Maailman tila ja Suomen politiikka vaatii kestävää, vähähiilistä liikennepolitiikkaa.
Maalaiskunnissa on ”joutilasta” peltoa, karjan lantaa ja alueet kärsivät taloudellisen toimeliaisuuden puutteesta.
Kaikkien näiden asioiden yhdistämisellä saisimme suuren määrän hyötyvaikutuksia tuottamalla biokaasua. Paikallisia haittavaikutuksia tästä toiminnasta on vaikea keksiä.
Biokaasun laskelmissa on käytetty seuraavia suureita ( https://www.motiva.fi/files/6958/Biokaasun_tuotanto_maatilalla.pdf ):
- 1 m3 biokaasua sisältää keskimäärin 0.5 m3 metaania eli noin 5 kwh.
- Yhden lehmän lanta/v (n. 10 tn) tuottaa n. 420 m3 metaania, joka on 4200 kwh. Suomessa tulee lantaa yli 15 milj. tn, josta 75 % naudoista. ( https://kaytannonmaamies.fi/share/20264/6d6de4 )
- Yksi tonni nurmen kuiva-ainetta tuottaa 550 m3 biokaasua, josta on n. 300 m3 on metaania eli 3000 kwh.
- Rehevän nurmen sato, 10 tn kuiva-ainetta/ha/v on siis n. 30.000 kwh.
- 000 km vuosiajossa pikkuauto kuluttaa (5 l/100 km) vuodessa 750 l polttoainetta eli n. 7500 kwh.
- 1 ha nurmet riittävät 4 auton polttoaineiksi, mutta kun biokaasun tuotantoon tarvitaan sekaan vielä karjan lantaa, joten käytännössä 1 ha:n nurmen sato + tarvittava karjan lanta riittää noin 5 auton vuosikäyttöön.
- Jos Rautalammin kunnassa pannaan ”turhia” tai ”jäähdyttelevien” viljelijöiden peltoja 4000 hehtaarista vaikka 1000 ha biokaasuntuotantoon ja karjan lantaa lisäksi, saadaan polttoaineet n. 5000 autolle tai vaihtoehtoisesti pienen pitäjän auto- ja traktorikannalle ja reilusti vielä kotitalouskäyttöönkin (kaasuliedet ja kaasukäyttöiset kylmälaitteet) sekä lämmitykseen ja kirkonkylän kaukolämpöönkin.
Biokaasu sopii sellaisenaan lämmityskäyttöön. Polttomoottorikäyttöön siitä pitää poistaa hiilidioksidi ja rikkivety. Kaasun puhdistamiseen on valmiiksi kehitettyjä varmatoimisia laitteistoja.
TOIMINNAN MUOTOJA YHDEN RATKAISUMALLIN MUKAAN:
Toiminta voitaisiin toteuttaa osuuskunta- tai osakeyhtiöpohjaisena.
Maatiloilla tai maatilan ja kaasuyhtiön yhteistyönä rakennetaan kylille tai suurimpien kaasurehupeltojen lähelle riittävän suuret laakasiilot, joihin esikuivattu säilörehu säilötään edullisesti urakoitsijan työnä. Ehkä pyöröpaalitekniikkakin on kilpailukykyinen, varsinkin jos käärintäkalvolle tulee järkevät jatkomarkkinat.
Jaokkeita kaasutehtaalle ajava urakoitsija hoitaa materiaalin siirron tehokkailla koneilla sovitussa aikataulussa oma-aloitteisesti. Tämä on rehun tuottajalle helppoa.
Hajuttomaksi muuttunut loppujaoke levitettään takaisin pelloille em. urakoitsijan työnä, jolloin pellot saavat arvokasta maanparannusainetta.
Kaasuyrityksellä on ”kylmä” kaasunjakeluasema, josta osakkaat ja vakioasiakkaat saavat tankata moottorikaasunsa erikoishintaan autoihinsa, traktoreihinsa ja puhdistamattoman biokaasun eri kokoisiin kaasupulloihinsa.
Käytössä voi olla myös suuria traktori-/autoperäkärri – kaasusäiliöitä, joita kytketään mökin, maatilan tai OK talon omaan kaasuverkkoon. Tällä asiakas hoitaa lämmityksensä ja kotitalouskäyttönsä pitkän aikaa. Moottorilaatukaasulla voi jopa pyörittää omaa aggregaattia.
Kaasuyhtiö etsii jäsenilleen ja vakioasiakkailleen ostettavaksi edullisia ja testattuja autoja ja traktoreita ja laitteita kaasun käyttämiseksi aggregaattisähkön tuotannossa ja lämmityksessä.
PAIKALLISEN BIOKAASUN TUOTANTOTOIMINNASTA SAATAVIA TILAKOHTAISIA HYÖTYJÄ:
- Peltorehun tai lannan tuottaja saa myyntituloja tuottamastaan raaka-aineesta maataloustukien lisäksi.
