Vessin asiantuntijakommentti HS 90821

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008153954.html

”Ja vaikka ei kantaisikaan FH-taudin kaltaista geneettistä riskiä, nykypäivän länsimainen ruokavalio on omiaan nostamaan kolesterolia.”

Aivan oikein. Länsimainen ruokavalio sisältää aivan liian vähän suojaravinteita.

Samaan aikaan kun Itä-Suomalainen metsuri sai 1960 – luvulla sydäninfarktin, länsirannikon metsuri sai sen n. kuusi kertaa harvemmin, koska ruuassa on maaperän (vanhaa merenpohjaa) takia enemmän seleeniä, magnesiumia, sinkkiä sekä D-vitamiinia ja Omega 3 rasvoja kalan syönnin takia.

Itä-Suomalaisen metsurinkin sydänterveys alkoi nopeasti parantua, kun seleeniä alettiin lisätä Suomessa sekä lannoitteisiin ja eläinten kivennäisrehuihin 1970-luvulla ja tupakanpoltto vähentyä.

Ruokavaliomme sisältää myös aivan liian vähän kuitua. Kuitu tutkitusti imee itseensä suolistosta kolesterolia ja muita kuona-aineita tehokkaasti (ja tekee monia muita terveyttä edistäviä asioita), jos sitä on tarpeeksi.

Yksi merkityksellinen virhe meillä on myös liiallisen Omega-6 rasvahapon syöminen Omega-3, rasvahappoon verraten. Tämä vääristää näiden rasvojen suhdetta kehossa, mikä on sydänterveysriski.

Turvallinen arvo on Omega6/Omega3 =3:1 tai sitäkin pienempi, kun tavallisesti suhde on radikaalisti huonompi.

Rypsiöljystä ja runsaasti piilokulutetusta palmuöljystä saamme liikaa linolihappoa.

Sydänterveyden suuria riskitekijöitä ovat lisäksi ylipaino (ja senkin…) aiheuttama hiljainen tulehdus kehossa, huonot unitavat, stressi ja yksinäisyys.

Turvallisen sydänterveyden takia kannattaa ilman muuta syödä lisäravinteena 100 mcg D-vitamiinia, sinkkiä 15 mg, seleeniä 200 mcg ja Omega-3 kalaöljyä 1-4 g/pv ja ottaa moni- B vitamiinivalmiste myös.

Nuoren ihmisen alkamisessa säännölliseksi lääkkeen syöjäksi ennaltaehkäisevästi ei ole mitään järkeä, kun ravinne ja elintapavalinnoilla voi eliminoida riskit vielä paljon tehokkaammin.