En kiistä kirjoittajan näkemystä, mutta kansantalouden ja -terveyden kannalta kaikkein järkevintä olisi ennaltaehkäistä muistisairauksia. 

Riskitekijät tunnetaan jo nyt niin hyvin, että lisätutkimuksella saatava hyöty on jo marginaalista.  

Nyt muistisairauksiin kuolee n. 25 kertaa enemmän ihmisiä kuin 50 v sitten. 

Tutkimuksessa muistiterveeltä Okinavan saarelta USA:han muuttaneet alkoivat sairastella elintapasairauksia, myös muistisairauksia, kuten kantaväestökin. 

Näin muistisairauden riskitekijät on pääosin elintavoista johtuvia, joihin voidaan vaikuttaa myös väestötasolla, jos halutaan, ymmärretään ja uskalletaan.  

Sairaanhoidon toimijat eivät tunnetusti tästä innostu, eivätkä edes hyvin osaa ennaltaehkäisyä, joten ohjauksen tulisi olla terveyspoliittista.  

Kaikki tunnemme hyväkuntoisia senioreita, jotka liikkuvat, nukkuvat ja syövät terveellisesti, käyttävät aivojaan ja ottavat aivoterveydelle edullisia lisäravinteita kuten omega3, B12, B9, sekä syövät paljon kuitua ylläpitääkseen merkittävän tärkeää mikrobiomiterveyttä. Ei se sen vaikeampaa ole. Näitä vain ei neuvota ja painoteta. Muistisairauksien hoito on suurta businestä. Ei sitäkään haluta pilata ennaltaehkäisyllä.  

Lisäravinteet ovat usein sairaanhoidon toimijoille kuin kirosana, vaikka niiden käytölle on vankat fysiologiset perusteet. Siksi niitä käytetään rutiinisti karjataloudessa huolimatta täysarvoisesta rehusta. 

Muistisairaus ei tule yllättäen. Sitä edeltää vuosikymmeniä pitkä aivoterveyden taantumisjakso, jossa on selvät tunnusmerkit. Jos siinä vaiheessa aloitetaan aivokunnon hoito, tri Danien Amenin mukaan muistisairaus voidaan välttää. Hän konsultoi potilaitaan 8 klinikallaan ja kirjoissaan ja saa hyviä tuloksia. Myös YT:ssa on valaisevia haastatteluja. ”Minkä ikäisiä aivoja vaan voidaan tervehdyttää” – on hänen mottonsa. 

Tarkemmat ohjeet aivoterveyden hoitoon löydät kotisivultani vessi.e