Maailman taloustaivaalle on kerääntymässä yhä enemmän huolestuttavia ja epäterveitä merkkejä. Tilanteessa on paljon samankaltaisuutta 1920 luvun kanssa, kuten mm. presidentti Macron hiljan puheessaan mainitsi.

Koska talouden epäterveet piirteet lisääntyvät vähä vähältä, niihin on totuttu. Nousisi kova poru, jos viimeisen 10 vuoden kaikki tapahtuneet muutokset rysähtäisivät yhtä aikaa. Silloin moni painaisi paniikkinappulaa.

Pohjan viime vuosien finanssivinoutumille ja riskeille loi pohjan jo syksyn 2008 finanssikriisi, jonka perusongelmia ei ole korjattu. Sen jälkeisiä palkkien valvonta- ja säätelytoimia on pikemminkin purettu, erikoisesti USA:ssa. Mm Kreikan talousromahdukseen johti maan päätön talouden pito, korruptio, vanhat kilpailua ja avoimuutta estävät korruptiiviset rakenteet, valtavat budjettialijäämät ja tietoisesti vääristellyt viralliset taloustilastot. Maan lainoittajapankeilla oli varmaan aavistus talouden lahoudesta, mutta niihin ei haluttu puuttua. 2000 luvun alkupuolen taloustapaan Euroopassa kuului hyssyttely, suoraan puhumisen välttäminen, ongelmien maton alle lakaisu ja sovituista linjoista lipsuminen. Mm EU:n keskuspankki tai Saksa (Saksan pankit rahoittivat pääasiassa Kreikkaa) eivät puuttuneet monien valtioiden suuriin budjettialijäämiin jopa 7 vuoden ajan ennen finanssikriisiä, vaikka ylärajaksi oli sovittu 3 %, mitä suuretkaan EU maat eivät noudattaneet.

Seuraavia epäterveitä lamaa ennakoivia epäterveitä piirteitä on nyt nähtävissä:

