Vessin asiantuntijakommentti HS 120222

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008607498.html

 

Ilmastotavoitteiden täyttämisessä ei nähdä yhtä kustannustehokasta keinoa, koska se ole ”muodikasta”.

Tämä on helposti aikaansaatava metsien l i s ä k a s v u.

Suomen metsät kasvavat nyt 104 milj. m3/v. Kasvu on jo taantunut n. 4 milj. tonnia ja suunta on alapäin.  Syynä ovat hoitorästit, joista erityisesti ojien umpeen kasvaminen eli pohjaveden nousu ja harvennusten laiminlyönti eli ylitiheys ovat merkityksellisimpiä.

Lisäkasvua saataisiin helposti myös levittämällä kaikki teollisuuden puun jätetuhka turvemaille (kaatopaikoille hukkaamisen sijaan), lannoittamalla boorinpuutosalueet, uudistamalla vajaatuottoiset huonot metsät (= pääasiassa ryteköityneet entiset maatalousmaat) ja metsittämällä kaikki puuttomat joutoalueet, joita Suomessakin on satoja tuhansia hehtaareita.

Suomen metsät saataisiin kasvamaa ainakin 40 milj. m3 enemmän jo hoitamalla kuntoon kaikki syntyneet hoitorästit. Tämä y k s i n merkitsisi n. 36 milj. tn hiilen sidontaa (vrt. kaikki päästöt 57 milj.).
Tämä lisämäärä puuta jalostettuna tekisi lisäksi Suomesta paljon rikkaamman lisääntyneen kasvatuksen, korjuun, jalostuksen, yritysten ja työpaikkojen avulla. Lisämetsät myös parantaisivat lajikirjoa.

Tämän ilmastotoimen kustannukset olisivat käytännössä olemattomat. Riittäisi, että omaksuisimme ilmastoystävällisen ilmastopolitiikan puun lisäkasvun kautta ohjeineen, lakeineen ja hoitovelvoitteineen.

Voisimme tehdä aloitteita Euroopassa ja maailmassa valtavien ihmisten hävittämien alueiden uudelleen metsittämiseksi. Jo 15 milj. km2 uutta kasvavaa metsää sitoisi ihmiskunnan 52 miljardin tonnin päästöt. Se määrä puutonta kasvumaata löytyy helposti. Voisimme myös toimia metsitysosaamista vievänä asiantuntijana.