KUNNAN / ALUEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ ELI TERVEYDEN, KILPAILUKYVYN JA ONNELLISUUDEN EDISTÄMISKULTTUURI

Reilusti yli puolet, ehkä yli 80 % sairauksista olisi ehkäistävissä tehokkaalla yhteiskunnan terveysohjauksella.
Paljon olisi tehtävissä valtakunnallisilla säännöillä mutta myös yksittäinen kunta tai maakunta voi tehdä paljon.
                   Kaikki ennaltaehkäisevät toimet tulisi pohjautua parhaaseen mahdolliseen kansainväliseen kokemukseen, tietoon, tutkimukseen ja ymmärrykseen, eikä vain kansallisiin perinteisiin, tapoihin tai terveyspoliittisiin suosituksiin.
                  Koska sairaanhoidolla ei hoideta terveyttä, ei elinvoimaa, ei henkilökohtaista tuottavuutta eikä hyvän mielen aikaansaamista, tavoite olisi nimenomaan:
huippuluokan ennaltaehkäisy ja hyvä yleinen hyvinvointi ja terveys, mitkä nostavat reilusti kunnan / alueen yli ympäristön tason.

Seuraavassa joitakin esimerkkejä kunta/aluekohtaisesta ennaltaehkäisyohjelmasta:

