KUUSEN HYÖNTEISTUHOJEN ENNALTAEHKÄISYTOIMET

Keski – Euroopan monilla metsäalueilla on päällä täysi katastrofi laajojen kirjanpainajien ym. kuusituhojen takia. Myös Ruotsissa tuho on jo alkanut ja tuhopuuta kertyi 11 milj. m3 vuonna 2020. Baltiassakin tuhot ovat nopeasti pahenemassa, samoin Suomessa. Suomen hidas metsäsektori on jo nyt tiedottamisessa ja toimissa tässä asiassa jäljessä. Vain joku valveutunut kilkattaa kelloja, mutta käytännön ja kentän tietoisuuteen tutkijoiden ja patologien huoli ei ole juuri vaikuttanut. Äärisuojelijat pitävät kiinni metsähoitosuosituksistaan, jotka nopeuttavat ja lisäävät tuhoja. Nyt pitäisi jo kiireesti alkaa vähentämään tuhoriskejä ennakolta. Se on monta miljardia halvempaa ja paljon vähemmän stressaavaa, kuin katsella pala kurkussa tuhoutuvia metsiä. Hyönteistuhojen talousvaikutuksia pahentaa se, että niiden takia sinistynyt puu ei kelpaa edes kuitupinoon. Emme halua kuulua tämän katastrofin kokijoihin. Torjunta pitäisi aloittaa heti.

Tarvitsemme seuraavien keinojen aikailematonta ja jämäkkää toimeenpanoa:
1. Kuusen metsästä poisvientipäivämäärä muutetaan juhannukseksi.
2. Puun ostajille on laitettava velvoite tarkistaa kuusikoiden korjuualan lumien sulamisen jälkeen huhti- / toukokuussa ja korjata pois jäljelle jääneet kuusipölkyt juhannukseen mennessä, jolloin ne toimivat myös pyyntipuina.
3. Metsänomistajia ja metsien tilakohtaisista hoidoista vastaavia tulee ohjeistaa kiertämään metsätilan vanhat kuusikot loppukesällä joka vuosi ja etsiä merkkejä kirjanpainajien lisääntymisistä kuten pystyyn kuolleista puista, pihkavuodoista, toukkakäytävistä pudonneesta purusta puun juurella, kellastuvista puista, kuolleista latvoista. Jos näitä löytyy, metsään tulee ajaa talvella tuoretta kuusipuukasoja muutaman sadan metrin välein pyyntipuiksi ja ajaa ne, sekä todennäköisesti hyönteisiskemän saaneet ja heikentyneet pystypuut kaikki pois seuraavana kesänä juhannukseen mennessä.
4. Kovien tuulien jälkeen ja viimeistään kuusikuvioiden syyskesä- ja kevätkierrosten yhteydessä heikentyneet puut ja myös tuulenkaatoryppäät on todettava ja laitettava teko- ja ajo-ohjelmaan ennen juhannusta tehtäväksi.
5. Kesän aikana kovissa tuulissa kaatuneet kuuset on käytävä keräämässä pois kuukauden sisällä, sillä kirjanpainajilla on nykyisin 2 tai jopa 3 lisääntymissukupolvea.
6. Metsätila, jossa on kirjanpainajien todettuja tai mahdollisia tuhoja, kannattaa pidättyä vanhojen kuusikoiden harvennuksista ennen kuin esiintymä on selvästi loppunut.
7. Riskialueilla olevat järeät tuulenkaatokuuset, joita ei oteta / saada metsästä pois pitäisi käydä ainakin karsimassa ja aisaamassa (70 % kuoresta pois) toukokuussa / kesäkuun alussa, että kaarna kuivaa ja tappaa toukat.
8. Kirjanpainajaesiintymien läheisyydessä muutaman kilometrin säteellä tulee aktiivisesti tarkkailla vanhoja kuusikoita, koska parveilevat kirjanpainajat voivat lentää lisääntymisalueilta jopa kilometrejä, kun ne haistavat heikentyneitä puita.
9. Hakkuiden yhteydessä jätetään kuusialueille metsäteiden varsille muutaman sadan metrin välein ns. ”pyyntipuita” eli tuoretta kuusta, jotka ajetaan pois juhannukseen mennessä kesäkuussa hyönteisineen päivineen.
10. Jatkuvan kasvatuksen kohteissa kirpanpainariskit pitää erityisen huolellisesti ottaa huomioon ja torjua, koska nämä metsät ovat alttiimpia kaikille tuhoille, myös hyönteistuhoille.
11. Puun ostajien ja neuvonnan (MHY, Metsäkeskus, yhtiöiden metsänhoitopalvelut) on painotettava riskipitoisimpien eli vanhojen ja heikentyneiden kuusikoiden ostamista asiasta usein täysin tietämättömiltä myyjiltä / metsänomistajilta.
12. MHY:n, Metsäkeskuksen ja metsäyhtiöiden metsäväelle tulee pitää hyönteistuhojen torjunnan päivityskoulutusta sekä valistaa yksityiskohtaisesti ja varoituksen vuoksi Ruotsin ja Keski-Euroopan meneillään olevista katastrofeista.
13. Kirjanpainajavaaroista ja torjunnasta tulee kaikkien metsäisten medioitten julkaista toistuvasti eri juttuja yleisen tietoisuuden nostamiseksi ja keinojen aktivoimiseksi.
14. Valtiovallan ja metsästäjäorganisaatioiden pitää alentaa talvihirvien määrä vaikka 30.000:een, jolloin valtakunnan metsien kuusettuminen hirvien valikoivan syömisen ja kuusen liiallisen istutuksen takia saadaan järkevämmälle uralle. Peurojen metsästykseen tarvitaan sama sääntö kuin kauriillekin. Sopimattomien maiden viljely kuuselle hirvipelossa on lopetettava.
15. Kuusikoiden istutusmäärät kannattaa laskea 1200 kpl / ha ja ensi harventaa puusto 600 – 700 kpl/ ha ja kasvatusmetsien EH:n jälkeinen väljennys 400 runkoon /ha. Näin saamme tuuhealatvaisia ja voimakkaita valtapuita, jotka kestävät kovien tuulien ja hyönteishyökkäysten lisäksi paljon paremmin auringon paahdetta sekä lumituhoja. Näistä metsiköistä kaiken lisäksi taloustulos on parempi, kun tukkiosuus kasvaa ja tuhoja on vähemmän.
16. Kuusikoiden ja muidenkin puiden istutuksissa on jo nyt käytettävä omaa aluetta eteläisempien puiden kantoja, jotka stressaantuvat vähemmän keskilämpötilan noustessa.
17. Kuusikot on perustettava tasamailla kunnolla ojitetuille alueille, sillä liian korkeat pohjavedet heikentävät kuusikoita ja näiden juuristoja (juuret jäävät pintaan ja märässä maassa irtoavat helpommin ja kuivuvat kuivana aikana) ja näin altistavat myös tuulenkaato- ja hyönteistuhoille.
18. Maannousemaa on eri keinoin torjuttava tehokkaasti, koska maannousemakin heikentää puita ja lisää siten hyönteistuhoja.
19. Suomeen tarvitaan nykyistä velvoittavampi lakiin perustuva korvausvelvollisuus, jos tuho leviää naapurin metsään.

Veli-Jussi Jalkanen

Agr. TJ, Puun tuottaja

Puun kasvatuksen asiantuntija

Sahalan Kartano