Vessin asiantuntijakommentti Hs 41021

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008287164.html

Laji- ja luontokadon syiden painotuksia ja piilosyitä tutkitaan kiivaasti. Meidän tulee olla kylmän realistisia ja rohkeita katsomaan omien kulutus- ja elintapojemme osuus laji- ja luontokadossa.
Seuraavassa listassa ovat tärkeimmät syyt:

• Ilmaston lämpeneminen sinänsä ja siihen sisältyvät muutokset kosteudessa ja äärilämpötiloissa.

–  Kemikaalien (ml muovit ja rengaspöly), maatalous- ja teollisuusmyrkkyjen, lääkkeiden ja huumeiden levittäminen luontoon mm. kasvi- ja eläinperäisen biotuotannon osana sekä jätevesien, kiinteiden jätteiden ja kaasujen muodossa. Samat tekijät (erik. kemikaalikuorma), joka on jo heikentänyt ihmiskunnan sperman laatua ja lisääntymis- sekä sukupuoliterveyttä, vaikuttaa myös eliökunnassa.

–  Täysin puhdistamattomien tai heikosti puhdistettujen (kuten Euroopassa ja Suomessakin) jätevesien laskeminen luontoon sisältäen em. haitta-aineita.

–   Ihmisen yhteisöjen aiheuttama valo- (taajamien ja muu ulkovalaistus) sekä äänisaaste (mm. autot, lentokoneet, moottoriveneet, laivat, puutarhakoneet).

–   Turhaketavaroiden raaka-aineisiin, valmistukseen, kuljetukseen, käyttöön ja hävittämiseen liittyvä toiminta.

–  Metsien hävittäminen peltojen, laidunten, taajamien, golfkenttien, palmuöljymetsiköiden jne. tieltä ja polttopuiden keräily kuivilla alueilla kuten savanneilla, vuoristoissa jne.

–  Ihmisen aiheuttamalla (ml. ilmaston muutos) eroosiolla metsien ja muun pintakasvillisuuden tuhoaminen.

–  Taitamaton, luontoa tuhoava kaivostoiminta ja sen aiheuttama saastuminen.

–  Ryöstökalastus. Merien kestävä kalastustaso olisi n. 400 milj. tn ja mutta saaliit ovat jo noin 900 milj. tn.

–  Ihmisen aiheuttama sähkömagneettinen- /radioaaltosäteily (radio-, TV-, tutka-, data-) aallot, jota vaikuttavat koko luomakunnassa.

– Fossiilisten raaka-aineiden tuotannosta ja poltosta tulevat saasteet, hiukkas- ja nokipöly sekä haitta-aineet (raskasmetallit), jotka leviävät kaikkialle.

– Luonnon tuottavuuden katoa aiheuttaa myös ojituksen laiminlyönti alueilla (pohjoisessa), jossa sadanta on suurempaa kuin haihdunta ja siksi maat soistuvat. Kun pohjavesi nousee, kuolee sen sisään jäävä rikas biologinen ja mm. hiiltä sitova elämä. Tämä potentiaalisesti elävä, maanpäällistä kasvua turvaava ja hiiltä sitova maannos voi olla useita tuhansia kuutioita / ha eli 1000 m3/ 10 cm paksu maakerros. Terveessä luonnossa 70 % kasvusta menee maan alle, jos se ei ole veden vallassa.

Intoileminen Suomessa vallalla olevaa metsätuotantoa ja korjuuta vastaan lajikadon nimissä (jossa kuitenkin aina huolehditaan uuden kasvun turvaamisesta), kuten nyt on muotia, on vastuun väistämistä ja älyllistä epärehellisyyttä.

Vastuu laeista ja määräyksistä, joilla on luontoon kohdistuvia vaikutuksia, on poliitikoilla, mutta ennen kaikkea meillä useimmiten valistumattomilla, itsekkäillä, mukavuuden haluisilla ja henkisesti laiskoilla kansalaisilla ja yrityksillä, joiden tahtoa useimmat poliitikot lipevästi myötäilevät säilyttääkseen vaaleissa paikkansa.