Rautalampi ja muut pienet kunnat taistelevat eloonjäämisestään. Maailman muutos on kiihtymässä.

”Tehdään kuten ennen” – asenne, vanheneva ja eläköityvä väestörakenne, kohoavat sairaanhoitomenot, poismuuttavat nuoret, ikääntyvät yrittäjät, vanhat väsyneet johtajat, tyhjenevät maatilat ja haja-asutusalueet, puskittuvat viheralueet sekä tyhjät tai ränsistyvät talot pääraittien varsilla kertovat kuntien elinvoiman hiipumisesta. Huonolta näyttää. Mutta toisaalta…

Kunnissa on myös valtavasti käyttämättömiä resursseja: Aktiivitoimijoiden vielä parempi yhteistoiminta, metsätuotanto jolle uusien tehtaitten myötä tulee paljon uutta kysyntää, paljon keräilytuote- ja kalastusmahdollisuuksia, löydetyt ja löytämättömät mineraalivarat, alueelle muuttoa harkitsevien yritysten ja perheiden tulemisen helpottaminen aktiivisella tiedotuksella ja palvelulla, uuden tekniikan soveltaminen, koulut voisivat toimia kuntien aktiivisina sivistyksen ja täydennyskoulutuksen keskuksina, sairastamista ja siitä koituvia poissaoloja ja tuottavuuden laskua voitaisiin torjua paikallisestikin tehokkaalla ennaltaehkäisyllä, kunnalliseen kokoustamista ja päätöksentekoa on mahdollista sujuvoittaa ja tehostaa, seurakunnat voisivat toimia yhteisöllisen hyvinvoinnin keskuksina ja organisoijina, taajamien viheralueet ja niiden ryteiköt voitaisiin trimmata kauniiksi ja viihtyisiksi puistoiksi ja rappiotalot purkaa tai ehostaa, kaikki paikkakuntien kaikki markkinaraot tulisi miettiä ja listata ja tarjota niitä ammatteihin valmistuville ja mahdollisille muuttajille.

Kehittämiseen tarvitaan tietoisuuden, rohkeuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi uusia ajatuksia, uusia aloitteita, uudenaikaisempaa suhtautumista, kaikkien kehityskelpoisten ajatusten ja tarkastelua ja tukemista sekä kannustavampaa, avoimempaa, lämminhenkisempää vuorovaikutuskulttuuria.

On siis paljon uhkia mutta myös mahdollisuuksia vain joitakin mainiten. Loppujen lopuksi kyse on siitä pystytäänkö uudistumaan ja kehittämään enemmän ja tehokkaammin kuin mitä rapauttavat tekijät taannuttavat.

Kuihtuvan suunnan muutokselle on oikeasti olemassa mahdollisuus. Sen tekijäksi kuitenkin tarvitaan nuorempia, tuoreita, myönteisiä työikäisiä, jotka ottavat jämäkästi vallan ja linjaavat kunnanhallituksille kehityksille sunnan sekä toteuttavat täysimääräisesti, avoimesti ja tehokkaasti kunnallista demokratiaa hyvässä hengessä uudistuvan kotikuntansa puolesta.

Uusien valtuustojen innostava uudistusenergia tarttuu myös yrityksiin, yhdistyksiin ja muihin järjestöihin, joiden tavoitteita, johtamista ja toimintaa sitten uusitaan.

Näin positiivinen kehä on valmis.

Nyt taas kaikki on meistä itsestämme kiinni.

Veli-Jussi Jalkanen