Asiamenetelmä

Kiusaaminen on luultua paljon vakavampi ja tärkeämpi asia. Tutkimus tuottaa jatkuvasti materiaalia miten kiusattujen psyyke traumatisoituu ja siihen tulee pysyviä muutoksia. Kiusaaminen siis tuhoaa osan lapsen tulevankin elämän toteutumisen mahdollisuuksia. Myös kiusaava lapsi vaurioituu prosessissa eliniäkseen kuten tiedämme. Asian vakavuuden ja lopullisuuden takia siihen tulisi suhtautua äärimmäisen vakavasti, perinpohjaisesti ja nolla – toleranssilla.
Minkä vaan tahon lepsuilu, välttely tai vähättely on tässä asiassa jyrkästi tuomittavaa välinpitämättömyyttä ja ammattitaidottomuutta.

Vanhemmat antavat koulujen huomaan oman rakkaimpansa, joten kouluilla pitäisi olla äärimmäisen suuri vastuuntunto lasten henkisestäkin hyvinvoinnista. Fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan usein jopa ylimitoitetusti mutta paljon vakavampaan eli henkiseen hyvinvointiin käytetyt resurssit voivat jäädä hyvin heppoisiksi.

Opettajakunnassa ja rehtoreissakin löytyy vielä opettajia, jotka kokevat ”kiusallisena” puuttua asiaan (varsinkin jos tuntevat hyvin kiusaajien huoltajat) tai asiassa kouluttamattomina ja valistumattomina jopa ajattelevat vanhakantaisesti ja typerästi että pieni kiusaaminen ”terästää luonnetta” ja tekee lapsesta vahvemman. Tällainen on osoitus kehittymättömyydestä ja vastuuttomuudesta.

Kiusaaminen ei ole tauti vaan oire. Tauti on yhteisön sosiaalinen kieroon kasvaminen. Tässä on sisällä sosiaalinen turvattomuus, itsetuntemuksen ja itsetunnon puute, huonojen asenne- ja käyttäytymismallien omaksuminen ympäristöstä ja erilaisuuden hyväksymättömyys. Siihen liittyy huonot vuorovaikutustaidot ja heikko tiedostavuus kiusaamisen seurauksista, omista toimista, hyvistä sosiaalisista ja inhimillisistä arvoista ja – käytännöistä sekä kehittymätön koulun ja sen taustayhteisön vuorovaikutuskulttuuri.

Ylipainoiset, vajaataitoiset, erilaisten perheiden ja miten vaan poikkeavat samaten kuin maahanmuuttajien erikulttuuriset lapset ovat suurimmassa vaarassa tulla systemaattisesti kiusatuiksi. Ilman todella tehokasta ja hyvin sisään ajettua koulun sosiaalisen turvallisuuden ja erilaisuuden hyväksyvää kulttuuria, sen estäminen on mahdotonta. Koulukiusaaminen yhdistyneenä ääriajatteluun ja väkivaltaviihteen (pelit, elokuvat, tietynlainen SOME – viestintä) malleihin on hyvä kasvualusta myös terrorille ja raaoille väkivallanteoille, joita Suomessakin on ollut jo useita. Näiden tilanteiden lukumäärä vain kasvaa, jos jatketaan entiseen malliin.

Heikko tietoisuus kannustavasta yhteisöllisyydestä, rasismin ja hyväksymättömyyden lisääntyminen, erilaisten ääriliikkeiden kasvu, SOME- viestin koventuminen, väkivaltaviihteen (ml pelit) yleistyminen, median paisutteleva ja negatiiviskeskeinen vaikutus, kotien sosiaalisten ongelmien lisääntyminen, yhteiskunnan käyttämän sanaston ja asenteiden koveneminen jne. tuottavat lisää seksuaalista ym. häirintää ja kiusaamista koko yhteiskunnassa. Tämä kaikki panee lisää vaatimuksia kouluille, joiden pitäisi tuottaa vahvaa turvallista ja yhteisöllistä vastakulttuuria ja opettaa lapset ja nuoret toimimaan vastavoimina huonolle prosessille.

