Seuraava keinovalikoima on alustava idealuettelo. Sen tulisi kehittyä ja kasvaa monien ideoista, joista keskustellaan ja joita myös aletaan pannaan toimeen.

Sen oikea käyttö on sitä että sen annetaan kehittyä ja kasvaa kaikkien kuntalaisten ideoilla niin että Rautalammin kehittämiseksi on kirjattuna ja käytäntöön otettuna kymmenien hyvin kehitysideoiden tuki ja vaikutus.

———————————————.

Rautalampi on kautta vuosisatojen ollut erityinen. Se oli aikoinaan Suomen toiseksi suurin kunta. Siitä on lohkottu lähes 50 pitäjää. Se on ollut kautta vuosisatojen mahti- ja emopitäjä monelta suunnalta tulevine vesireitteineen, kartanoineen, malmin nostoineen ja persoonallisine lahjakkaine asukkaineen.

Ei ole sattuma että Rautalammin Pestuumarkkinat ovat vieläkin niin suuret ja perinteikkäät. Ne heijastelevat Rautalammin suuruuden päiviä ja sieltä ympäri maailmaa lähteneitä tuhansia Suomen ja maailmankansalaisia. Rautalampi on edelleen hyvin tunnettu Suomessa. Suuri osa ainakin varttuneesta väestä Suomessa tietää Rautalammin. Edelleen Rautalammilla on aikaansaavia, lahjakkaita ja yritteliäitä ihmisiä, taiteilijoita, käsityöläisiä, muusikoita ja yrittäjiä, joiden työ tai tuotteet tunnetaan monissa maissa.

Sinnikkään ja kaukokatseisen työn tuloksena Rautalammin palvelut ja kunnan talous ovat edelleen suhteellisen hyvällä tasolla.

Valitettavasti viime vuosikymmeninä kuitenkin yritysten ja työpaikkojen puutteesta johtuva muuttotappio, keskinkertainen ajattelu, nurkkakuntainen poliittinen nahistelu, liian kunnianhimoton kunnallispolitiikka, kateus ja väsähtävä johtajuus kaikki yhdessä ovat johtaneet kunnan nahistumisen ja elinvoiman menettämisen kierteeseen. Siitä on useita merkkejä näkyvillä, merkittävimpinä muuttotappio, kauppojen sulkeminen, ammattitaitoisen työvoiman puute ja ns. kärkiyritysten määrän väheneminen..

Kaikkien toivomana tavoitteena ja eloonjäämisen välttämättömyytenä on saada muuttotappio käännetyksi muuttovoitoksi ja vielä niin, että kunnan työllisten, yrittäjien ja yritysten määrä kasvaa. Eläkeläisten kasvulla ei kuntaa elvytetä. Työikäisten muuttovoitto parantaa oman kunnan ammattityötarjontaa, tuo lapsia kouluun, antaa asiakkaita kylän palveluille, väkeä tapahtumiin ja vapaaehtoisia järjestöihin.

Valitettavasti myös elinkeino- ja väestörakenne ja jopa tekemisen into pääsyt repsahtamaan, mikä vähentää energiaa järjestää tapahtumia, kehittää hallintoa, perustaa yrityksiä, ottaa keskusteluissa perustellusti kantaa, kehittää, opiskella ja omaksua uutta ja jopa tuo ”väsymystä” olla mukana talkoissa.

Nykytrendillä muuttotappio alkaa todennäköisesti lähiaikoina kiihtymään, kun yrityksille ei löydy jatkajia tai tarvittavia työntekijöitä ja kun nuoret aikuiset lähtevät pois, koska eivät halua olla viimeisinä ”sammuttamassa valoja”, mikä on vääjäämättä tämän trendin loppupäässä, eikä pahimmillaan enää kovin kaukana. Suomessa on paljon surullisia esimerkkejä elinvoiman loppumisesta ja autioitumisesta jäykkien asenteiden ja yhteistyökyvyttömyyden summana. 

Onneksi meillä on vielä vähän aikaa ”kääntää kelkka”.

Voimme suunnata katseemme esimerkiksi länteen ja ottaa oppia joistakin pienistä ja aktiivista (ehkä Pohjanmaan tai jopa ulkomaiden) kunnista, jotka Rautalampea vähäisemmillä luonnonvaroilla kasvavat ja porskuttavat. Tämä lisäksi pitäisi lähettää aktiivisesti ”tiedustelijoita” (vanhanaikaisen, kustannustehottoman ja kalliin ryhmätutustumisen sijaan) ulkomaille oppimaan jonkin erikoisasian korkealuokkainen toteutus, ja tuoda ratkaisut kotikuntaan tyhjentävänä raporttina myös kuvin ja videoin, jonka ruoditaan tarkasti projektiryhmässä.  

