TYYNYN ERGONOMIA JA SÄNGYN SAÄTEILYTEKIJÄT OVAT JÄÄNYT KÄSITTELEMÄTTÄ

Vessin HS kommentti 141220

Linkki artikkeliin

Aivojen puhdistumisen esteenä on yksi jutussa mainitsematon este:

Kun tyyny tungetaan olkapäätä vasten, niin että se on yhtään kaulaa vasten kallon lisäksi, pienikin tyynypaine riittää heikentämään kaulassa olevien suurten suonien, erityisesti imu- ja laskimosuonien toimintaa, joiden tukena ei ole sydämen pumppauspaine.  Tämä kävi ilmi sattumalta ultraäänimittauksessa, jossa pienikin skannerin paine riitti sulkemaan päävaltimon (jugularis vulganis) kaulassa.
     Loogisesti tyynypaine vaikuttaa tietysti myös lymfaattiseen (ja aivoihin asti ulottuvaan glymfaattiseen) toimintaan samalla alueella, kun ne ovat vielä imusuoniakin herkempiä painehäirinnälle.
     Tämän takia nyt onkin kehitystyön alla tyyny, joka on patjan levyinen, mutta vain 18  cm syvä, joka tukee siis vain kalloa eikä sillä voi painaa kaulasuonia.
     Unitarkastelusta oli jäänyt pois myös maasäteilyn vaikutus. Tämä huonosti tunnettu ja todellinen mutta valitettavasti yleisellä tasolla kiistanalainen ilmiö on monen huonosti nukkumisen takana. Maasätelyn maadoittaminen olisi kuitenkin helppoa 2 mm paksulla sänkyä kiertävällä kuparilenkillä, joka johdetaan toimivaan maadoitukseen, kuten vaikka maadoitettuun pistorasian maadoituspiikkeihin ns. ”keltaisella pistokkeella”. Maasäteilyyn toteamiseen on kehitetty vaihtelevasti toimivia laitteitakin (itsellänikin on yksi) , mutta osaava ”varpumies” löytää ne myös.
     Makuuhuoneesta kannatta pitää viihde-elektroniikka, kännykät ja radioaaltoja säteilevät laitteet poissa. Koska sähköjohdoista tulee kuitenkin aina jonkin verran radiomagneettista säteilyä, monet nukkuvat paremmin ns. ”maadoittavalla” lakanalla, jossa joko hiilikuitu- tai metallisäikeet neutraloivat magneettikentät maadoitettuna pois nukkujasta ja näin ihon jännite saadaan laskemaan mitatusti useita voltteja. Kaapeli TV:n kehittäjä alkoi tutkia tätäkin asiaa ja kirjoitti ilmiöstä jopa kirjan.
     Sänky-ympäristön sähköisyydestä saa käsityksen mm. keinokuitupeitteestä, jota sopivissa olosuhteissa pimeässä liikuttelemalla voi nähdä peitteen sisällä jopa kipinöintiä, kun keholle haitallista staattista hankaussähköäkin muodostuu kuitujen liikkeestä.