Vessin asiantuntijakommentti HS 80722
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008897227.html
Kemikaalien sääntely on kunnon tutkimusten puuttuessa ja lobbauksen takia tasolla ”toivotaan, toivotaan”, eli onnetonta.
Hyönteisten ja siitä johtuvasti pikkulintujen populaatioiden heikkeneminen ilmaisee sääntelyn epäonnistumista.
Viimeisen 50 v. aikana myrkkyvalikoima on uudistunut monasti, kun aikaisempia ja liian haitallisia myrkkyjä on kielletty tai myrkytettävä kohdelaji on oppinut niitä sietämään. Silti niiden oheistuhot muihin lajeihin ovat jatkuneet.
Hyönteiskato ei johdu metsänhoidosta vaan pääasiassa maatalousmyrkyistä, kemikaaleista ja mikromuovista tulevista molekyyleistä, jotka aiheuttavat hormonihäirintää eli hormoni- ja lisääntymisterveyden heikentymistä ja muuntumista.
Asiassa pitäisi lisäksi käyttää oikeaa sanaa. Sana ”kasvinsuojeluaine” antaa valheellisen ja sievistelevän kuvan, kun tosiasiallisesti pelloilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa myrkyillä myrkytetään joko rikkaruohoja, hyönteisiä tai homeita.
Kemiallinen, vain muutaman pääravinteen lannoitus ja hyvän hoidon puutteessa heikentynyt maa tuottaa heikentyneitä kasveja, joiden tueksi myrkkyjä tarvitaan. Tällaista kemiallista maanviljelyä on harjoitettu vasta alle 70 vuotta, mutta jo nyt se on osoittautunut olevan ehdottomasti epäkestävää pitkällä aikavälillä.
Ruokakasvien tuottaminen kestävästi, eli ilman myrkkyjä ja kotieläintaloudessa ilman antibiootteja ja hormoneja (ei Suomessa, mutta muualla) vaatii nykyistä paremman tuottajakoulutuksen. Lisäksi myrkkyjä myyvät ja yhteiskunnan rakenteisiin pesiytyneet jättiyhtiöt käyttäisivät paljon lobbaus ja korruptiovoimaa, jos luomuruoka koetettaisiin tehdä valtavirraksi.
Tästä on jo osoituksena glyfosaatin jatkuva salliminen, vaikka todisteita sen haitallisuudesta hyönteisiin ja suoraan ihmistenkin terveyteen on jo runsaasti. Mm USA:ssa, länsimaailman sairaimmassa kansassa, yli 90 %:lla on jo glyfosaattia elimistössään.
Useimmat ruuan tuottajat vaihtaisivat mielellään kestävään ja terveyttä tukevaan luomuun, jos asia tiedostetaan, sitä halutaan ja kuluttajat, jalostajat ja kauppa suostuvat maksamaan siitä oikean hinnan.
Myrkkyjäämiä sisältävä ruoka lisää epäoikeudenmukaisesti epätasa-arvoa. Vähemmän koulutetut, yleensä köyhemmät ja vähemmän kehittyneiden (=korruptoituneempien) maiden kansalaiset kärsivät siitä enemmän.
