KANNATTAAKO LISÄRAVINTEITA SYÖDÄ ?

Vessin asiantuntijakommentti YLE:n uutisiin 151121

https://yle.fi/uutiset/3-12184240

Kaupalliset yritykset tekevät usein ylilyöviä mainoksia tuotteistaan. Näin on myös lääkkeiden kanssa.

Lähes kaikilla on omaa tai muiden kokemusta toimimattomista tai liikoja sivuvaikutuksia tuottavista lääkkeistä, vaikka sillä puolella pitäisi olla kova valvonta. Lääkehumpuukista ei tehdä mediassa juttuja, koska jättimäisellä lääketeollisuudella on vahva edustus yhteiskunnan vallankäytössä.

Lisäravinteilla ravitsemuksen tehostaminen ja erikoisyrteillä kehon buustaaminen on kuitenkin järkevää ja toimivaa, jos oikeasti tietää mitä tekee. Ongelma on, että todellisia ja syvälle asiaan perehtyneitä asiantuntijoita on hyvin vähän. Itse kannattaa perehtyä hyvin ja lukea parhaita lähteitä.

Kotieläimille annetaan vain täysin puhdistamatonta ja useimmiten luonnollista ja kuumentamatonta (kuumentaminen tuhoaa ruuan entsyymit) rehua. Silti niille annetaan ja ne lisäksi haluavat itsekin syödä täydentavia lisäravinteita eli kivennäisrehuja. Siksi ne sairastavatkin hyvin hoidettuina hyvin harvoin ja kasvavatkin nopeasti. Urheilijat vastaavasti sairastavat usein, mikä kielii elin- ja ravintotapojen heikkoudesta.

Vaikka itse käytän useita lisäravinteita, laskin, että harrastehevoseni syövät niitä / 100 elopainoa kiloa kohti enemmän kuin minä ja aivan vapaaehtoisesti erillisestä kaukalosta.

Tosiasia on, että ruuan ja rehuntuotantoon käytettävät keskimäärin hyvin vanhat ja köyhtyneet pellot eivät sisällä enää reiluja määriä mikroravinteita puhumattakaan luonnottomasta kasvihuoneen kasvatusalustasata, johon syötetään vain massakasvuun tarvittavia pääravinteita.

Lisäksi ruoka on usein monta päivää tai jopa viikkoa vanhaa, prosessoitua, haitallisesti puhdistettua ja kuumennettua sekä kemiallisia ja usein haitallisia lisäaineita sisältävää.  Kemiallinen viljely kyllä kasvattaa massaa, mutta ruuan rakenne jää köyhemmäksi kuin luomuviljelyssä. Ruuan laitossa terveellisyys on hyvin harvan ruuan laittajan päätavoite.

Luonnossa on huonosti tunnettuja ja superarvokkaita ihmiskehonkin toimintaa tehostavia tai parantavia erikoisaineita, joita voimme saada erikoisravintoaineista kuten marjoista, sekä yrtti- ja lääkekasveista.

Tiedämme useita ravinteita, joista on useimmilla suomalaisilla pula kuten D, Se, I, Mg, Zn, Cr, Fe. Kuituakin saamme lähes kaikki aivan liian vähän verrattuna optimiin.

Jutussa viitataan termiin ”tavallinen ruoka”. Sehän on suomalaisille nykyään suurimmaksi osaksi vähäarvoista eli ravinne-, entsyymi- ja kuituköyhää pika-, eines- tai roskaruokaa makeiset mukaan luettuna.

Jos ajatellaan eri lajeissa kilpailevia eläimiä, omistajalle tai valmentajalle ei tulisi kuuloonkaan, että sen ruuasta haettaisiin osaakaan pikaruokaravintolasta tai karkki- tai eineshyllystä.