  1. KUNNAN ENNALTAEHKÄISYKESKUS. Kunnassa / alueella olisi erityinen ennaltaehkäisevänterveyden keskus, joka suunnittelisi, koordinoisi, suunnittelisi, tilastoisi,delegoisi ja organisoisi. Siinä olisi mahdollisesti 2 hengen miehitys ja johdossa ennaltaehkäisyn hyvin sisäistänyt, ja sitä myös harrastava terveystieteenmaisteri ja hänellä apulainen.Terveystoimisto olisi määrättyinä aikoina auki myös kuntalaisten vierailuille, jolloin sieltä voisi käydä lainaamassa 24/7mittaavan verensokerimittarin, joka ”opettaa” käyttäjänsä terveellisille ja diabetesta ehkäiseville verensokeritavoille. Siellä mitattaisiin myös rasvaprosentteja, hapenottokykyä, virtsan arvoja pikamittareilla ja annettaisiin myös laitteita lainaan unen laadun tarkkailuun
  2. AIVOTERVEYSOHJELMA.Toiminnassa olisi aluekohtainen aivoterveysohjelma, jossa ihmiset voisivatkäydä vapaaehtoisesti, mutta alueen ennaltaehkäisevän keskuksen suosittelemana,kannustamana ja subventoimana teettämässä itselleen, ennen 50 – ikävuotta, oman aivoterveysohjelmansa muistisairauksien ehkäisemiseksi ja riskien tiedostamiseksi ja kartoittamiseksi.
  3. KOULURUUAN TERVEELLISYYTEEN PANOSTAMINEN. Kouluruoan terveellisyyteen panostaminen monin keinoin niin, että ravinne- ja kuitupitoisuudet olisivat hyvällä tasolla ja roskaruokaa ja nopeita hiilihydraatteja ei olisi juuri ollenkaan.
  4. RUUAN VALMISTAJIEN KOULUTUS. Koulujen ruuanlaittohenkilöstön asenne, koulutus ja toimintaresurssit olisi nostettu reilusti tavanomaisen yläpuolelle lisäkoulutuksella ja niin että osaaminen tukisi koululaisten terveyttä sekä kunnassa muiden ruuan syöjien (kuten esim. helposti paljon kustannuksia erikoissairaanhoidosta tuova senioriväestö) ravitsemusta.
  5. KOULULAISTEN TERVEYSTUKI. Kouluikäisten terveyttä, hyviä elintapoja, koulukuntoisuutta,ADHD:N estoa ja normaalipainoisuutta tuotettaisiin koulujen (terveyskasvatus, kouluterveydenhoitajan panos), kunnan ennaltaehkäisyvastaavan palvelujen ja koteihin suunnattavan koulutus ja valitustyön yhteisvaikutuksena ja mahdollisten valtakunnallisten hankkeiden saaminen lisätueksi.Koululaisille tehtäisiin vuosittain tavanomaista tarkempi terveystarkastus,jossa kartoitetaan sairauksien lisäksi myös uni-, syömis-, viihde-, riippuvuus-ja liikuntatavat sekä lapsen altistuminen päihde – esimerkeille ja – käytölle. Koulujen panostaminen terveystietoisuuteen tapahtuisi monin tavoin mm. vierailevilla luennoitsijoilla ja huoltajien aktiivisella kouluttamisella hyvin esimerkein ja videotuotoksin.
  6. HYVÄKOULURUOKA MYÖS LAITOKSIIN. Kunnan keskuskeittiön huolellisesti suunniteltua ja erittäin terveysvaikutteista (vaikkakin vähän kalliimpaa) ruokaa tarjottaisiin myös työpaikkaruokana kunnassa ja ateriapalveluna suurelle joukolle laitoksia. Ruokaan olisi jo tekovaiheessa lisätty raaka-aineita, jotka estäisivät yleisiä suojaravinteiden puutteita ja kalliita rappeutumis sairauksia.Tätä ruokaa voisivat myös yritykset tilata firmaan kantopalveluna, koska se on edullista, tuoretta, hyvänmakuista ja hyvin terveelliseksi suunniteltua.
  7. VÄLITUNNEILLA POISTUMISKIELTO. Kouluissa välitunneilta olisi poistumiskielto, jotta aterioita ei korvata makeisilla, energia-/sokerijuomilla ja laaduttomalla pikaruualla ja/tai tupakalla.
  8. TERVEYSLIIKUNNANEDISTÄMINEN. Terveysliikunnan edistäminen korkealla tasolla kunnassa toteutettaisiin monin keinoin mm. tempauksilla, aktiivisuuskilpailuilla, liikuntapaikkojen rakentamisilla, urheilu- ja liikuntaseurojen tukemisella jne.
  9. TERVEYSHARRASTUSTENVETÄJIEN KOULUTUS. Erilaisen terveysharrastus ja –koulutustoiminnan tukeminen hoidettaisiin mm. vetäjien tehokkaalla ja jatkuvalla koulutuksella,positiivisella huomiolla jne. 
  10. TERVEYSYHDISTYS.Kunnassa olisi yksityisten, kunnan ja yritysten yhteistyönä ylläpitämä terveysyhdistys, jonka tehtävänä olisi tiedottaa ja kouluttaa yksityishenkilöitä ja kehittää tietoisuutta liikunnan terveysvaikutuksista.
  11. VANHUSTEN ENNALTAEHKÄISEVÄ HOITO. Vanhustenhuolto yksiköissä estettäisiin kallista laitostumista ja tyypillistä ylilääkintää ja toteutettaisiin vanhusten terveyden hoitaminen ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi hyvällä ruualla, hyödyllisillä lisäravinteilla, sosiaalisuudella, liikunnalla ja henkisellä viriketoiminnalla luonnossa, taiteiden, musiikin, seurakunnan yms. parissa, josta toiminnasta on joerittäin vakuuttavia tutkimustuloksia ja valmiiksi mietittyjä metodeja.Vanhusten lääkitysohjelman tarkastaisi myös ennaltaehkäisyyn erikoistunutgeriatri.
  12. ESIMERKINOMAINEN VANHUSTEN HOITOLAITOS. Terveysvaikutteisesti toimivan vanhustenhoitoyksikön saaminen kuntaan (kunnallinen tai yksityinen) joka toimisi esimerkkinä,innostajana ja kehittämisen, uusien innovaatioiden kärkenä, hyvien käytäntöjentiedottajana ja levittäjänä.
  13. LIUKUESTEREMMIT.Kaikille 50 v täyttäville kunta ostaisi lahjaksi kenkiin kiinnitettävät luistonestoremmit. Näin vältetään joka vuosi ainakin muutama kalliiksi tulevamurtuma, sairaalakäynti ja sairasloma.
  14. KUNNAN JA SEURAKUNTIEN YHTEISTYÖ. Kunnan ja seurakuntien yhteistyö ja tukisiseurakuntia niin, että seurakunnat olisivat myös oleellinen ja laadukas sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin toimija, kokoon kutsuja ja kokoontumispaikka kaiken ikäisille hengellisten tehtäviensä lisäksi, mikä sopii mainiosti kristillisyyden ytimessä olevaan yhteisöllisyyteen ja keskinäisen tukeen.
  15. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN ESTO. Organisoitaisiin aktiivinen nuorten syrjäytymisen estäminen, harrastustoiminta, liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen ja koulujen, seurakunnan, yhdistysten, yritysten ja kunnan nuorisotoimenyhteistyönä periaatteella: ”Meillä kaikki kasvavat mukana”.
  16. TIETOISESTITEHTY HYVÄ ILMAPIIRI. Kunnassa kouluihin tietoisesti ja harkitusti luodaan korkeatasoinen,hyväksyvän ja lämminhenkisen sosiaalisen turvallisuuden ja laadukkaanvuorovaikutuksen periaatteet sisältävä yhteisöllisyyskulttuuri, joka tehokkaasti estäisi kiusaaminen jo automaattisesti ”paikallisena yhteisöllisyys-ja toimintakulttuurin” osana.
