Lämpösumman nousu nostaa Lapin alueen keskilämpöjä 2-3 kertaa nopeammin kuin eteläisillä alueilla.
Tämä mahdollistaa puun kasvatuksen ennen näkemättömän tehokkaasti Lapissa. Puu voi kasvaa jo nyt ”etelän malliin”, jos metsänhoito tehdään kunnolla. Näemme Lapin nuorissa puissa paljon pidempiä kasvukerkkiä nyt kuin 20 v sitten.
Nyt Lapissa yleensä metsänhoidon taso on vielä heikko. Ehkä Lapissa vielä elää vanha asenne, että metsänhoitoa ei kannata tehdä, kun puut kuitenkin kasvavat liian hitaasti. Siksi mm. vain noin 20 % tarpeellisista taimikonhoidoista tehdään, eikä metsiä harvenneta ajoissa eikä kunnolla, eli tiukasti alaharvennuksina.
Uudet tehtaat ja sahat ja niiden suurempi puun osto tuovat paremmat kantohinnat ja kysynnän. Jos metsänhoitoon paneudutaan, jalostajia tulee vielä lisääkin hyvän raaka-ainepohjan turvin.
HARVENNUSHAKKUUT PUUNTUOTANNON KANNATTAVUUDEN PERUSTANA
Olin syömässä Kolarissa viihtyisässä hirsiravintolassa, jossa oli näkyvissä mm. yksi 160 kasvulustoa sisältänyt pyöröhirren 25 cm paksuinen pää. Sen elinajan keskivaiheilla oli ollut yksi jakso, jolloin ilmeisesti sen ympärillä ollut metsä oli harvennettu. Sen jälkeen se oli kasvanut 10 v. nopeudella, jolla sama puun paksuus olisi saatu jo 40 vuodessa. Siis 120 vuotta oli mennyt ”hukkaan” ylitiheydessä kilpaillessa.
Lappilaistenkin metsänomistajien kannattaisi raivata jo varhain taimikkonsa tiheyteen 1000 – 1200 runkoa/ha ja ensiharventaa nuori metsä tiheyteen 600 r/ha heti kun harvennusrungoista saa edes yhden pienen ropsin. Ensiharvennus on joka tapauksessa lähes tuloa tuottamaton metsänhoidollinen toimi.
Väljennys kannattaa tehdä heti tiheyteen 400 r/ha ( 5 m puuväli) heti kun eri puiden oksat alkavat yhtään ripsua toisiaan, eli tuolla kasvatustiheydellä 10 -15 v ensiharvennuksesta. Näin toimien päästään kasvattamaan kannattavaa tukkia uskomattoman nopeasti. Myrsky- ja tykkytuhoilta vältytään, kun puut vahvistuvat väljässä asennossa. Latvuksista, eli kasvun moottoreista tulee pitkiä ja tuuheita eli voimakkaita, mikä takaa hyvän kasvun ja tukin tuoton. Puiden riuduttaminen eli ylitiheys hidastaa kasvun olemattomaksi.
Rehevillä mailla voi järeytyneen, terveen ja vielä kasvussa olevan tukkimetsän vielä myöhemmin harventaa tiheyteen 200 r /ha (6.5 m puuväli), jossa se voi kasvaa hyvällä tempolla vielä pitkän aikaa.
70 % metsän hiilikasvusta menee maan alle juuriin, sienirihmastoihin, pieneläimiin ja mikrobeihin. Vain 30 % on maanpäällistä kasvua. Ojittaminen ja ojien huolto siis on tärkeää, sillä jos pohjavesi nousee maassa osankin vuotta eli syksyisin ja keväisin maan pintaan asti viikkokausiksi, maan alainen elämä hukkuu ja kuolee, jolloin puidenkin kasvu kärsii.
Näemme kunnolla ojitetulla (60 cm syvissä ojissa ei ole sammalta ja tyhjenevät sateen jälkeen) suolla kunnossa pidetyn ojan vieressä, jossa pohjavesi on matalimmillaan, puiden kasvu on 2-3 kertaista sarkojen keskiosiin verraten. Tämä johtuu suoraan maanalaisen elämän aktiivisuudesta ilman pohjavesihaittaa.
Tehkää Lapin metsänomistajat puusta itsellenne tuottoisaa liiketoimintaa ilmaston muutoksen avustuksella ja hyvällä metsänhoidolla. Jopa suuri osa turvemaita on kannattavaa ottaa puuntuotantoon tuhkalannoituksella ja ojituksella.
Veli-Jussi Jalkanen
Arg, TJ Sahalan Kartano
Puun tuottaja ja asiantuntija
Rautalampi
vessi.eu
