Vessin asiantuntijakommentti Hs 20821

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008129976.html

Metsät kuuluvat maatiloihin, ja siellä mahdollisuudet valtaviin lisäyksiin hiilen sidonnassa on helposti aikaansaatavissa paremmalla metsänhoidolla.

Suomen metsät kasvavat nyt n. 110 milj. m3/v vaatimattomalla 1.1 mm kasvulustopaksuudella. Jo taimikon-, riukumetsien hoitorästien poistamisella sekä kasvatusmetsien harventamisella asialliseen kuntoon kasvu nopeutuisi luokkaan 2 mm eli n. 200 milj. m3:iin.

Näillä saisimme lisää hiilen sidontaa jo lähes 100 milj. tn. Samalla kun nettopäästöt Suomessa ovat nyt 48 milj. tn.

Lisäksi meillä on ainakin 0.5 milj. ha puuttomia tai lähes puuttomia eli vajaatuottoisia kivennäismaa-alueita ja 4.2 milj. ha suota, jolla olisi tuhkalannoitettuna, ojitettuna ja metsitettynä 10-20 kertainen hiilensidontateho luonnontilaiseen verrattuna.

Pelloilla paljon pienemmät pintapaineet työkoneissa, syväjuuriset typensitojakasvit sekä järkevämpi lannoitus lisäisivät peltojen multavuutta ja sitoisivat peltoihin lisää hiiltä muutaman kymmenen miljoonaa tonnia.

Tärkein uudistus lähtisi kuitenkin kuluttajista eli eläinperäisen ruuan syönnin vähentäminen. YK:n tilastoihin vedoten dokumentissa ”Cowspiracy” näytettiin, kuinka valtava on elinperäisten tuotteiden hiilijalanjälki sivuvirtoineen.

Maanviljelijöille on ihan sama, vaikka he saisivat elantonsa luomulaatuisista ja terveysvaikutteisista kasvikunnan kulutustuotteista. Ylijäämäpellot voitaisiin laittaa puun tai biokaasurehun kasvatukseen.

Kaikki teollisuuden, yhdyskuntien, karjojen sekä 10 % peltojen pinta-alasta tuottaisi yhdessä biokaasun koko maatieliikenteen tarpeisiin. Maanviljelijät olisivat innolla tässä mukana.