Metsänhoidossa on töpeksitty jo pahasti, jos metsään mennään harventamaan ensimmäisen kerran vasta 30 v kuluttua istutuksesta.
Metsänhoidossa on töpeksitty pahasti, jos metsään mennään ensiharventamaan vasta 30 v kuluttua istutuksesta.

ENNAKKOPERKUU
Ennakkoperkuu lehtipuukannot kanto käsitellen säästää paljon työtä taimikonhoidossa. Se myös
parantaa maanmuokkauksen laatua ja halventaa sen kuluja.

MAANMUOKKAUS
Tuoreille ja turvemaille maille kaivurimätästys ajouramätästyksenä tiheyteen 1200 mätästä/ha, jossa
4 m leveät, 50 cm syvät ja 20 m välein olevat luiskareunaiset ajourat toimivat myöhemmin
kulkuväylinä ja joista saadaan n. 500 l maata suurin laadukkaisiin mättäisiin.

ISTUTUS
Istutus tehdään kahden henkilön huolellisena työnä, jossa toinen tasoittaa ainakin 60 cm
halkaisijaltaan ja hieman koveran mättään päällyksen kuokan syrjällä, etsii siinä kivettömän paikan ja
toinen istuttaa taimen putkella juuri siihen. Suuri mätäs suojaa tainta heinältä ja vesakolta 2-4 v, jona
aikana se pääsee jo hyvään kasvuun valoisassa ja ilmavassa paikassa.

TAIMIKONHOITO
Varhaisperkuu pitää tehdä kantokäsitellen (mm. Sahalan kartanon vesakkoleikkurilla, jossa
kantokäsittelysieni), kun vesaikko on istutustaimien korkuista. Samaten riukumetsän perkuu hyvin
aikaisin (n. 1000 -1200 r/ha). Näin tehden ensiharvennukseen päästään koivikoissa jopa 10- 12
vuotiaana ja havupuustossa pari – kolme vuotta myöhemmin. Koivikkojen alla kannattaa kasvattaa ja
perata kuusisukupolvi taimitiheydelle 600/ha jo taimien ollessa 2-3 metrisiä.

ENSIHARVENNUS HAKKUU
EH tehdään alta päin tiheyteen 600 r/ha (4 m puuväli) (ku ja ko), heti kun harvennuspuista saadaan
edes nipin napin yksi ropsi/ranka, eikä valtapuut ole vielä ennättäneet alkaa karsiintua. Hakkuu
tehdään hyvin hellävaraisesti roudan aikaan ehdottomasti maata rikkomatta ja uria tekemättä.
Männiköissä EH – tiheys on 800 – 900.

VÄLJENNYS HAKKUU
Väljennys alaharvennuksena kuusikoissa 400 r/ha (5 m puuväli) tehdään jo 6-10 v EH:sta eteenpäin,
kun kasvuerot puiden välillä alkavat näkyä. Näin tukkirunkojen kasvatus saadaan väljennyksen
jälkeen hyvään vauhtiin jo n. 20 v ikäisessä metsässä. Rungot paksunevat hämmästyttävää vauhtia,
kun väljä latvustila, voimakas juuristo, ojitus/vesitalous ja ravinnetila on kunnossa. Näin optimoidaan
metsätalouden tulos (ainakin 10.000 € tavallisella tavalla kasvatettua paremmaksi/ha/kiertoaika),
koska vain tukin kasvatus on metsätuotannossa kannattavaa. Vanerikoivikoissa väljennykset ovat
tiheyksiin 400-500 ja loppukasvatus tiheyteen 300. Koivikoissa pyritään 3 tukin runkoihin varhaisilla
väljennyksillä.

SUPERHARVENNUS
Varttuneen ja voimakas latvaisen metsän kasvatus (ku, mä) vaatii uutta väljennystä 200 r/ha
tiheyteen (7 m puuväli) väljennyksestä 10 -20 v myöhemmin, jotta lustot eivät ala enemmälti
pienentyä, latvukset supistua ja elinvoima / rehevyys puista kadota. Superharvennetuissa rehevissä
metsissä puusto kannattaa kasvattaa näin ilman kasvatusaikaisia kuluja hyväkasvuisena jopa 80-
120 v ikään ja pääte hakata vasta kun puista uhkaa tulla ylikokoisia. Tässä vaiheessa puuta on
luokkaa 400 – 600 m3/ha ja tukkiprosentti noin 95.
Alikasvokset kannattaa raivata pois, jolloin valtapuuston kasvu lisääntyy 2-3 m3/v /ha . Tällaisen
metsän pohjalla kasvaa myös lajirikas ja terve kenttäkerros, kun valoa ja lämpöä riittää.

LANNOITUKSET
Puissa ei saa olla ollenkaan boorin puutosta. Boorimäärän on neulasissa oltava yli 16 ppm.
Turvemailla pitää tehdä tuhkalannoitus 30 v välein. Muut mahdolliset ravinnepuutteet on korvattava
viipymättä neulasanalyysin mukaan jo EH vaiheessa.

OJITUS
Ojitus on oltava aina kunnossa, ojien on tyhjennyttävä ja pidettävä pohjavesi min 40 cm syvyydessä
myös sarkojen keskellä. Turvemaalla tarvitaan 20 m ojaväli, mikä toteutuukin, jos
uudistamismuokkaus tehdään ajouramätästämällä.

TUHOJEN TORJUNTA
Kuusen ja männyn tyvilahoa estetään myrkyttämällä sulan maan aikaan kaikenkokoiset tuoreet
kannot. Tehokkain keino kirjanpainajan torjumiseksi on pitää tuoreita pyyntipuukasoja metsässä
kuusen hakkuu- tai tuhoalueiden lähellä kesäkuun loppuun asti.

Veli -Jussi Jalkanen

Puun tuottamisen asiantuntija