Kehittämisessä aivan keskeistä on ymmärrys keskittää resurssit kaikista monista ideoista juuri tuottavimpiin ja keskeisiin kehityskohteisiin. Siihen tarvitaan toimijoiden yhteistä pohdintaa. Toinen tärkeä asia on päätöksenteon sujuvuus ja ongelmien ratkaisukyky. Johtajina pitäisi olla rohkeita ja energisiä ihmisiä, joilla on lahjoja molempiin.

Luonnonvaroja ja henkisiäkin resursseja Rautalammilla kyllä on. Ne vain pitää aktivoida ja panna käyttöön. Kunnan kehittyminen ei ole myöskään vain taloudellista, koska talous lepää elinvoimaisen ja aktiivisen yhteisöllisyyden perustalla. Kestävään taloudelliseen kehittämiseen tarvitaan myös yhteisön ja yhteisöllisyyden kehittämistä, sosiaalista aktiivisuutta ja laadukasta vuorovaikutusta, taiteita, kaikkien ikä- ja sosiaaliryhmien kanssa toimivat virkeät seurakunnat, kansalaistoimintaa jne.

Kuitenkin kaikki on vain ja ainoastaan kiinni tietoisuudesta, sen luomasta kehittämisen ja tahtotilan voimasta, yhdessä päätetyistä tavoitteista, yhteistyökyvystä (vuorovaikutuksesta), panoksista joka laitetaan kehittämiseen sekä viimekädessä tehokkaasta johtajuudesta. 
Ilman näitä uskottava ja jatkuva kehittäminen ei toteudu ja toisaalta ne mahdollistavat parhaimmillaan lähes kaiken.

Vain hyvässä yhteistyössä ja yhteishengessä (vastaan hangoitteleva vähemmistöhän aina on, jonka tehtävä on aiheuttaa suukopua)  Rautalampi voi pienenä kuntana olla vahva.

Jos Rautalammin päättäjät, ammattilaiset, kirjoittajat, johtajat, valtuutetut, ajattelijat, vaikuttajat, keskustelijat, järjestöt ja muut aktiiviset toimijat tekevät yhdessä kunnianhimoisen strategian Rautalammin kääntämiseksi kasvu uralle ja päättävät vuoden, johon mennessä kasvu on tosiasia, se voi kyllä onnistua.

Asioita seuraavasta toimenpidevalikoimasta olisi siinä avuksi:

1. Kaikkien ammattimaisesti toimivien pitäätulla tietoiseksi rehellisesti ja avoimesti niistä trendeistä numeroineen,tilanteesta ja niiden suunnista, joissa olemme ja elämme. Epärealistisuusasenteissa ja turha uhoaminen ei vie minnekään, vaan viileä nykyisten tosiasioidenja muutoksen suunnan toteaminen. Kunnalle tarvitaan elinvoimaindeksi, jokakoostuu muutamista keskeisistä kehitystä kuvaavista numeroista.
2. Poliittisen päätöksenteon pitäisi palata hyvään demokratiaan eli hyvien aloitteiden läpiviemiseen hyvällä tiedottamisella ja sen jälkeen enemmistön päätöksellä. Aina on kritiikkiä ja erilaisia mielipiteitä, mutta kun enemmistö on vakuuttunut asian hyvyydestä hyvän valmistelun ja tiedottamisen avulla, he eivät enää horju kannassaan ja enemmistön avulla saadaan päätös viivyttelemättä.
   
   
3. Meidän pitää tehdä lista keskeisistä kasvua ja kehittymistä estävistä ongelmista ja miettiä ja aikatauluttaa ratkaisut jokaiseen niistä. Pitää huomata, että elinkeinotalous on pikemminkin seuraus kuin perustekijä. Kun kunnassa on kannustusta, hyvä yhteishenki, valmiudet yhteistoimintaan ja iloista aktiivisuutta, taloudellista toimeliaisuutta tulee kuin ”itsestään”. Tietenkin sen kaikinpuolinen tukeminen ja kannustaminen vielä lisäävät volyymiä ja parantavat tuloksia.
   
