Vessin asiantuntijakommentti Hs 170321
Voimme hyvällä taidolla suunnitella kyllä työympäristöjä, jotka vastaavat kaikkia tarpeitamme, jos annamme mielikuvitukselle tilaa, irtaudumme perinteisestä ajattelusta, tunnemme psykologiaa ja fysiologiaa ja yritysten tarpeita.
Aivan varmaa on, että kotona etätöiden siirtäminen ergonomisesti alkeelliseen keittiön pöytä – läppäri yhdistelmään ei nosta tuottavuutta ja tulee kokonaistaloudellisesti yritykselle kalliiksi.
Jutun toimistonomadina kierrellyt kuitenkin piti parhaana omaa tilaa, jossa oven saa kiinni ja voi olla ajatuksineen rauhassa.
Oma tila voi kuitenkin olla jopa nimitoimisto (koska mappirivistöjä ei tarvita) omalla ilmanvaihdolla, jossa on hiljainen ja nopea automaattisesti säätyvä pöytä hartiarentoutta tuovalla mahakololla ja kyynärpehmikkeillä, 3 kpl laatumonitoreja laajan ruututilan ja niskan liikkeiden tarpeisiin.
Hyvän ryhdin ja alaselän terveyden takaa keinuva keskirakoaankin säätävä satulatuoli, jossa on oikeasti anatominen muotoilu.
Optimaaliseen kehohyvinvointiin (joka on myös ergonomian
peruste) kuuluu maksimoitu nestevirtaus kehossa kaikkia kehon kudoksia
ruokkimassa hapella ja ravinteilla ja poistamassa kuona-aineita.
Siis työtilassa ryhdikäs, aktiivinen ja rento istuminen, ajoittainen seisominen
(ei liian pitkään) ja toistuva liikkuminen yhdistettynä täysin puristamattomiin
(eivät jätä iholle painojälkiä) ja ihon pintaa tuulettaviin vaatteisiin, on
järkevin tavoite.
Jo alkeelliseen osaamiseen tulisi kuulua melun eliminointi ja ilmastoinnin optimointi. Monimutkaisempi asia onkin valaistuksen toteuttaminen niin, että se on optimaalinen sekä silmille, että aivoille, joita nykyiset LED-valot EIVÄT ole. Keskipäivällä lyhytkin ulkoilu tai kävelypalaverit ulkona ovat hyvä ratkaisu.
Ihmisten sosiaalisten tarpeiden tyydyttäminen ja työntehon rytmiikan vaihtelun ymmärtäminen ja huomioon otto, on keskeistä hyvälle työympäristöosaamiselle.
