vajaahoidettuja ylitiheitä lähes kasvunsa lopettaneita kasvatusmetsiä, ymmärrämme, että puuta saadaan riittämään suurienkin uusien tehtaitten tarpeisiin ja kansantalouden kasvuun ja samalla voimme ylläpitää tehokas hiilinielu pitkäksi aikaa eteenpäin.
Samaan aikaan kun monilla alueilla metsiköt ovat vajaapuustoisia tai metsän kasvatukselle sopisivat alueet kokonaan puuttomia, Suomen metsiin on kertynyt ylitiheyden takia muutaman sadan miljoonan kuution ylipuustoisuus, joka on hyvän metsänhoidon tieltä vähitellen purettava tehtaisiin. Toisaalta em. toimet lisäävät toisaalta hiilensidontaa niin paljon, kokonaisuutena hiilen määrä kasvaa.

Uusi tekniikka on luomassa tuotteet ja prosessit, joissa voimme puulla korvata ongelmalliset fossiiliset muovit ja polttoaineet. Tätä muutosta pitäisi nopeasti tehostaa.

Em. tehostuskeinot tulisivat kuitenkin uudistushakkuista huolimatta vastaavasti lisäämään puumassan määrää toisilla kuvioilla joten puumassan kokonaismäärä ei vähenisi vaan koko ajan kasvaisi ja sitoisi lisää hiiltä.

Allekirjoittaneen omalla 1000 ha metsäalalla kasvu oli 1970-luvulla n. 5000 m:3, nyt se on yli 8000 m:3 ja noin 15 vuoden kuluttua kun vanhoille ja vajaatuottoisille alueille perustetut erittäin hyväkasvuiset kuviot ovat korvanneet heikosti kasvaneet luontaismetsät, yli 12.000 m:3. Samalla puumäärä on lisääntyneistä hakkuista huolimatta lisääntynyt tuhansilla kuutioilla ja juuriston määrä samaten.

Näin tehostaminen on koitumassa omistajan, teollisuuden ja ympäristön hyödyksi.

Veli-Jussi Jalkanen
agr. TJ. Puuntuottaja
Sahalan kartano
Rautalampi