   
4. Meillä pitää olla selkeät mittarit kehittymisestämme. Verokertymä, kaikkien ja erityisesti työllistävien yritysten lukumäärä, palkka saavien määrä, pitäjän bruttokansantuote, toistuvien tyytyväisyystutkimusten tulokset, työllisten keski-ikä, syntyneiden lasten lukumäärä antaisivat vuosittain jo hyvää osviittaa suunnasta jota pitäisi tarkastella ja siitä keskustella perusteellisesti vuosittain.
   
   
5. Rautalammin helpommista ja luontaisista markkinaraoista ja elinkeinotoiminnan mahdollisuuksista kannattaa tehdä parhaiden ja potentiaalisimpien yritysideoiden lista, jossa on toimintakuvaus, talousesimerkkilaskelma, kunnan tuki, paikallinen verkottumis- ja yhteistyömahdollisuus, valokuvia mahdollisista toteutuspaikoista, 1-2 kertomusta tämän toiminnan onnistumisesta jossakin muualla ja kaikki on esitelty houkuttelevasti kunnan kotisivuilla yhtenä tiedostona muiden kanssa samassa kansiossa.
   
   
6. Kunnassa pitää selvittää KAIKKI ne kansalaisaktiivisuuden muodot, yhdistykset ja porukat, joilla on oikeasti toimintatarmoa, ideoita, energiaa ja vapaaehtoisia tekijöitä, jutella heidän kanssaan ja sen jälkeen antaa heille henkistä ja vähän aineellistakin tukea että heidän arvokas työnsä voisi kehittyä.
7. Meidän pitää kehittää vuorovaikutustamme. Tähän sanahirviöön sisältyy kaikki vaikuttaminen ja kommunikointi ihmisten ja ryhmien välillä. Kaikkeen tärkeään kokoustamiseen, keskusteluun, suunnitteluun, ideointiin, kehittämiskeskusteluihin ja erimielisyyksien ratkaisuun pitäisi opetella asiakeskeinen, kuunteleva, toisen mielipidettä kunnioittava, kompromisseja hakeva ja tehokas työtapa. Vuosikymmeniä asioista ”jankkaamiseen” tai ”esiintymään” tottuneilta tämä kehitys vaatii eniten. Hyvä, kohtelias ja huomioon ottava vuorovaikutus ihan paikallisesti muuttaailmapiiriä paremmaksi. Siinä sitten jokainen uskaltaa olla enemmän oma itsensä,rentous kasvaa ja viihtyminen sekä itsetunto paranevat.  Vuorovaikutuksen kehittäminen sisältää myös lähentävät ja toimivatko kokous asetelmat kaarimuotoista istumajärjestystä myöten sekä erittäin hyvä kunnan sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen (SOME:n monet kanavat, sähköposti ym.) kaikista mahdollisista tapahtumista. Yleisö- tai osanottajapula johonkin tapahtumaan huonon tiedottamisen takia, on aivan turha ja turhauttava perusvirhe. Kunnioittava ja kannustava vuorovaikutus saa aikaan sen, että uusille ideoille on tilaa tulla kuulluksi ilman, että joku ”viisas” tai ”kokenut” lyttää idean saman tien. Näin erilaisten kehittämisajatusten tulvasta jalostuu varmasti toimivia ja tehokkaita ratkaisuja kunhan niille vain annetaan tukea ja aikaa kypsyä sekä imeä lisäymmärrystä vielä toisten mahdollisista täydennyksistä.Jo niin pieni asia kuin positiivinen tervehtiminen, myös tuntemattomien kesken tutuista puhumattakaan, lähentää ihmisiä ja parantaa mielialaa.Kuntalaisten mielipiteille tulee olla joku seurattu ja huomioon otettu palautekanava. Sitä varten myös valtuuston ja lautakuntien kokoukset pitää olla netissä ja kokouskuvan vierellä ruutu johon kokousta katselevat voivat etänä kirjoittaa omat asialliset ehdotuksensa ja kommenttinsa mutta vain omalla nimellään. PJ tai sihteeri ym. voi sensuroida asiattomat viestit.Kaikenlaiseen piikittelemiseen ja vähättelyyn, eriarvostamiseen,salailuun ja kaksimielisyyteen julkisissa kokouksissa ja keskusteluissa tulee olla nolla – toleranssi, jonka vartijana on skarppi, aktiivinen ja neutraali puheenjohtaja. Vuorovaikutuksen kehittämiseen pitäisi olla ihan oma ja sitkeästi toteutettava ohjelmansa, jolla