Vessin asiantuntijakommentti Hs 240920
Jutun todistelu on vastoin ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa…ja siis väärin!
Juuri pitkäaikainen huono ryhti, eli selän pyöreys…
– Muuttaa nikamien välisen raon kiilamaiseksi.
– Altistaa välilevyt toispuoleiselle vaurioittavalle paineelle.
– Avaa nikamien fasettinivelet, jotka
hyvässä ryhdissä tukeutuvat toisiinsa ja kantavat n. 30 %
selän pystypaineesta.
– Rappeuttaa venyttämällä nikamien väliset lukuisat ligamentit eli nivelsiteet.
– Kiristää nikamien ympärillä olevat pehmytkudokset, jolloin selkärangan eri osissa veri- ja imunestevirtailut romahtavat ja näin nopeuttavat rappeutumista.
Tämä prosessi on kuvattu mm. lääketieteen oppikirjoissa ja on aivan tieteen perusfaktaa.
Meillä on Suomessa joka päivä n. 800.000 selkäkipuista ja vielä paljon useammalla on hartiat jumissa, kun istumme päivät pääksytysten selkä pyöreänä eli huonossa ryhdissä.
Varhaiseläköityviä istuvavaivojen takia on luokkaa 6000 / v ja selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000 /v. Heiluvissa ja tärisevissä koneissa huonoryhtisten kuskien selän terveys menee vielä nopeammin.
Lapsilla ja nuorilla huonoryhtisyys johtaa pysyviin selkävaivoihin. Nykyään jo reilusti yli puolella koulunsa lopettavista on jo negatiivisia ryhtimuutoksia tai eriasteisia vaivoja selässä.
Paras ratkaisu selkäterveyden hoitoon liikunnan, hyvän ravitsemuksen ja solakkuuden lisäksi on oikeankorkuinen säätöpöytä, jossa on mahakolo, kyynärpehmikkeet, monitorien yläreuna silmien tasalla ja istuimena keskiraollinen oikein muotoiltu keinuva satulatuoli, jonka aikaansaama ”mikroliike” lisää tärkeää nestevirtausta alaselässä.
Hyväryhtinen seisominen 10 – 30 min pätkissä ja toistuva liikkuminen (siis hyvässä ryhdissä) vielä parantavat selän terveenä pitämistä.
Lähes poikkeuksetta hartiajuminen tai alaselkäkipuinen istumatyöläinen (näitä on jo satoja tuhansia) on pääsyt eroon vaivastaan muuttamalla istumisen edellä kuvatulla tavalla hyväryhtiseksi.
