MITEN PUUN KASVATUKSEN SAA KANNATTAVAKSI ?

Vessin asiantuntijakommentti Kauppalehti 230323

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/reaalituotto-metsahakkuissa-kannattaa-laskea-uudelleen/36b213d9-85de-420f-b353-0d4de2ff6cf6

 

”Metsänomistajan on nyt aiheellista laskea ja arvioida, millä tavoin paras tuotto tulevaisuudessa metsästä syntyy.”

Oikea ammattilainen tietää tähän heti vastauksen: metsänhoitoa tehostamalla.

Oikea aikaisuus metsänhoitotoimissa ei maksa mitään, eikä harvennusten suunnittelu ja toteutus niin, että tukkipuun saanto palstalta kasvaa valtakunnan nykyisestä keskiarvosta 33 %:sta jopa yli 70 %:n.

Muiden kasvua tehostavien hoitotoimien (rotutaimet, ojien perkaus, taimikon hoito, tehokas mätästys suurilla mättäillä) yhteiskustannus ilman lannoitusta maksaa satasia tai enintään toista tuhatta/ha, mutta tuottaa useita tuhansia – yli kymppitonnin lisää tuottoa.

Miksi metsissä pitäisi tyytyä amatöörimäiseen tunarointiin, kun tehokkaan kasvatuksen keinotkaan eivät ole mitään rakettitiedettä.

Oikein hyvin kasvavan metsikön perustaminen maksaa luokkaa 1500 €, mutta tuottaa 60-70 v kierrossa parhaimmillaan tuoreilla kankailla tai hoidetuilla korvilla 30.000 – 35.000 €. Tietysti prosessi on hidasta, mutta kun kuvioita on useita, aina hakkuutuloja tulee joiltakin.
Metsä on lisäksi kiitollinen hoidettava, sillä se reagoi heti positiivisesti hyviin hoitotoimenpiteisiin. Tuhkalannoitus jo ohutturpeisilla mailla (joita on paljon) on erittäin kannattavaa ja useimmiten niihin saa valtion tuen, kuten myös taimikon hoitoon min. 10 v välein (ensin varhaishoito ja 10 v perästä raivaussahaperkaus pari vuotta ennen ensiharvennusta).
Metsänomistajan tulee olla itse, tai palkatun valvojan avulla tarkkana harvennushakkuissa, koska valvomatta jälki voi olla mitä vaan yhtiöstä riippumatta ja heikentää tulevaa tuottoa, kun parhaiten kasvavat valtapuut parturoidaan.

Suuri potentiaali on pitää pohjavesi ainakin 40 cm syvyydessä läpi vuoden toimivalla ojituksella. Märässä maassa ei kasva kunnolla mikään, ja puut haihduttavat vettä vain kesällä, mutta ne ja maaperä kärsivät märkyydestä myös kasvukauden ulkopuolella.

Järeä mätästys tuottaa ”ojanpenkkaefektin” puiden kasvulle kymmenien prosenttien kasvun lisänä.