pikku hiljaa kehitetään paikkakunnan vuorovaikutusta yhä avoimempaan,kannustavampaan, huomioon ottavampaan, asiallisempaan ja tehokkaampaan suuntaan.Meidän pitää myös oppia enemmän sellaista asennetta, että asiat voivat olla eri mieltä mutta ihmiset ovat koko ajan kavereita keskenään. Ne, jotka osaavat parhaiten tämän neutraalin suhtautumisen taidon, pitäisi olla keskeisillä päättäjien paikoilla. Saisimme ehkä lisää vapaaehtoisia koulutettuja ehtimisen kanssa painivia työikäisiä yhteisten asioiden hoitoon kehittämällä etäkokousmallia, jossa käytössä on vakiintunut ja laadukas etäkokoustamislaitteet kameroineen, -ohjelmat ja hyväksytty tiivis rutiini monenlaisen ajanhukan eliminoimiseksi.Osana kannustavaa vuorovaikutusta olisi esim. nähdä kunnan kotisivuilla millä suunnitelmalla kukin tieosuus aurataan ja sen yhteyteen laittaa positiivisen palautteen kanava. Kymmeniä kertoja talvessaan yöhönpikkutunneilla nousevat ja arvokasta työtä tekevät auraajat olisivat kiitollisia saadessaan joskus positiivista palautetta, yksipuolisen haukkumisen sijaan. 
8. Meidän olisi tärkeää kehittää yhteisöllisyyttämme. Me henki, Rautalampi henki, terve ylpeys omasta kunnasta ovat tärkeitä asioita, jotka eivät tule vain hokemalla tai uhoamisella. Ensisijaisesti se tulee siitä, että ihmiset tuntevat toisensa. Parasta olisi jos tutustuminen ja tuntemisen syveneminen tapahtuisi muualla kuin vaativien ja usein stressaavien työasioiden äärellä eli sosiaalisissatapahtumissa, juhlissa, talkoissa jne. Rautalammin kunnan asukkaiden matrikkeli, jossa on jonkinlainen kunkinhaluama esittely, olisi hyvä mutta vain oman kylän asukkaille tarkoitettu. Toinen keino olisi organisoida hauskoja juhlia, joissa on erityisesti lähentävää ohjelmaa yhteislaulun, seurustelun, tanssin, sosiaalisten leikkien,yhdessä ruokailemisen jne. myötä. Pelkkä jonkun esityksen seuraaminen ei lähennä ihmisiä toisiinsa ja jää vain viihteen tasolle.  Tänne muuttaneet vierasmaalaiset tulee sulauttaa yhteisöön tehokkain pikatoimin, ennen kuin ennakkoluulo ja syrjintä heitä kohtaan vakiintuu ja kasvaa. Heidän työpotentiaalinsa tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi. Näin heidän itsetuntonsa ja yhteiskuntakelpoisuutensa normalisoituisi ja heistäkin tulisi kunnan rakentajia.
9. Puolueiden keskustoimistot mielelläänkäyttävät paikallistasojen poliitikkoja omine etujensa ajamiseen taiarvovaltansa pönkittämiseen ja voivat jopa kannustaa paikallisesti kärjistämäänasioita ”oman ylivertaisen aatteensa” nimissä. Juuri käydyt kuntavaalit ovattässäkin tyypillinen esimerkki. Puoluepoliittinen nahistelu ja ideologiat pitääpanna syrjään ja keskittyä vain asiakysymyksiin käytännön reunaehtojen jamaalaisjärjen pohjalta. Kuntapolitiikan tekeminen on joka tapauksessa vaikeaa.Puoluetoimistojen sanelemaa lisälastia ei enää tarvita. Tässä kehityksessäpuheenjohtajilta tarvitaan suurta viisautta, jämäkkyyttä ja yhteistyöprosessinymmärtämystä ja viisasta johtajuutta ennen kuin kehityksen juna menee uuteen suuntaan.
   
   
10. Kylän parasta tai muualta saatua tai ostettua parasta asiantuntemusta tulee kuulla kun vaativista erikoisosaamista kysyvistä asioista päätetään. Lautakuntiin pitäisi valita myös puoluepolitiikan ulkopuolelta asiantuntijajäseniä. Asiantuntija lausuntojen pyytämistä ja kuulemista kokouksiin pitäisi lisätä. Savolaiset pitävät itse itseään loistavina asiantuntijoina asiassa kuin asiassa, ja mitä iäkkäämpiä ja mitä matalammalla koulutustasolla he ovat, sen varmemmin. Silti oikeaa asiantuntijaa kannattaa aina käyttää vaativissa asioissa.
    