Eriasteisena ja laatuisena esiintyvä rakenteellinen ja sosiaalinen turvattomuus kasvuikäisillä (joka usein on kosketuksissa kiusaamiseen) on yksi tyypillistä arkuutta, eristäytymistä, ihmisjännitystä ja huonoa itsetuntoa tuottava asia. Sen vaikutus näkyy suomalaisten koko käytös- ja ihmissuhdekulttuurissa. Siinä kyseessä ei ole vain yksittäisistä tapauksista vaan vallankäyttöön liittyvä ja käytökseemme pesinyt tapa, joka koskettaa suurinta osaa ihmisiä jossakin elämän vaiheessa. Urheiluseuroissa on myös valitettavan paljon kiusaamista. Koulujen usein arka, vähättelevä, välttelevä tai häpeilevä suhtautuminen kiusaamiseen on osoitus juuri sen syvistä juurista, perinteisyydestä ja siitä että se koskettaa koko yhteisöä.

Sosiaalispsykologiassa kiusaaminen voidaan lukea ”peliksi”, eli se on vain osittain tiedostettua, osin paljon sanatonta, mutta selvästi läsnä oleva vallan väline. Kouluyhteisössä ei ole harvinaista, että opettajien rooli ja käytös voivat tiedostamattomasti rohkaista tai sallia jotain kiusaamisen muotoa tai sen kohdistumista johonkin erilaiseen tai ”hankalaan” tai epäluulon / juorujen kohteena olevan perheen lapseen. Kiusaamisen paljastaminen ja sen tekeminen tiedostetuksi ja vastenmieliseksi asiaksi ryhmän jäsenille, on jo hyvä alku, joka ei kuitenkaan riitä, koska kiusaamisen juuret ovat yksilön kohdalla totutuissa tavoissa, tavoissa, asenteissa ja emootioissa ja joskus jopa arvoissa.

 

Kiusaamista esiintyy kaikkialla. Oikea kysymys ei ole, että onko sitä, vaan tärkeät kysymykset ovat:

1. miten paljon sitä on ja miten avointa
2. missä muodossa sitä esiintyy
3. miten vakavaa eli miten vaurioittavaa se on kiusatuille
4. millainen tuki tai sallivuus kiusaamisella on yhteisössä
5. miten hyvin se on tiedostettu kaikkien osalta
6. millaiset yhteisön rakenteet tuottavat tai tukevat kiusaamista
7. miten sitä vastaan yritetään toimia ja miten vakavaksi ja tärkeäksi vastatoimet ymmärretään
8. miten paljon resursseja laitetaan kiusaamiseen vastaiseen työhön ja sen perussyiden poistoon

 

Kiusaamiselle voidaan tehdä paljon ja se voidaan saada suhteellisen harmittomaan määrään, jos on halua, osaamista, rohkeutta ja kykyä sitä vastaan toimimisessa.

Seuraavassa muutamia toimia, joilla ihmisiä saadaan lähestymään, kunnioittamaan ja hoitamaan toisiaan. Nämä kaikki vähentävät kiusaamiselle altistavaa ilmapiiriä tehokkaasti. Kiusaamista voi estää sitä vastustavien aktiivisten toimien lisäksi luomalla yhteisöön (jo luokka on yhteisö) positiivisen empaattisen ihmiskuvan ja positiivisen vuorovaikutuksen kulttuuri, joka tehokkaasti ennalta ehkäisee kaikenlaista sosiaalista huonovointisuutta kiusaaminen mukaan luettuna:

• Tavoitteeksi asetetaan tietoinen, iloinen ja erittäin hyvähenkinen koulu, jossa on hyväksyvä ja erilaisuuteen myönteisesti suhtautuva kulttuuri sekä erittäin tietoinen, lämminhenkinen ja empaattinen sekä henkiseen itsepuolustukseen nopeasti kykenevä oppilasyhteisö sekä sosiaalisesti taitava, välittävä ja aktiivinen opettajakunta.
• Suunnitellaan tehokas kiusaamisen vastainen ohjelma, joka toteutetaan kaikkien mukana ollen ja mahdollisimman suurella sitoutuneisuudella.
• Koulussa pyydetään ja koulutetaan vanhempien yhdistys aktiiviseksi toimijaksi kiusaamisen vastaisessa työssä.
• Koulutetaan koulun lapset niin sisälle sosiaalisen turvallisuuden ja kiusaamisen vastaisen valmiuksiin niin, että koko oppilaskunta pystyy pitkälti itse havainnoimaan ja ehkäisemään varsinaista kiusaamista.
• Sosiaalisen ennaltaehkäisevän turvallisuuden suunnitelma tehdään ja toteutetaan varsinaisen kiusaamisen vastaisen ohjelman eli turvallisen ja hyvinvoivan yhteisön pohjana. Tässä pitää rohkeasti listata asiat jotka ko. koulussa sallivat tai rohkaisevat tai jättävät kiusaamisen huomiotta, vaikka tämä ehkä aiheuttaakin joissakin opettajakunnassa vastustusta, syyllisyyttä ja häpeää.
• Hankitaan kiusaamisesta parasta tutkimus ym. tietoa (vaikka ulkomailta) jota pidetään esillä ja sen kautta opetetaan, myös opettajille, vanhempain yhdistykselle ja koteihin.
• Kaikki opettajat saavat kiusaamista tunnistavaa ja ehkäisevää jatkuvaa koulutusta sekä turvallisen yhteisön ylläpito- ja kehittämistaitoja.
• Tehdään kiusaamisen rakenne, syyt ja muodot tutuiksi kaikille kouluyhteisössä
• Rakennetaan kouluihin ja koko kuntaan, myös kunnan ja seurakunnan nuorisotoimi mukaan luettuna, kiusaamisen hyvin tiedostava ja torjuva ilmapiiri
• Muodostetaan kouluihin ohjelman mukaan ja pitkäjänteisellä ja ammattimaisella hyvällä vuorovaikutusohjauksella hyväksyvä ja erilaisuutta arvostava tai ainakin hyväksyvä ilmapiiri ja harjoitellut valmiudet ja kulttuuripositiivisen palautteen antoon, sekä ihmissuhde- yms. ongelmien ratkaisuun
• Suunnitellaan kiusaamistilanteiden purkuprosessi ja nimitetään siihen kyvykkäimmät ihmiset, vaikka opettajakunnan ulkopuolelta, jos se on tarpeen. Tehdään kaikille tiedoksi miten vakava ja perusteellinen prosessi alkaa, kun esiintyy selviä kiusaamistilanteita.
• Opetetaan oppilaille myös käytännön harjoittein henkistä itsepuolustusta ja kaverin puolustamista.
• Otetaan koulussa käyttöön jokin kiusaamista vastustava iskulause tai motto. Kiusaajat pitää jokaisessa tapauksessa myös tunnistaa.
• Suunnitellaan ja piirretään yhteistuumin suurella joukolla kiusaamisen vastainen /sosiaalisen turvallisuuden ohjelma suureksi graafiseksi kuvatauluksi / taideteokseksi aulan seinille ja niin, että se vaihdetaan uuteen muutaman kuukauden välein tai ainakin puolivuosittain. Tämä pitää asiaa esillä ja lisää tietoisuutta.
• Sosiaalisen turvallisuuden tilaa mitataan määrävälein (esim. kerran – kaksi vuodessa) kaikissa luokissa ja tulokset julkaistaan myös koulun kotisivulla ja vielä lähetetään koteihin kirjeessä tai sähköpostissa.
• Tiedotetaan kodeille kiusaamisen / sosiaalisen turvallisuuden ohjelmasta ja kulttuurista ja haastetaan heidät mukaan ohjelman toteuttamiseen.
• Jaetaan kodeille tietomateriaalia kiusaamisesta ja annetaan heille tarvittaessa ohjausta sellaisista kasvatustavoista, joilla kiusaamisen kotilähtöiset syyt vähenevät.
• Ohjataan sopivin välein koulussa sosiaalista turvallisuutta lisääviä ja siten kiusaamista estäviä ryhmätehtäviä toiminnallisilla ryhmätyömenetelmillä kuten draamamenetelmien tehokkailla keinoilla. Draamatunneilla on mahdollisuus, vaikka mihin ja kuvataide tunneilla voidaan tehdä aika ajoin vaihtuvia julisteita ym. plakaatteja koulun seinälle.
• Opettaja voi puuttua keskeiseen tilanteeseen esim. tuomalla esiin omat havaintonsa: ”Huomaan että meillä on tässä ryhmässä huonovointisuutta, mm XXYY näyttää oleva usein ryhmän ulkopuolella ja hän ei pääse leikkeihin/porukoihin. Istutaanpas alas ja jutellaan asiasta tarkemmin ja mietitään ketkä tässä ovat osallisina ja miten saadaan asiaan korjausta.”
• Opettaja voi tehdä myös luokassa kyselyn: a) montako hyvää kaveria sinulla on, b) montako luokallasi koet olevan, jotka eivät hyväksy sinua tai suhtautuvat sinuun negatiivisesti/kiusaavasti/eivät halua jutella sinulle, heittävät negatiivista herjaa c) mikä on mielestäsi luokkahenki 1-5 d) monta teidän luokallanne on sinun mielestäsi sellaisia, jotka ovat vähän porukasta ”ulkona” e) monta hankalaa tyyppiä sinun mielestäsi teidän luokalla on joista et pidä f) koetko olevasi kiusattu /kiusaaja, miten usein, miten voimakasta on tämä toiminta g) miten itse parantaisit yhteishenkeä ja yleistä hyväksyvyyttä.
• Opettajan on hyvä selittää kaikille, miten erilaisuus ja kateus aiheuttavat helposti jonkun syrjintää sekä miten itse vallankäytön uhrina oleminen tekee ihmisestä helposti vallan käyttäjän. On tärkeää, että verbaalinen teoria konkretisoidaan roolileikkien tai draamana avulla.
• Opettajat vuoron perään valmistelevat luennon sosiaalisesta turvallisuudesta ja siihen liittyvästä. Aiheina mm. yhteisöjen vallankäytön historia (ks. mm psykoanalyytikko Alice Miller: ”Alussa oli Kasvatus”) ja vanhanaikaiset organisaatiot (armeija, perinteiset koululaitokset, kirkko, julkishallinto) ovat muita pitempään pitäneet sisällään negatiivisen vallankäytön ja huonon VV – kulttuurin rakenteita ja perinteitä.
• Luokan yhteistyönä ryhmätehtävä: ”kiusaamisen monet muodot”
• Jokainen lukukausi aloitetaan koulussa ja sen lisäksi luokissa perusteellisella ja hyväksymistä lisäävällä ryhmäytymisellä, jossa käytetään ryhmätyön ja draaman menetelmiä.
• Aina kun uusi oppilas tulee luokkaan kesken lukuvuoden, hänen vastaanotetaan perusteellisessa tervetuliaisprosessissa, jossa rakennetaan tuttuutta ja luottamusta hänen ja muiden oppilaiden kesken heti alkuun.
• Aina kun koulussa sitten esiintyy kiusaamistapaus, sen lisäksi että se selvitetään, myös syyt selvitetään heti. Mikä meni pieleen, että sosiaalinen turvallisuus on pettänyt. Siitä sitten opitaan ja järjestelmää parannetaan.