- Peltojen kasvukunto paranee syväjuuristen ja typpeä sitovien kaasun tuotantoon sopivien kasvien viljelemisessä ja siksi, että myös kaasukasvien sadon takia viljelijän kannattaa pitää peltonsa kasvutekijät kunnossa. Tulevina vuosikymmeninä maailma todennäköisesti tarvitsee ruokaa myös pohjolan pelloilta.
- Peltojen kasvukunto (erik. multavuus) paranee myös kaasujätejaokkeiden takaisinlevityksen takia.
- Peltojen kestorikkakasveja voi vähentää voimakkailla ja peittävillä kaasuntuotantokasveilla, jotka varjostavina hävittävät niitä.
- Kunnan karjataloudet saavat osoitteen lannalleen ja täten helpottavat työpainettaan, kun lanta vielä kuljetetaan kaasutettavaksi tehokkaasti yhtiön työnä suurillakoneilla.
- Mahdollisten kriisiaikojenkin energia on maatiloilla ja kunnassa omavaraisesti turvattu.
- Osakkaiden ja vakioasiakkaiden talous paranee, kun kaasusta saatava itse käytetty energia on riittävällä volyymillä, fiksusti ja taloudellisesti tuotettuna fossiilisten polttoaineiden markkinahintoja halvempaa.
- Käytettäessä kukkivia typensitojakasveja (mm. vuohenherne) voidaan sivutuotteena tuottaa hunajaa.
KUNTAKOHTAISIA HYÖTYJÄ
- Kaikki ”ylimääräinen” pelto kunnassa saadaan järkevään käyttöön ja tuottamaan tila- ja aluekohtaista liikevaihtoa.
- Talousaktiviteetti kunnassa lisääntyy ja on tukena muulle kehittämiselle.
- Kunnassa on kaasuntuotannon takia tehokkaat urakointikoneet rehun tekemiseen ja kuljettamiseen. Ehkä urakoisija laajentaa toimiaan myös muuhun maatalousurakointiin, kun koneita on jo valmiina. Kaasujätejaokkeiden kyntäminen maahan tapahtuu suurauralla tai lietteenlevitysvaunulla. Näillä ehkä muukin työpalvelu sujuisi luontevasti.
- Peltomaisemat pysyvät hoidettuina ja pellot hyvin tuottavina syväjuuristen ja typpeä sitovien kaasukasvien tuotannossa.
- Jos kaasua tuotetaan kannattavasti ja ylimäärä oman alueen tarpeisiin, sille löydettäneen tulevassa liikennepolitiikassa myyntikanava eteenpäin kannattavalla hinnalla.
- Reilun kokoluokan kaasulaitoksesta ja kaasuraaka-aineesta riippuen kaasua riittänee myös taajaman kaukolämpöön. Tällä on mahdollisuus pudottaa monen taajaman kallista (jopa n. 80 €/Mwt kuten Rautalammilla) kaukolämmön hintaa asukkaiden eduksi ja muuttovetovoiman parantamiseksi.
- Kaasukunnat kehittävät biokaasulla merkittävästi omaa ilmastokestävyyttään ja siten brändiään.
- Jätevesilaitosten lietteet, joissa on elintarvike tai rehukäyttöön sopimattomia lääke-, hormoni ja myrkkyjäämät, levitetään ns. kaasukasvipelloille, joita ei käytetä enää tulevaisuudessa ollenkaan ruuan tai eläinrehun tuotantoon. Kunnan jätekulut näin pienenevät, kun kierrätys tehostuu ja jätelietteen käsittely halpenee.
- Paikallinen tai lähialueen metallitoimija saa työtä valmistaessaan paineastioita, joita käytetään oman kaasun siirtämiseksi mökeille, OK taloille tai maatiloille energiatarpeisiin.
- Paikalliset korjaamot saavat paljon työtä muuntaessaan autoja ja traktoreita markkinoilta saatavilla rakennussarjoilla kaasulle sopiviksi.
- Kunta saa kaasustrategiastaan positiivista mainetta, mikä on vetovoimatekijä työikäisille ja yrittäjille.
HANKKEEN TOTEUTTAMISEN SUUNNITTELUN TOTEUTUS
Järkevintä olisi, että paikallinen tai alueellinen kehitysyhtiö tekisi hankkeesta projektin, jonka tarkkaan konsulttisuunnitteluun ja ehkä kaasulaitosten investointeihinkin saadaan tukea. Näin ammattitaitoisesti ja tarkasti laskettuna ja suunniteltuna vältettäisiin yllätyksiltä ja siten kaasun ja sen raaka-aineen ja tuotanto on hyvin hallinnassa, täyttää odotukset, on kannattavaa ja monin tavoin hyödyllistä.
On ensiarvoisen tärkeää, että suunnittelussa ollaan koko ajan avoimia ja yhteydessä paikallisiin toimijoihin.
Veli-Jussi Jalkanen
Agr. Maatila- ja sarjayrittäjä.
Sahalan Kartano
Rautalampi
