Vessin asiantuntijakommentti HS 30522

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008788327.html

 

Istumisessa istuma-aikaakin tärkeämpi on ryhti ja kehon aktiivisuus.

Perinteisessä eli huonoryhtisessä istunnassa, jossa selkä on pyöreänä, väsyminen, tuottavuuden lasku, istumaperäiset vaivat ja kustannukset alkavat kasaantua jo kasvuikäisillä.

Yleinen THL:n ylläpitämä väittämä, että paras asento on se seuraava, ei ole mitenkään järkevä. On kuin väittäisi, että kävellessä tai seisoessa muka kannattaa olla vuoroin etukumarassa ja vuoroin taaksepäin epätasapainossa.

Jos istuminen on sen sijaan tietoista, hyväryhtistä, keskivartalosta dynaamista ja siinä on sopivasti liikkumis- ja seisomajaksoja ja työasuna on täysin puristamaton ja ilmava asu, haittoja ei tule juuri ollenkaan.

Tällainen istuminen edellyttää keskiraollista ja keinuvaa satulatullia, jossa reisikaukalot ovat tasaisia, eivät kuperia ja sisäreisien imusolmukkeita painamassa.

Keskirako auttaa lantion ja siten koko selkärangan hyvään seisomaryhtiin ja eliminoi hikoilua ja istumapainetta häntäluuhun, lantionpohjaan, genitaaleihin ja sisälantion elimiin.

Keinumekanismi aktivoi alaselän kudoksia ja lihaksia lisäten siellä supertärkeää nestekiertoa.

Kehittyneeseen istumatyöhön kuuluu myös pikasäädettävä pöytä, kyynärpehmikkeet, mahakolo, monitorien (mielellään 3) hyvä laatu ja paikka juuri oikealla etäisyydellä ja lähes silmien tasolla.

Kehittyneellä istumaergonomialla ja laadukkailla ja tietoisilla istumatavoilla kokonaishyöty kansantaloudelle olisi vielä paljon UKK Instituutin Vasankarin esittämää 5 mrd € suurempi.

Sairaanhoito- ja lääkeklusteri ei tietysti näin tehokasta ennaltaehkäisyä suvaitse, joka eliminoisi jättimäärän TULE – leikkauksia, särkylääkkeiden myyntiä ja estäisi myös valtavasti suolisto- ja syöpäsairauksia lantion alueella.