 

Seuraavassa kiusauksen ennakolta estäviä VV tehtäviä (tarkemmat tehtäväkuvaukset saatavana):

1. ”Hylkäysrinki” = voimakas ja taidolla toteutettava 4-osainen tehtävä, jossa kukin on kiusatun, kiusaajan, saattajan ja hoitajan rooleissa
2. ”Pidän Sinussa” = positiivisen palautteen tehtävä ringissä istuen 5-8 hengen ryhmissä
3. ”Minusta sinä näytät…”= vaeltelutehtävä, jossa pysähdytään toisen kohdalle ja valitaan jokin neljästä vaihtoehtoisesta luonnehdinnasta.
4. ”Taputus”= tapa, jossa aina taputetaan jollekulle ja tapahtumalle kun on tapahtunut kivaa tai onnistumisia, pientäkin.
5. ”Syvätutustuminen”= tehtävä, jossa ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa ja toistensa koteihin perusteellisesti ja näin saavat toistensa sympatiaa tuttuuden kautta.
6. ”Kosketuskoulu”= yli 15 eri tehtävän sarja, jossa ihmiset opetetaan hoitamaan toisiaan kunnioittavilla koskettamistekniikoilla (mm hieroen ja venytellen) yhdessä ryhmässä ja aina tehtävän jälkeen pareja vaihtaen. Ruotsissa toteutettu koe, jossa lapset opetettiin hieromaan ja todettiin: lapsi, joka hieroo, ei kiusaa.
7. ”Parivenyttelyt”= parivenyttelyjä johdetusti ja pareja vaihtaen n 35 venytystä.
8. ” Akateeminen esimerkki”= nimittely tai kiusaamistilanteessa kaikki kuuntelemaan miten erittäin perusteellisesti ja syyllistämättä setvitään mitä tapahtui ja mitä kukin tunsi, tarkoitti ja tavoitteli.
9. Luovan toiminnan tehtävät = kymmeniä erilaisia yhdessä tehtäviä inspiraatiodraamallisia tehtäviä toisiinsa luottavaisessa joukossa.
10. Toiminnalliset ongelmanratkaisutehtävät, joissa onnistuminen edellyttää hyvää yhteistoimintaa ja yhteishenkeä.
11. Iloiset – kosketustehtävät kuten ”Vastakkain”, ”Kaatuu” jne.
12. Luottamustehtävät kuten ”käsille kaatuminen”, ”sokea – mykkä”, ”kuljetus” jne.
13. Naurutehtävät, erilaisia huumorin täyteisiä tehtäviä.
14. Roolinvaihtotehtävät, joissa rooleina ovat erilaiset ihmiset, joita muiden on vaikeampi ymmärtää.
15. Roolipelit, joissa alkuasetelma ja tehtävänasettelu edesauttavat erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä.
16. Yhteisen luokkahuudon keksiminen, luokkapaita yms. luokan yhtenäisyyttä rakentava asia.
17. Kiusaamisesta tai yhteisön sosiaalisesta turvallisuudesta / eheytymisestä kertovat opetuselokuvat.
18. Kiusaamisesta pitää rohkeasti tehdä sen määrän paljastava nimetön ja tarkka kysely, jonka tulokset julkaistaan koulun sivuilla. Totuus auttaa kehittymään ja antaa mahdollisuuden arvioida toteutetun ohjelman toimivuutta. Lisäksi kodeilla on oikeus tietää tarkasti, mikä on koulun ja oman lapsen luokan sosiaalisen turvallisuuden tilanne.