1. Valtioiden, pankkien ja suuri osa yksityisestä velasta on kasvanut epäterveen tai vaarallisen suureksi kansantuotteeseen / liikevaihtoon / vuosittaiseen tulokertymään nähden.
2. Monissa maissa kansantuotteen kehitys olisi miinuksella ilman jatkuvan lisävelanoton vaikutusta. Hallitukset ja keskuspankit ovat suhtautuneet jo vuosikymmeniä leväperäisesti tai jopa rohkaisevasti lisävelanottoon. Useimpien EU-maiden budjetit ovat olleet nykyäänkin miinuksella huolimatta juuri eletystä nousukauden huipusta. Velan keräämisessä ovat kärjessä Italia (lainaa 2600 mrd, josta n. 10 % on järjestämättömiä luottoja) ja muut Välimeren maat Kreikan jälkeen. Mm Italian pankkijärjestelmä ei enää nauti markkinoiden luottamusta (pitkien korkojen ero saksaan verraten !!) eivätkä ne ole oikeasti vakavaraisia. Italian ym Välimeren maiden kansantalouden koko on liian suuri pelastettavaksi EU:n yhteisillä varoilla kriisin sattuessa. Välimeren maiden tuottavuus ja kilpailukyky on muutenkin eri syistä (korruptio, koulutus, byrokratia, asenteiden vanhanaikaisuus, heikko koulutus, laiskanpulskeus) heikko ja kansantaloudet ovat aivan liiaksi suhdanneherkkien matkailutulojen varassa.
3. EU:n alueella tapahtunut jättimäinen elvytys EU:n keskuspankin toimin velalla (pankkien velkakirjojen osto) ja 0-korolla 10 v ajan on vääristänyt jopa talouskoulutettujen ihmisten käsitystä talouden realiteeteista ja kumuloituneista riskeistä.
4. 0-korkoinen velkaelvytys Euroopassa ja USA.ssa on nostanut osakkeiden pörssiarvot epäreaalisen korkealle, mitä ei olisi tapahtunut läheskään normaalin rahan niukan tarjonnan ja terveen korkokannan vallitessa. Monet kokeneet pörssisijoittajat ovatkin jo vetäytyneet osakesijoittamisesta sen epäterveen korkean kurssitason ja huolestuttavien muiden ennusmerkkien takia.
   USA:n v. 2018 kurssinousu ja talouden spurtti johtuu suurelta osalta veli Donaldin määräämästä mittavasta veronalennuksesta, joka on osaltaan ollut muodostamassa USA:n 1200 mrd:n v. 2018 budjettialijäämää.
5. Maailma on kulutus- ja rakennusbuumin vallassa. Suuri osa rakentamisesta ja kehittämisestä kohdistuu kuitenkin kauppa-, hupi-, viihde, ajanviete-, palvelu- ja matkailukohteisiin, joilla siis tuotetaan hyvin suhdanneherkkiä palvelutuotteita.
6. Sama koskee myös suurta osaa työpaikoista, jotka ovat viime vuosikymmeninä keskittyneet yhä enemmän elämiselle ei välttämättömiin palveluihin, joiden kysyntä romahtaa huonojen aikojen aikana. Silloin suuri osa työllisistä jaa vaille työtä, mikä jyrkentää romahduskierrettä nopeasti.
7. Maailman saastuminen ja luonnonvarojen hallitsematon ylikulutus aiheuttaa jo nyt ja tulevaisuudessa vielä paljon enemmän talouden epätasapainoa ja epävarmuutta. Metsien hävitys on silmitöntä kuten myös lajien tuhoutuminen, saastumattomia suuria meriä ei enää ole ja valtavat alueet meristä ovat jo niin pahoin saastuneita, että niistä ei saisi enää syödä kalaa. Ilmastonmuutos kuivattaa maanviljelysalueita ja vieläkin tapahtuva ylilaiduntaminen aavikoittaa laajoja alueita autioiden reunoilta. Meristä kalastetaan kaksinkertaisesti kalaa niiden tuottokykyyn verraten ja laajoilla maatalousalueilla useissa maissa pohjavesi on saastunut kemiallisten lannoitteiden ja myrkkyjen tai ilman kautta levinneiden teollisuussaasteiden takia. Jatkuva ja raskas hiilen poltto levittää jatkuvasti ilmakehään raskasmetalleja, jotka kumuloituvat varsinkin lähelle napa-alueita ja siirtyvät ruokaketjuun merien planktonien kautta. Mm Grönlannissa hylkeitä ja kalaa syövien inuiittiäitien maito on jo liian myrkyllistä imeväisten ruuaksi. Sama ilmiö rikkoo suuren osan pohjoisessa pesivien lintujen munista.
8. Ihmiset kirjaimellisesti kiirehtivät itsensä hengiltä. Valtava määrä stressiä ja pahoinvointia tulee ylikuluttamisesta, ylivelkaantumisesta, kiirehtimisestä, kilpailemisesta, toistensa ohijuoksemisesta, kohtaamattomuudesta ja muusta stressistä. Tämä kaikki on jo nostanut sairastavuutta paljon ja laskenut tuottavuuttakin ja voimakas vastareaktio on tulossa, mikä tulee näkymään kulutuskäyttäytymisen hiljentymisenä. Uupunut ei jaksa edes kuluttaa.
9. Vaikka maailma on kiireellisten ja vakavien ympäristöongelmien edessä, itsekäs ja piittaamaton suuntaus ei ota muuttuakseen. Kulutusjuhlia halutaan jatkaa ja välttämättömiä uudistuksia kieltää, välttää tai lykätä.
10. Kiinan talouden epäterveydestä ja n. 40 triljoonan (40.000 mrd USD) velkamassan syistä on osoituksena mm. n. 700 milj. myymätöntä asuinneliötä (kokonaisia tyhjiä kaupunkejakin tyhjistä kaupungin osista puhumattakaan) ja se, että kymmenet miljoonat keskiluokkaiset ovat velkakasvun vaurastuttamina alkaneet matkailla ulkomailla täyttäen sadat turistikohteet runsaslukuisuudellaan ja aikaansaaden näissä ennen näkemättömän investointiryöpyn. Yhtenä esimerkkinä on Suomen Lappi. Kiinassa rullaa myös usean kymmenen prosentin asuntoinflaatio, johon maa on tottunut, ja jolla rahastetaan toistaiseksi sumeilematta. Näin tekevät sekä rakennuttajat että sijoittajat. Perheet ostavat ylihintaisia asuntoja koko suvun keräämillä rahoilla, joiden jatkeeksi on otettu lainaa useimmiten varjopankkisektorilta, jossa korot ovat hyvin korkeat. Tämäkin kupla puhkeaa väistämättä ennen jossakin vaiheessa.
11. Nykytrendillä maailman jäätiköt tulevat sulamaan jo parissa sadassa vuodessa (jolloin meret nousevat yli 80 m), verrattuna aikaan 56 milj. v sitten, jolloin aktivoituneet vulkaaniset ilmiöt saivat sen aikaan, mutta silloin sulamiseen kului 150.000 v. ja luonto ehti sopeutua. Ilmaston kasvihuoneilmiö, merten nousu, lähestyvä ”Mauderin minimi” (auringon säteilytehon huomattava ja maatalouteen vaikuttava alentuma n. 20 v aikana alkaen n. v 2030), kiihtyvä lajien sukupuutto ja ahneuksissa ja itsekkyydessä tapahtuva ympäristön pilaantumisen kiihtyminen luo pessimismiä, näköalattomuutta ja epävarmuutta. Jäätiköiden sulamisen kiihtyminen jo ennen v. 2030 tulee aiheuttamaan suurta levottomuutta ja ahdistusta alavien maiden asukkaissa, jotka kärsivät tulvista ilmastonmuutoksen voimistamien myrskyjen nostamien merenpintojen aikana.
12. Maailman viihde- ja itsekkyyskeskeisyys näkyy hyvin mm. kännykkäaddiktion nopeana leviämisenä, jossa ihmiset viettävät aikaansa tunti kausia päivässä yhä pahemmin koukuttavien viihteellisten palvelujen parissa mm. terveyden ja työkunnon ylläpitämisen, muiden harrastusten, koulutuksen, lasten hoidon ja jopa työnteon kustannuksella.
13. Eu:ssa ja monissa muissakin maissa väestörakenteen kehitys on muuttumassa hyvin huolestuttavaksi nuorten ikäpolvien vähentyessä ja vanhojen yhä enemmän hoitoa, terapioita ja kustannuksia vaativien ikäpolvien kasvaessa. Lihavuudesta, roskaruuasta, vierasaineista, roskaviihteestä, luonnosta vieraantumisesta ja fyysisestä passiivisuudesta aiheutuvat tekijät lisäävät samaan aikaan sairastuvuutta ja kuluja / yksilö, ja kokonaisuutena tietysti hallitsemattomia määriä.
14. Suuri osa nuoremmasta sukupolvesta on epätasapainoisia tai syrjäytyneitä tai työrajoitteisesti eri tavalla addiktoituneita tai kokee erilaisia muita henkisiä vaikeuksia. Näin yhteiskunnan välttämätön kehittämisen ja talouden ylläpidon odotus kohdistuu melko pieneen joukkoon. Hekään koko elämänsä helpoissa olosuhteissa eläneenä, eivät useinkaan ole valmiita kovaan työhön ja tehokkaaseen kehittämiseen varsinkaan muiden hyväksi.
15. Tulevaisuuden pessimismistä, kännykkäaddiktiosta, itsekkäästä elämäntyylistä, kaupungistumisen tuomasta uusavuttomasta elämäntyylistä, hormonihäiritsijämolekyyleistä johtuu syntyvyyden romahtaminen monissa maissa sekä sukupuolien sekoittuminen ja terveen miehisyyden harvinaistuminen. Nämä tekijät yhdessä heikentävät nopeasti, varsinkin yhdistyneenä em. muihin epätasapainotekijöihin, yhteiskuntien vakautta ja talouden tasapainoa.
16. Monet eturivin talousoppineetkin ovat alkaneet jo varoitella yhä painavammilla äänillä taloussuuntauksen ja elämänmenon päättömyydestä.