    
11. Eristyneisyyttä ja pitkää välimatkaa kaupunkeihin, joka rajoittaa siellä olevan työvoiman saatavuutta Rautalammille,voimme vähentää tekemällä sopimuksen liikennöitsijöiden kanssa kimppabussista,jossa olisi hyvin kehittynyt ja rentouttava kalustus. Siinä olisi valittavana joko 4:n hengen istumaryhmä, oma ergonominen työpiste säätöpöydällä ja mahakololla sekä makuulaverit bussin perällä ihan oikeaan nukkumiseen viltinalla ja hyvällä tyynyllä. Luonnollisesti kalustuksessa olisi myös hyvä TV piste ja laadukkaat kuulokkeet radion tai TV:n äänen tai oman läppärin ohjelmien kuunteluun. Tällainen bussi voisi kulkea sekä lännestä että idästä ja molempiin suuntiin. Yritykset ja yhteisöt varmasti joustaisivat työajoista niin ettäbussi voisi viedä rautalampilaisia sinne ja tuoda sieltä henkilöstöä tänneedestakaisella kyydillä ja 2 kertaa päivässä.Tähän alueeseen liittyisi pienenäpalveluna jokin sähköinen ilmoitustaulu, jossa Suonenjoen junilta / junillemenijät löytäisivät toisensa, voisivat sopia kimppakyydeistä ja saisivat myösyhteisen pienen tapaamisen matkan aikana.
12. Kunnianhimoiset tavoitteet javälitavoitteet pitää olla. Aikatauluihin ei kuitenkaan kannata hirttäytyä, joskaikki yrittävät jo parhaansa, siitä tulee vaan hutilointia ja turhaa stressiä.Kehittämispolulla rehelliset välitarkastelut antavat osviittaa suunnasta jatuovat lisää ajatuksia jatkokehittämiseen.
    
    
13. Tärkeät virat ja toimet tulee ollamääräaikaisia. Tehokaskin johtaja imee itsestään parhaat ideat 5 – 10 vuodessa.Tätä pitempi toimikausi jarruttaa varmasti asioiden hoitoa ja tekemistä ihanyleisinhimillisistä syistä.
    
    
14. Paikkakunnan kehitykselle olisitärkeää että eri yhdistykset ja harrasteryhmät ottaisivat myös kehittämisen javuoropuhelun yleisellä tasolla tavakseen ja tavoitteekseen. Näin palaute- javuorovaikutuspohjat laajenisivat edelleen. Kunta voisi eri tavoin kannustaatätäkin kehittämistä.
    
    
15. Elinkeinopuolella tarvitaan tehokaselinkeinotoimi (nyt Savo Grow, SG, teho kyseenalainen) joka kannustaisi olemassaolevia yrityksiä kehittymään ja kasvamaan, olisi osana houkuttelemassa muuttavia yrityksiä hyvällä suunnittelutuella, ylläpitäisi kunnan taloudellisentrendin kuvaavia muuttujia ja ”kokonaisindeksiä”, kannustaisi ja tutkisi ennakkoluulottomasti kaikkia puolihullujakin liikeideoita, joita kuntalaiset haluavat viedä eteenpäin. Kunnan on pidettävä huoli, että kehitysorganisaatio ei ala torkkumaan vaan on koko ajan aktiivisena, hyvin tavoitettavissa ja tiedottaa koko ajan hyvin itsestään ja projekteistaan ja on altis ottamaan ideoita vastaan työstettäviksi ja että sen henkilöstö on energistä ja innokasta. SG:n työn tulosten tiukka tarkastelu määrävälein tulisi tapahtua ilman muuta.
    
    
16. Kuntaan ja järjestöihin tarvitaan sellainen ”kääritään hihat heti” – mentaliteetti,että uhkaavat väsyttävät ja loputtomat keskustelut ja palaveroinnit jääväthyvin lyhyiksi, valmistelu on napakkaa ja sillä on tiukka määräaika, jonka jälkeen alkaa toteutus.
    
    
17. Päätöksen teon pitäisi olla rohkeaa.Liika varovaisuus voi tulla muutosvastarinnasta tai olla saamattomuutta taiosaamattomuutta tai molempia. Kasvukunnalla ei ole varaa kumpaankaan. Rohkeampien ja fiksumpien pitää olla esimerkkinä varovaisemmille, toiminnan rohkeudessa ja ripeydessä. Tämänkin asian tärkeys olisi tiedostettava ja päättä toimia entistä paremmin.
    