 

Vaikka sosiaalisen turvallisuuden työskentely viekin aikaa, se parantaa paljon ilmapiiriä ja myös oppimistuloksia. Kun parempi kulttuuri on ”ajettu sisään”, sen viemä lisäaika ei ole suuri, mutta kaikkinaiset hyödyt ovat ilmapiirin terveydessä, kannustavuudessa ja viihtyvyydessä massiiviset. Lisäksi näin annetaan lapsille ja nuorille erittäin arvokas valmiuspohja ja esimerkki tulevaan elämään.

Lapsella on oltava oikeus saada kasvaa ilman kiusaamisesta tulevaa traumaa. Tärkeää on myös kouluyhteisön työrauha, oppimisen häiriöttömyys ja sosiaalinen toimivuus monin tavoin mikä on suuri haaste nykyaikana.

Positiivisen VV kulttuurin rakentaminen tulisi olla mukana eli sisään rakennettuna kaikissa koulun toiminnoissa, asenteissa ja kielenkäytössä. Valitettavasti näin ei ole, koska tottumuksen ja perinteen voima on suurin ja opettajien koulutus näissä asioissa hyvin puutteellista tai olematonta. Tarvitaan lisää työtä ja koulutusta tämän asian eteen. Itsestään, hurskastelemalla tai toivomalla se ei tule.

Missään tapauksessa kiusaamisen vastustamista ei tule ulkoistaa vain tehottomalle ”Kiva koulu” – järjestelmälle, joka ei missään tapauksessa riitä. Tämä ohjelma ei juuri puutu syihin eikä pyri muuttamaan koulujen VV-kulttuuria.

Koulun henkilökunnan piirissä on usein aina joitakin tämän asian vesittäjiä tai vastustajia. Vastaan voivat olla jotkut ymmärtämättömät vanhemmat tai vanhat opettajat, joille uusi VV kulttuuri voi olla vastustettava kummajainen, koska he itse ovat saaneet asenteensa ja kasvatuksessa ”vanhan maailman” ilmapiirissä, vastustavat muutoksia, kokien niiden olevan tarpeettomia. He mielellään haluavat jättää asian kehittämisen erilaisilla tekosyillä kuten: yritetään – yritetään ja toivotaan – toivotaan – tasolle, tai ”teemme koko ajan parhaamme” tai pestä kätensä koska ”olemme jo tehneet tarpeeksi, koska olemme jo ”Kiva koulu”.

Topakoilla asenteilla ja koulutuksella on mahdollista saada muutos tämänhetkiseen onnettomaan trendiin ja tilanteeseen.

 

Veli-Jussi Jalkanen
Toimitusjohtaja

Kouluttaja