Vessin asiantuntijakommentti HS 260521
Suojelulla emme auta ilmakehää ollenkaan, päin vastoin.
Kun metsää ei harvenneta, kasvu ja samalla hiilen sidonta romahtaa jo alle vuosikymmenessä ja lähes loppuu seuraavina vuosina. Samalla lahoaminen kiihtyy, kun puita alkaa kuolla ylitiheydessä ja ylikilpailussa.
Kokonaispuumäärä jää paljon pienemmäksi kuin hyvin hoidetussa metsässä.
Tuloksena on hoitamaton ryteikkö. Kestää vuosisatoja, ennen kuin paikalla on ”vanha ikimetsä”.
Sitä ennen vesi on jo noussut maapallon rannikkokaupunkien kaduille, ne on pitänyt hylätä ja maapallolla elää ilmastopakolaisuudessa ainakin pari miljardia ihmistä.
Elämä maapallolla on kriisiytynyt eikä ikimetsän katselijoita ole.
Sen sijaan järkevöityessään ihmiskunta istuttaisi puut kaikkialle, missä ne vähänkin kasvaisivat (myös Suomen soille, joissa puut sitovat 10-20 enemmän hiiltä kuin sammal), hoitaisivat niitä tehokkaasti harventaen ja uudistaen (kun ne ovat vanhoja ja sairaita) ja käyttäisi hiilensidonnassa syntyvän puumateriaalin rakentamiseen ja muihin kestokulutushyödykkeisiin. Tiili / elementti rakentaminen lopetettaisiin kokonaan ja vanhaa rakennuskantaakin vaihdettaisiin kiihtyvästi terveellisempään puuhun.
Jo 15 milj. km2 uutta metsää riittäisi sitomaan maapallon 52 GT:n päästöt. Hyvällä olemassa olevien metsien hoidolla ja uudistamisella jo puolet riittäisi ja jopa kolmas osa, jos päästöjä leikattaisiin eri keinoin 15 GT:n edestä.
Metsän kasvua ymmärtävät tietävät, että metsän museoiminen ei ole ratkaisu ilmasto-ongelmiin. Lisäksi ilmaston lämmetessä tuhohyönteiset lisääntyvät (kuten ovat jo tehneet) ja kasvukilpailussa heikentynyt hoitamaton ryteikkö syödään pystyyn varmasti.
Lajikatoa pahiten aiheuttavien myrkkyjen (maatalousmyrkyt, hiilen raskasmetallit, teollisuuden kemikaalipäästöt ym.) käyttö lopetetaan kokonaan.
Rehevissä viisaudella hoidetuissa metsissä tietoisesti järjestetyt erilaiset mutta vaihtuvat elinympäristöt tarjoavat elinolosuhteet kaikille lajeille, mitä hoitamattomat, pimeät ja kosteat ryteiköt eivät tee.