  17. AVOINHALLINTOKULTTUURI. Kunnan hallinnossa olisi edellä mainitun lainen avoin,kannustava ja positiivinen yhteisöllisyyskulttuuri, jonkalaiseen asenteeseen jatapaan myös seurakunta ja yhdistykset koetetaan haastaa tietoisesti mukaan.
  18. HYVÄ ERGONOMIA. Kunnan hallinnossa ja kouluissa olisi uusi ergonomia, joka ehkäisisi selkä – niska – hartiavaivat ja perustuisi pikasäädettäviin ja automaattisesti hyvän ryhdin antaviin kalusteisiin. Hyvää istumista edistäisi väljä ja puristamaton työvaatetapa ja toimistoihin ja taukotiloihin useita jumppavälineitävirkistystä, voimaa sekä aivojen hermokasvutekijää BDNF (Brain Derived NeurotroficFactor) lisäämään sekä tälle toiminnalle OM ”Omat Mannekiinit” innostajiksi ja esimerkeiksi eri ikäryhmissä ja molemmissa sukupuolissa.
  19. HOMESELVITYSPALVELU.Kunnassa olisi kaikkien tiedossa oleva helposti saatavilla, laadukas jaaikailematon palvelu homevaurioiden selvittämiseksi ja korjaussuunnitelmanlaatimiseksi myös yksityiskoteihin.
  20. VIIVYTYKSETÖN HOMEKORJAUSRAKENTAMINEN. Kaikkien julkisten homerakennusten korjaaminen tapahtuisinopeutetussa aikataulussa. Luotaisiin sellaisen julkisen rakentamisen kulttuuri, jossa kosteusvaurioita aiheuttava laaduton rakentaminen (josta jokakunnassa on useita esimerkkejä) ei jatku.
  21. TIETOISUUTTA PARANTAVA VUOSITTAINEN TERVEYSTAPAHTUMA. Kunnassa vuosittain järjestettäisiin laadukas terveystapahtuma / messu, jossa olisi ulkopuolisia luennoitsijoita ja asiantuntijoita tietoa ja terveys- ja hyvinvointi – innostusta lisäämässä.
  22. MAASÄTEILYN SELVITYS KOTIIN. Kunnasta olisi tilattavissa kunnan hieman subventoimia”varpumiehiä” eli maasäteilyn mittaajia, jotka tulisivat pyynnöstä tarkistamaan työpisteen ja sängyn maasäteilytasot niille, jotka haluavat varmistaa asian tai epäilevät, että tässä asiassa omassa tilanteessa kaikki ei ole kunnossa. Tällä toimella monelle taataan parempi ja terveellisempi uni ja työpiste.
  23. RULLAVERHOJEN ASENNUSPALVELU. Kunnan tai paikalle hommatun yrittäjän maksullisena palveluna kodit voisivat tilata erityisen hyvän mutta edullisen rullaverhojen asennuksen, joka tekisi makuuhuoneesta aivan pimeän myös pitkän päivän aikaan.Tällä saataisiin monen uni paljon paremmaksi elintärkeää ja usein liian lyhyeksi jäävää ns. syvää unta lisäämällä, joka poikisi parempaa virkeyttä,tuottavuutta ja mielenterveyttä.
  24. VEDENKÄSITTELY MAGNEETILLA. Kunnan verkostoon tuleva käyttövesi laskettaisiin voimakkaan sähkömagneettikentän läpi, mikä irrottaa vesimolekyylit toisistaan. Israelilaistentutkimusten mukaan tämä parantaa veden imeytyvyyttä ihmisiin ja kasveihin tuottaen paremman nesteytyksen tason. Vedenkäsittelyssä otettaisiin käyttöön myös muut veden käsittelymenetelmät, joilla on vaikutusta.
  25. LIIKUNTAPAIKKOJENKEHITTÄMINEN. Kunnassa satsattaisiin liikuntapaikkoihin ja liikuntareitteihin niin että ne olisivat entistä viihtyisämpiä ja siten kutsuvampia.Myös koulujen pihat suunniteltaisiin erityisen liikuntaa kannustaviksi.
  26. YRTIT JA LÄÄKEKSVIT TUNNETUIKSI JA KERÄÄMISEEN NEUVONTAA. Kuntaan organisoidaan maatalousneuvonnan siivelle keräilytuotteiden ja yrtti-/ lääkekasvituotannon-,keräämisen ja hyödynnän tuettu ja tietoinen asiantuntijuus. Näin alueen monet ihmiset saataisiin koulutetuksi, innostumaan ja hyötymään näitä arvokkaita luonnontuotteita josta joukosta jotkut ottaisivat näistä ehkä myös elinkeinon jopa maataloustuotantoon. Tietoisuus näistä arvokkaista kasveista ja niiden vaikutuksista tulisi paremmin esille mikä hyödyttäisi koko yhteisöä. Niitä käytettäisiin aktiivisesti ennaltaehkäisyssä ja myös kunnan ruokapalveluissa ravinnon joukossa makua ja terveyttä tuottavina. 
  27. TERVEYSHENKILÖSTÖN LISÄKOULUTUS. Alueen ennaltaehkäisevän yms. terveys- ja sairaanhoitohenkilöstön täydennyskoulutusta tehtäisiin säännöllisesti nimenomaan ennaltaehkäisevän terveystietoisuuden ja -taitojen kehittämiseksi, mikäli se uudessa SOTEjärjestelmässä olisi mitenkään mahdollista.
  28. RYHMÄNOHJAUSTETEKEVIEN PAREMPI KOULUTUS.Kaikkien kunnassa toimivat organisaatiot,joiden henkilöt osallistuvat tapahtumien spiikkaamiseen tai ohjaamiseen,koulutettaisiin kunnan toimesta pitemmälle vuorovaikutus- jaryhmäyttämistaitojen hallitsemisessa. Tällä saataisiin useimmat tilaisuudet lämminhenkisimmiksi, yhteisöllisemmiksi, tutustuttavammiksi ja siten yksinäisyyttä ja henkistä pahaaoloa poistavaksi. Tällä saatava parempi ilmapiiri edesauttaisi myös kunnan sisällä verkostoitumista ja yhteistyötä monilla tasoilla ja ryhmissä.
  29. PAREMPI TIEDOTTAMINEN. Yhteisöllisyyttäja siitä koituvaa mielihyvää ja hyvinvointia kunta tukisi myös erittäin hyvintoimivalla kotisivuun liitetyllä tiedotuspalvelulla, jossa olisi tarkasti kaikki mahdolliset tapahtumat omassa kunnassa ja lähialueella. Päivitetty lista tapahtumista menisi automaattisesti sen tilanneille sähköpostilla määrä välein,mikä lisäisi tapahtumiin osallistumista ja siten yhteisöllisyyttä.
  30. KIMPPAKYYDIT JOKAISEN ULOTTUVILLE. Kuntalaiset opastetaan käyttämään sinne organisoitua uutta netistä tilattavia kimppakyyti- tai yhteisautopalveluja. Nämä lisäävät yhteisöllisyyttä, parantavat haja- asutusalueiden liikkuvuutta ja karsivat kulkemisen kustannuksia.
  31. VIREÄ JA IDEARIKAS ELINKEINOPALVELU. Kunnassa olisi erittäin vireä elinkeinopolitiikka ja palvelut. Kunta pitäisi ehkä yrittäjien kanssa yhdessä avointen työpaikkojen listaa, jossa tekijät ja työn tarjoajat voisivat kohdata.Myös kunnassa olevista luontaisista ja mahdollisista ”markkinaraoista”pidettäisiin kirjaa, ja niistä olisi myös jo tehty alustavat yrityskuvaussuunnitelmat.
  32. PITKÄAIKAISTYÖTTYMYYDEN TORJUNTA. Helposti sairastuttava pitkäaikaistyöttömyys torjuttaisiin laadukkaalla ja aktiivisella kestoprojektilla kunnan ja yritysten yhteistyöllä,jossa kaikki saataisiin tavalla tai toisella ainakin johonkin työvalmiuksia ja työterveyttä ylläpitävään työhän.Näistähän on Suomessakin jo onnistuneita esimerkkejä.

