Vessin asiantuntijakommentti HS 100120
Isorokon aikojen jälkeen on valitettavasti tapahtunut paljon, mikä on tahrannut lääketeollisuuden mainetta ja saanut ihmiset epäluuloisemmiksi.
Jos jätämme villeimmät salaliittoteoriat mainitsematta, todistettujakin asioita on useita:
Muistamme hyvin 300 ihmisen eliniäksi vammauttaneen sikainfluenssarokotteen, josta THL:n vakituinen yhteistyökumppani GSK ei ole ottanut vastuuta vieläkään. Rokotemaineensa pilannut GSK ei olekaan nyt lähtenyt mukaan koronarokotekilpaan.
Sikainfluenssan yhteydessä pandemia julistettiin aika heppoisin perustein ja ilmeisesti lääketeollisuus lobbasi sitä voimakkaasti WHO:n kautta. Rokotteen teho jäi myös kysymysmerkiksi. Esim. Uudessa Seelannissa, jossa ei rokotettu ketään, tautitapauksia ei tullut yhtään enempää kuin Suomessakaan.
Epäluuloa lääketeollisuutta kohtaan on kasvattanut EU:n lääketurvallisuusviraston johtajan paikalta v. 2014 eläköitynyt johtaja, tanskalainen prof. Peter C. Koetzche, joka hiuksia nostattavassa paljastuskirjassaan ”Tappavat Lääkkeet ja Järjestäytynyt Rikollisuus” todistaa 800 viitteen voimalla, miten lääketeollisuus toimii kuten järjestäytynyt rikollisuus. Rokotetehtailu varjopuolineen on myös kirjassa mainittu.
USA:ta ja muitakin maita halvaannuttava opioidilääke/huumekriisi katsotaan kiistämättömästi lääketeollisuuden aikaansaamiseksi valheellisella markkinoinnilla. Asiasta on meneillään kymmeniä oikeudenkäyntejä pelkästään USA:ssa.
Muutaman vuoden välein lääketeollisuus jää kiinni erilaista rötöstelyistä maailmalla, maksaa satojen tai tuhansien miljoonien sakot, väittää puhdistaneensa tapansa mutta jatkaa kuitenkin entiseen malliin voittojaan maksimoiden etiikan kustannuksella.
Mm Afrikassa ennätti kuolla 10 milj. ihmistä AID: siin ja kymmeniä miljoonia tietenkin orpoutua ennen kuin kv. yhteisö sai lääketeollisuuden pakotettua kohtuullistamaan siellä lääkkeittensä hintoja.
Valitettavasti esimerkit eivät lopu tähän. Koetzchen kirjassa on paljon lisää.
Lääketeollisuuden mainetta ei yhtään paranna se, että sen suuromistajissa on paljon kansainvälisiä rikollisorganisaatioita. Tämä myös selittää usein moraalin puutteen toimintapolitiikassa.
