Metsänhoidossa on töpeksitty jo pahasti, jos metsään mennään harventamaan ensimmäisen kerran vasta 30 v kuluttua istutuksesta. Optimaalisesti hoidetussa 30 v. metsässä (tuoreella kankaalla tai paremmalla) jo kasvaa 350 – 400 kpl tukkia /ha ja arvokasvu on ainakin 500 €/ha/v. Uusi metsä kannattaa istuttaa suuriin mättäisiin tiheydellä 1200 tainta/ha, jolloin mätäs suojaa tainta heinältä ja vesakolta 2-4 v, jona aikana se pääsee jo hyvään kasvuun. Varhaisperkuu pitää tehdä ajoissa samaten riukumetsän perkuu (n. 1000 r/ha), niin ensiharvennukseen päästään koivikoissa jopa 11 v ja havupuustossa pari – kolme vuotta myöhemmin. EH tehdään, heti kun harvennuspuista saadaan edes nipin napin yksi ropsi/ranka. EH on pelkkä metsänhoitotoimi, eikä tuota juuri mitään, eikä tarvitsekaan. Väljennys alaharvennuksena 400 rungolle / ha tehdään jo alle 10 v EH:sta eteenpäin, kun kasvuerot puiden välillä alkavat näkyä. Näin tukkirunkojen kasvatus on saatu hyvään vauhtiin jo n. 20 v ikäisessä metsässä, mikä turpoaa hämmästyttävää vauhtia, kun väljä latvustila, ojitus/vesitalous ja ravinnetila on kunnossa. Näin optimoidaan metsätalouden tulos (ainakin 10.000 € tavallisella tavalla kasvatettua paremmaksi/ha/kiertoaika), koska vain tukin kasvatus on kannattavaa. Näin kasvatettu vahva latvuksinen ja terveenä säilynyt metsä voidaan 10–15 v myöhemmin väljentää vielä hyväkasvuiseksi 200 rungon metsäksi, jota voidaan kasvatella rauhassa hyvin järeäksikin vielä vuosikymmeniä liian tiukkuuden kuristamatta puiden kasvua, elinvoimaa ja terveyttä. Tällaisen metsän pohjalla kasvaa myös lajirikas ja terve kenttäkerros, kun valoa ja lämpöä riittää. Näissä oloissa maan alle terveessä metsässä (ilman syys – kevätaikaista korkeaa pohjavettä) muodostuva hiilen sidonta (70 % kaikesta kasvusta) olisi huippu luokkaa ja kokonaisuutena tällaisen metsän hiilinieluvaikutus peittoaa jatkuvan kasvatuksen-, suojelu- ja ryteikkömetsän tulokset mennen tullen.

Veli -Jussi Jalkanen

Puun tuottamisen asiantuntija