    
18. Kuntaan edes muuttoa harkitsevia tulee kannustaa ja markkinoida Rautalampea aktiivisesti. Tulijoiden aktiivinen,lämminhenkinen ja asiantunteva kutsuminen, kotouttaminen ja verkottaminen tehostaa muuttajien hyödyllisyyttä myös kunnalle. Kotouttamistoiminnalle tarvitaan oma ohjelmansa ja taitava hoitajansa ja selvät ja koko ajan ajantasaiset laadukkaat esittelyt myynnissä olevista tonteista, kesäasunnoista ja taloista, sekä vapaista muista asunnoista.
    
    
19. Rautalampi pitää saada kansallisesti tai jopa kansainvälisesti näkyväksi. Erilaiset tempaukset ja julkisuusprojektit PK-seudulla ja median tavoitettavissa pitävät Rautalammin ihmisten mielissä ja tuottavat vähitellen muuttohalukkaita. Ideat tällaiseen kunnan markkinointiin varmasti löytyvät sopivasti koottujen ”kylähullujen” ryhmästä, jolle myös kuka vaan toi toimittaa ideoitaan ja innostavat toisiaan ideoimaan vaikka ideakilpailujenkin aktivoimina.
    
    
20.  Markkinarakojen kartoitus ja niiden esittely myös alustavin ja karkein talouslaskelmin kunnan kotisivuilla toimii täkynä paikkakunnalle muuttoa ja yrityksen perustamista harkitseville. Uusi enelinkeinomahdollisuuksien listaa elinkeinoasiamiehen tulee täydentää ja tarjoilla halukkaille tai potentiaalisille nähtäväksi.  Tässä luonnonvaroihin eli metsiin,maatalouteen, kaivannaisteollisuuteen ja keräilytuotteisiin liittyvätmahdollisuudet pitäisi tutkia ja laskea/suunnitella karkeasti valmiiksi ainakin jollekin tasalle elinkeinojen kehittämiseksi, uusien mahdollisten yrittäjien houkuttelemiseksi ja sekä konkretian, että realismin mukaan tuomiseksi heti alusta lähtien uusiin yritysideoihin.
    
    
21. Koska nuorista on pulaa, voisimme ottaa Rautalammille suurehkon määrän joka vuosi ammatillisia ja korkeakouluopiskelijoitaharjoittelijoiksi koti- ja ulkomailta. Todennäköisesti siitäkin joukosta tulee joitakin sisään muuttajia ja ehkä jopa perheellisiä tai yrittäjiä.
    
    
22. Työperäinen ulkomaalaistenmaahanmuutto olisi nopea ja tehokas tapa lisätä työ- ja yrittäjähenkisiä ihmisiä paikkakunnalla. Ne pitäisi osata ottaa maista ja yhteisöistä, joissa yrittäminen ja kova työ on itsestään selvyys. Tällaisia ihmisiä ja ryhmiä ylikansoitetuilla alueilla on maailmassa pilvin pimein. Näitä ihmisiä voisi valmistaa jo kotipaikkakunnillaan järjestämällä heille tiedotustilaisuuksia,kannustamalla siellä kielen opiskeluun ja järjestämällä heille soveltuvuuskokeita Suomeen sopeutumista ajatellen. Näin saisimme juuri tänne hyödyllisiä ihmisiä. Nyt olemassa olevat sopeuttamiskäytännöt pitäisi arvioidauudestaan. Ovatko ne oikeasti tehokkaita? Saisimmeko niistä tehokkaampia ja näin syyrialaisista pian rakentavia yhteisömme jäseniä.
    
    
23. Väestön työkykyä ja elinvoimaa voidaan ylläpitää tehokkaalla ja aikailemattomalla täsmä – sairaanhoidolla, mutta erityisesti ennaltaehkäisevällä kuntakohtaisella terveysohjelmalla. Siitä koituisi valtavat säästöt erikoissairaanhoidossa ja tuottavuuden lisääminen elinkeinoissa. Nykyisellä tietämyksellä on mahdollista ehkäistä jopa yli puolet sairastumisista. Tämä sisältäisi tietysti myös kuntakohtaisen terveystietoisuuden noston ja omaehtoisen terveystapojen koulutuksen. Tällaista ohjelmaa ja tavoitetta voidaan tukea kymmenillä, toinen toistaan tukevilla yksittäisillä alaprojekteilla. Jo maine oikeasti terveyttä vaalivasta kunnasta, saisi aikaan halukkuutta muuttaa tänne.
    