Maailma kulkee siis ilmeisesti vähintään kohti uutta 2008 tyyppistä finanssikriisiä, josta selvittiin vain rimaa hipoen tai ehkä 1929 alkanutta finanssi- ja talouskriisityyppistä kriisiä, joka tulee romahduttamaan suuren joukon myös terveitä yrityksiä, perheiden talouksia ja yhteisöjen rakenteita, joista nouseminen voi kestää kymmeniä vuosia.

Nousua voi tulla vaikeuttamaan em. ”Mauderin minimi” nälkäkriiseineen tai joku jo ”myöhässä” oleva tai ennakoitu tulivuoren purkaus tai tärkeiden talousalueiden megaluokan maanjäristys (Tokion edusta, USA:n Länsirannikko, Istanbul, Etelä-Italia Vesuviuksen seutuvilla, Katla Islannissa jne.).

Itse asiassa maailmassa on ainekset myös normaaleja elämisen rakenteita murskaavaan ”SUUREEN RUPSAHDUKSEEN”, johon monet rappeutuneet ja epäterveet rakenteet, huonot tavat, itsekkyys, ahneus, hallitsematon digitekniikka ja monopolisesti ja piittaamattomasti toimivat jättiyhtiöt ovat meitä hyvää vauhtia yhdessä viemässä.