Nämä kaikki em. toimet tuottaisivat yhdessä parempaa terveyttä, virkeyttä, optimismia,aktiivisuutta ja innostusta ja jopa taloudellista aktiivisuutta, mikä antaisi ihmisille aihetta olla ylpeitä kunnastaan.

Tämän toteuttamiskelpoisen ohjelman pääpiirteittäinen soveltaminen onnistuneesti …

  1. Laskisi sairaanhoidon kustannukset alle puoleen
  2. Nostaisi tuottavuutta kymmenillä prosenteilla
  3. Nostaisi kunnan kansalliseen ja maailman maineeseen supertehokkaana ennaltaehkäisevänä kuntana
  4. Toisi kuntaan jatkuvan muuttajien virran. Moni haluaisi muuttaa Suomen terveimpään kuntaan.
  5. Antaisi kunnalle mahdollisuuden laskea veroäyrin hintaa kustannusten pudotessa ja tulopohjan laajentuessa, mikä parantaisi kunnan houkuttelevuutta lisää.
  6. Em. asioista johtuen syntyisi jatkuva ja riittävä kysyntä laadukkaille asunnoille ja majoituspalveluille
  7. Antaisimyös hyvän pukkauksen ennaltaehkäisevän terveysmatkailun ja terveys-/ luonnontuotteidenyrityksille.

Muistion laati

Veli-Jussi Jalkanen
Tuottaja, TJ
Ennaltaehkäisevän terveyden asiantuntija