    
24. Tärkeä vetovoima ja elämänlaatutekijä kunnassa ovat koulujen ja koulutuksen laatu. Jos kunnan koulu on keskimääräistä selvästi parempi ja siellä on tunnetusti oikein hyvä henki, jota osataan jatkuvasti vahvistaa tietoisilla toimilla, joiden esimerkit tulevat arvokkaana mallioppimisena koululaisille, voi jo tämä yksin ratkaista jonkun perheenmuuttohalukkuuden. Koulut tulisi kehittää erikoisohjelmalla alansa kärkeenulkopuolisia konsulttejakin hyväksi käyttäen.
    
    
25.  Kunnassa ei saa olla korkea veroäyri. Tämä pieni mutta psykologisesti tärkeä mittari voi kääntää mielenkiinnon kohti Rautalampea paluu- ja uusmuuttajilla. Myöskin erilaiset tuntuvat lapsi-,yritys- työllistämis- yms. bonukset toisivat lisää aktiivisia ihmisiäsuhteellisen pienillä kuluilla
    
    
26. Meidän pitää tiedostaa, että meilläon joitakin vanhoja tapoja ajattelumalleja jotka ovat kehittämiselle tuhoisia. Näitäovat: ”Tehdäänkuten ennen”. ”Tämä asia kyllä tiedetään” eli luullaan tietävämme ja näin ylläpidämme vanhojaennakkoluuloja. ”Valitaanmieluummin sopiva kuin pätevä tai nuori ja energisempi”.Tyydytäänvain paikalliseen tai ”luulo – tietoon” eikä osata käyttää paikallistakaanparasta osaamista tai etsiä todellinen asiantuntijuus muualta. ”Syrjitään”hiljakkoin muualta muuttaneita koska ne eivät ole niitä ”oikeita” vanhojarautalampilaisia. Vaietaan hyviäkin asioita ”kuoliaaksi”, kun viitseliäisyys, asenne tai ymmärrys ei riitäniiden haltuun ottoon. ”Hyväasia, tehdään kunhan ennätetään”… mutta niin vetkutellen, että toteutus lopulta hyytyy ja unohtuu. Puuhastellaan,eli ollaan tekevinään ilman pysyvän kehittämisen vakavaa tarkoitusta. Tätä ajattelua edustaa mm. pirstaleinen ja kunnianhimoton hanketehtailu, jossa hankkeita tehdään suurelta osin niiden itsensä takia.
     
27. Kunnan oma työllisyyden /työttömyyden hoito on saatava tehokkain toimin kuntoon. Työtä vieroksuviensyrjäytyneiden joukko pitää aktiivisin koulutus-/perehdytys-/ aktivointitoiminsaada ”kuivattaa” mahdollisimman pieneksi. Perustuotannossa, yrityksissä ja luonnonvarojenparissa on varmasti tekemätöntä työtä jos se vain organisoidaan vaikkaräätälöidysti ja yksi työpaikka usean pienemmän siivun summana. Onneksi suuntaon työllisyysprojektin myötä ollut hyvä ja siinä jatkukoon.
    
    
28. Kirkonkylä pitää saada keskimääräistäpaljon siistimmän, hoidetumman ja ”vauraamman” näköiseksi. Sisääntuloväylienvarsilla metsät tulee olla hoidettuja, tienvarret, risteykset ja sillatkoristeltuja, teiden varsilla voisi olla paikallistaidetta, kylän ryteiköt ja tiheiköton raivattu, puistot harvennettu, ja siistitty kauniiksi puistoiksi,rappiotalot on purettu pois tai remontoitu, palveluiden infot ovat siisteissätienvarsitauluissa.
    
    
29. Rautalammin reitin tämän osanluontainen lohikanta pitäisi elvyttää, mikä ei ole edes kallista eikä vaikeaa,kun on yhteistoiminnallisuutta ja ammattilaisten tekemä hyvä suunnitelma.Reitin parhaan kutupaikan, eli Tyyrinvirran kalastuskunta on jo lähtökuopissaankehittämään kutupaikkoja, jos saadaan aikaan päätöksiä alapuolisen vesistönkalastuksen kurinalaisuudesta, eli että verkkojen silmäkokoja suurennetaan,kutukalojen reiteille ei saa laittaa verkkoja ja reitille saadaan vartiointiherkkinä viikkoina sovittua kalastuskuria valvomaan.
     
30. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä javiihtyisyyttä saattaisi lisätä yhteinen puutarha-alue, josta voisi vuokrataitselleen nimellisellä vuokralla luomulaatuisen rehevän kasvimaa-alueen, jossaviljelyn aloittamiseen olisi eri toimien tuloksena hyvin matala kynnys.Puutarhassa olisi saatavilla kasteluvettä, kompostia, työkaluja ja keväällä ehkäkasvuturvetta, katteita, siemeniä ja taimiakin. Tästä olisi useita etuja:viljelijät saisivat terveellisiä tuotteita harrastuksena, toiminta lisäisiyhteisöllisyyttä, vertaistukea, terveystietoisuutta ja toimisi hyvänä harrastuksenaja monille yksinäisyyden torjujanakin.
    
    
31. Kunnassa on sisään muuttajien jaasukkaiden houkuttelemiseksi ja paikallisten yhä paremmaksi palvelemiseksirakennettava ja organisoitava erilaisia viihtymiseen ja vapaa-aikaan liittyviäpalveluja ja paikkoja. Niistä tulisi myös aktiivisesti tiedottaamuuttovoittokampanjoissa.
    Tällaisia voisi olla Kuntoportaat, jotka jo tehdyn suunnitelman mukaan olisivatparhaat milloinkaan toteutetuista ja lisäksi aidosti ympärivuotisina, valoisinaja viihtyisinä, elektronisen sormenjälkitunnistuksen ja automaattisenmittaamisen kanssa. Tällaiset palvelut miellyttäisivät sekä työikäisiä,koululaisia, urheilijoita ja matkailijoita.
32. Toisena vetonaulana olisi n. 15 esteen esterata, jossa olisi helpompi javaikeampi väylä pehmustettuine putoamispaikkoineen (vaahtomuovi + vedenpitäväpressu = vakio korkeushyppyalusta. ”Ninja Warrior” menestyskonseptininnoittamana näillekin tulisi varmaan käyttäjänsä, varsinkin kun kunnan liikuntatoimiaktiivisesti markkinoisi ja kouluttaisi näitä uusia (portaat ja rata)liikuntapaikkoja eri ryhmille.
33.  Kunnalla tai sen kehitysyhtiöllä tulisi olla jokin kehityskohde ulkomailla. Tähän sopisi jokin alue esim.Espanjassa jossa on yli 3000 tyhjää ja pilkkahintaan myynnissä olevaa kylää.Tällainen edullisesti saatava kehittämiskohdealue palvelisi matkailua,virkistystä, kansainvälistymistä mm. nuorille ja olisi väylä saada yhteys esim.ystävyyskuntatoiminnan kautta sen alueen taajamiin ja yrityksiin. Kehittämiskohdevoisi toimia myös turva- alueena ilmastonmuutostilanteissa. Sen hankinta myös herättäisi kansallista huomiota ja nostaisi taas Rautalammin mainetta ja profiilia.
    
    
34. Rautalammin seurakuntien tulee ottaa rooli ja asenne, että ne ovat aktiivisia, ulospäin suuntautuvia ja kaikkia ikä-ja sosiaaliryhmiä palvelevia sosiaalisen, henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin keskuksia, joiden uskottavuus tulee sanoman lisäksi niiden lämminhenkisestä ilmapiiristä ja kaikille ikäryhmille sopivasta aktiivisesta toiminnasta. Siinä harrastajien ja jäsenten ilmapiirin laatu on keskeisessä roolissa. Noin toimien, seurakunnan maine kiirii ja toimii myös houkuttimena kehittää kuntaa, joka taas kasvattaa aktiivi seurakuntalaisten joukkoa. Seurakuntien laadukas kaikkiin ikä-ja sosiaaliryhmiin kohdistuva toiminta vähentää kunnassa yksinäisyyttä,ahdistumista ja syrjäytymistä, mikä on taas arvoiltaan seurakuntien työn ja tavoitteiden ytimessä ja erinomaista ihmisten palvelemista.

Tämän ideaohjelma on oikeassa käytössä, kun siihen kirjataan, pohditaan, valmistellaan ja toteutetaan jatkuvasti suurempia ja pienempiä kehittämisideoita ja näin ylläpidetään toivoa, kasvua ja hyvinvointia.