Suomen sähkön tuotantoteho valmiissa tai valmistuvissa laitoksissa on (megawatteina) karkeasti seuraava:
KESÄ TALVI
Ydinvoima 4400 4400
Prosessiteollisuuden teho 1000 2000
Kaukolämpölaitokset 500 1500
Vesivoima 500 – 2500 500 – 2500 (tätä tehoa säädetään hinnan mukaan)
Tuulivoima 500 – 5000 500 – 5000 (teho tuulisuuden mukaan)
Aurinkosähkö 0 – 500 0 – 200
TUOTANTO YHTEENSÄ: 6900 – 13400 8900 – 15600
KULUTUS YHTEENSÄ: 7000 – 9000 8000 – 13000
Näemme taulukosta, että kesäisin tulemme tuottamaan sähköä reilusti yli kulutuksen. Ydinvoimaloiden porrastettujen huoltojen ja tuulettomien ja auringottomien päivien tehovajaus on helppo korvata vesivoimalla, jos näin päätetään tehdä.
Talvisinkin omaa sähkö riittää, paitsi tuulettomina ja auringottomina hyvin kylminä pakkaspäivinä. Tällöin tulisi ottaa vesiturbiineista eli juoksutuksista kaikki irti, jolloin ilman tuulta tuotantomme olisi noin 11000 mv. Viime talvina kulutuksemme oli hyvin harvoin hieman yli 11000 MV. Eli jos yhtään on tuulta vaikka 1000 MV:n verran, myös tavanomaisina pakkasarkipäivänä (alle -25 C), tuotantomme riittää vastaamaan kulutusta.
Käytännössä täysin kontrolloitavissa oleva (paitsi kevättulvien aikaan juoksutuksen pitää olla suurta) vesisähkön pitäisi olla tuulisähkön varavoimana.
Yhteiskunnan ei tule antaa vesivoimayhtiöille oikeutta alentaa veden juoksutuksia suuremman kulutuksen aikaan, jolloin sähkön hinta pomppaa heti moninkertaiseksi ja kuluttajat maksavat siitä satoja miljoonia enemmän vuositasolla.
Olemme nähneet viime aikoina, että sähkön hinta painuu hyvin alhaiseksi, kun tuotanto lähentelee kulutuksen tasoa. Tässä piilee heti se vaara, että sähkön tuottajat tekevät laitonta yhteistyötä eli muodostavat kartellin rajoittamalla milloin milläkin syyllä tuotantoa, että sähkövajaus on jatkuvaa ja korkea hinta eli hyvät sähkönmyyntiansiot jatkuvat.
Sähköyhtiöiden korkeaan moraaliin ei kannata luottaa, mikä on nähty monopoliasemassa siirron suhteen olevien yhtiöiden siirtohintojen ryöstöhinnoittelussa ja kymmenien prosenttien voitoissa siirtoliiketoimen liikevaihdossa, kun poliitikot olivat ensin laatineet niin lepsut säännöt, että tämä on mahdollista.
Sähkön tuotannon optimoinnissa tulisi olla ehdoton yhteiskunnan läpinäkyvä ohjaus sähkön hinnan minimoimiseksi.
Seuraavat järkevät toimet lämmön, moottoripolttoaineiden ja sähkön turvaamiseksi, olisi yhteiskunnan taholta laatia sujuva, kannustava, kannattava ja ennakoitava prosessi biokaasutuotantokapasiteetin nopeaksi kasvattamiseksi. Kaikki biojätteet päästävät hiilensä joka tapauksessa taivaalle. Olisi kestävää ja kaikin tavoin järkevää, että ensin ne pyörittävät jotakin konetta tai lämmitintä, ennekuin ne haihtuvat ilmaan.
Ylivoimaisesti järkevin paikka tuottaa tuulisähkö lähialueillamme olisivat Norjan korkeat, kylmät (usein lumihuippuiset) länsivuoret, joissa aina tuulee.
Nykyisillä energian hinnoilla Norja rikastuu käsittämätöntä vauhtia. Olisi moraalista ja järkevää, että sillä rahalla rakennetaan tiheä ja ketään tai mitään haittaamaton tuulivoimaloiden ketju etelästä aivan pohjoiseen. Näissä hankkeissa suomalaistenkin pitäisi yhteispohjoismaisen yhteistyönkin nimissä oltava mukana. Erilaisten norjalaisten asenne- ja arvovirheitten takia tuulivoimaloiden ketjun rakentamista ei ole vielä saatu kunnolla vauhtiin.
Koko Euroopallakaan ei olisi mitään vaikeuksia siirtyä kokonaan kestävään sähkö- ja polttoainetalouteen, jos yritteliäisyys ja järki voittaisi typeryyden ja laiskuuden. Olemassa olevat kestävät luontaiset keinot ja energian lähteet kuten biokaasu, tuuli, aurinko, aaltoenergia, puu, jätteen poltto lisättynä vielä hyvin hoidetulla ydinvoimalla sekä näiden lisäksi säästeliäisyys ja hyvä tekniikka riittäisivät helposti kaikkiin tärkeisiin energian tarpeisiimme.
