KUUSEN HYÖNTEISTUHOJEN ENNALTAEHKÄISYTOIMET

Keski – Euroopan monilla metsäalueilla on päällä täysi katastrofi laajojen kirjanpainajien ym. kuusituhojen takia. Myös Ruotsissa tuho on jo alkanut ja tuhopuuta kertyi 11 milj. m3 vuonna 2020. Baltiassakin tuhot ovat nopeasti pahenemassa, samoin Suomessa. Suomen hidas metsäsektori on jo nyt tiedottamisessa ja toimissa tässä asiassa jäljessä. Vain joku valveutunut kilkattaa kelloja, mutta käytännön ja kentän tietoisuuteen tutkijoiden ja patologien huoli ei ole juuri vaikuttanut. Äärisuojelijat, mutta myös Tapio ja Metsälautakunta pitävät kiinni metsähoitosuosituksistaan, jotka nopeuttavat ja lisäävät tuhoja. Nyt pitäisi jo kiireesti alkaa vähentämään tuhoriskejä ennakolta. Se on monta miljardia halvempaa ja paljon vähemmän stressaavaa, kuin katsella pala kurkussa tuhoutuvia metsiä. Hyönteistuhojen talousvaikutuksia pahentaa se, että niiden takia sinistynyt puu ei kelpaa edes kuitupinoon. Emme halua kuulua tämän katastrofin kokijoihin. Torjunta pitäisi aloittaa heti.

Tarvitsemme seuraavien keinojen aikailematonta ja jämäkkää toimeenpanoa:

1. Kuusipinojen ja pölkkyjen metsästä poisvientipäivämäärä aikaistetaan juhannukseksi.
2. Puun ostajille on laitettava velvoite tarkistaa kuusikoiden korjuualan lumien sulamisen jälkeen huhti- / toukokuussa ja korjata pois jäljelle jääneet kuusipölkyt juhannukseen mennessä, jolloin ne toimivat myös pyyntipuina.
3. Metsänomistajia ja metsien tilakohtaisista hoidoista vastaavia tulee ohjeistaa kiertämään metsätilan vanhat kuusikot loppukesällä joka vuosi ja etsiä merkkejä kirjanpainajien lisääntymisistä kuten pystyyn kuolleista puista, pihkavuodoista, toukkakäytävistä pudonneesta purusta puun juurella, kellastuvista puista, kuolleista latvoista.
4. Jos metsistä löytyy loppukesän tarkastuksissa viitteitä kirjanpainajista, metsään tulee ajaa /jättää talvella tuoreita kuusipuukasoja muutaman sadan metrin välein pyyntipuiksi ja ajaa ne, sekä todennäköisesti hyönteisiskemän saaneet ja heikentyneet eli kellastuneet pystypuut kaikki pois seuraavana kesänä juhannukseen mennessä.
5. Kovien tuulien jälkeen kesäisin tuulenkaatoryppäät on todettava ja laitettava teko- ja ajo-ohjelmaan ennen juhannusta ja loppukesällä syyskuun alkuun asti kaatuneet kuukauden sisällä.
6. Kesän aikana tuulissa kaatuneet kuuset on käytävä keräämässä pois kuukauden sisällä, sillä kirjanpainajilla on nykyisin 2 tai jopa 3 lisääntymissukupolvea.
7. Metsätila, jossa on kirjanpainajien todettuja tai mahdollisia tuhoja, kannattaa pidättyä varttuneiden kuusikoiden harvennuksista ennen kuin esiintymä on selvästi loppunut.
8. Riskialueilla olevat järeät tuulenkaatokuuset, joita ei oteta / saada metsästä pois pitäisi käydä ainakin aisaamassa (70 % kuoresta pois) toukokuussa / kesäkuun alussa, että kaarna kuivaa ja tappaa toukat.
9. Kirjanpainajaesiintymien läheisyydessä muutaman kilometrin säteellä tulee aktiivisesti tarkkailla vanhoja kuusikoita, koska parveilevat kirjanpainajat voivat lentää lisääntymisalueilta jopa kilometrejä, kun ne haistavat heikentyneitä/ tuoretta puuta.
10. Jatkuvan kasvatuksen / yläharvennuksen kohteissa kirpanpainariskit pitää erityisen huolellisesti ottaa huomioon ja torjua, koska nämä metsät ovat alttiimpia kaikille tuhoille, myös hyönteistuhoille.
11. Puun ostajien ja neuvonnan (MHY, Metsäkeskus, yhtiöiden metsänhoitopalvelut) on painotettava riskipitoisimpien eli vanhojen ja heikentyneiden kuusikoiden ostamista ja päätehakkaamista asiasta usein tietämättömiltä metsänomistajilta.
12. Metsätoimijoille tulee pitää hyönteistuhojen torjunnan päivityskoulutusta sekä valistaa yksityiskohtaisesti ja varoituksen vuoksi Ruotsin ja Keski-Euroopan meneillään olevista katastrofeista.
13. Kirjanpainajavaaroista ja torjunnasta tulee kaikkien metsäisten medioitten julkaista toistuvasti eri juttuja yleisen tietoisuuden nostamiseksi ja keinojen aktivoimiseksi.
14. Valtiovallan ja metsästäjäorganisaatioiden pitää alentaa talvihirvien määrä vaikka 30.000:een, jolloin valtakunnan metsien kuusettuminen hirvien valikoivan syömisen ja kuusen liiallisen istutuksen takia saadaan järkevämmälle uralle. Peurojen metsästykseen tarvitaan sama sääntö kuin kauriillekin. Sopimattomien maiden viljely kuuselle hirvipelossa on lopetettava.
15. Kuusikoiden istutusmäärät kannattaa laskea 1200 kpl / ha ja ensi harventaa puusto 600 – 700 kpl/ ha ja kasvatusmetsien EH:n jälkeinen väljennys 400 runkoon /ha. Näin saamme tuuhealatvaisia ja voimakkaita valtapuita, jotka kestävät kovien tuulien ja hyönteishyökkäysten lisäksi paljon paremmin auringon paahdetta sekä lumituhoja. Näistä metsiköistä kaiken lisäksi taloustulos on parempi, kun tukkiosuus kasvaa ja tuhoja on vähemmän.
16. Kuusikoiden ja muidenkin puiden istutuksissa on jo nyt käytettävä omaa aluetta eteläisempien puiden kantoja, jotka stressaantuvat vähemmän keskilämpötilan noustessa.
17. Kuusikot on perustettava tasamailla kunnolla ojitetuille alueille, sillä liian korkeat pohjavedet heikentävät kuusikoita ja näiden juuristoja (juuret jäävät pintaan ja märässä maassa irtoavat helpommin ja kuivuvat kuivana aikana) ja näin altistavat myös tuulenkaato- (märässä maassa juuret jäävät pinnempaan) ja hyönteistuhoille.
18. Maannousemaa on eri keinoin torjuttava tehokkaasti, koska maannousemakin heikentää puita ja lisää siten hyönteistuhoja.
19. Suomeen tarvitaan nykyistä velvoittavampi lakiin perustuva korvausvelvollisuus, jos tuho leviää naapurin metsään.

Veli-Jussi Jalkanen
Agr. TJ, Puun tuottaja
Puun kasvatuksen asiantuntija
Sahalan Kartano