Olen muutaman kerran selaillut Metsänhoitosuositukset.fi (MS) ohjeita ja laskelmia. Aineisto on monisanainen, vähän sekava ja laaja, jonka käytettävyys ei ole kovin hyvä.

Kehittäisin sivustoa seuraavasti:

1. Hakujärjestelmää pitäisi selkeyttää paljon.
2. MS ohjeista puuttuu kokonaan ohjeet tehokkaaseen puun kasvatukseen.
3. Laskelmat, joissa yläharvennetuista päätehakkuista (joissa parhaat valtapuut otetaan keskenkasvuisina väljennyksissä) saadaan päätehakkuissa suuremmat tukkitulot kuin parhaita ja nopeitten kasvavia valtapuita kasvattamalla, ei ole mitenkään uskottava eikä vastaa käytännön kokemuksia.
4. Jatkuvan kasvatuksen malleissa jätetään lähes kokonaan huomiotta menetelmän monet ja suuret ongelmat sekä metsän taantuminen pitkällä aikavälillä (eli sustainability), kun tällä alalla yritetään kasvattaa kolmatta ja neljättä valtapuusukupolvea.
5. Harvennusmallissa puhutaan ensiharvennuksen metsänhoidollisesta luonteesta. Silti sitä on viivytetty haitallisesti niin pitkään, että hakkuussa on saatu luokkaa 60-70 m3 puuta kantorahatulosta päätellen, mikä jo merkitsee puuston riukuuntumista tavanomaisilla istutusmäärillä kasvatettuna. Itse teen ensiharvennuksen heti kun harvennettavista rungoista tulee nipin napin mitat täyttäviä kuitupuita (ei edes kaikista) ja näin puuston latvuksesta tulee alusta alkaen voimakas. Harvennuspuuta näin käsitellen kertyy vain n. 30 m3/ha.
6. Metsänhoitoesimerkeissä puusto kehittyy ylitiheyden takia hitaasti, mikä on epätaloudellista, vähentää tuottoja ja lisää merkittävästi useimpien tuhojen todennäköisyyksiä.
7. MS:n hakkuiden käytännön suositukset ovat aivan riittämättömiä. Vrt. Yksityiskohtainen Sahalan Hakkuuohje.
8. MS:n tietoaines metsämaan hoitoon on aivan riittämätöntä. Metsämaan optimaalisen hoidon perusteita ja menetelmiä ei selitetä eikä pohjaveden pinnan säätelyn merkitystä kasvukauden ulkopuolella selosteta ollenkaan.
9. Eri tuhoriskien torjunnan keinovalikoima on riittämätön.
10. Harvennusmalleissa pitäisi siirtyä runkolukuun/ha, koska pohjapinta-ala systeemiin liittyy useita tunnettuja heikkouksia.
11. MS:n mukaan kasvatus on ”muodin mukaisesti” huomattavan laajaperäistä, eikä auta omistajan taloutta, kansantaloutta, hiilen sidontaa läheskään optimaalisella tavalla, vaikka näin minusta pitäisi olla tavoitteena. Valitettavasti mielestäni peruslinjaus ei myöskään edusta sen paremmin kestävyyttä kuin intensiivisempi, biologia ja ilmaston muutos huomioon ottava puun kasvatus, jossa myös moninaisuus on huomioitu.

Sahalan kartanon kokemukset harsintahakkuista ulottuvat 1800 luvun alusta 1950- luvulle, vaikka isoisäni koettikin paikata aikaisempia pahimpia virheitä 1910 – 1950 luvuilla. Isäni mmm. ja metsänhoitaja Jukka Jalkanen hoito metsiämme omalla vähän vanhanaikaisella ja ylivarovaisella tavallaan 1964  – 1974. Tämän jakson lopussa metsämme kasvoivat 4900 m3.

Nyt voimakkaan uudistavan ja monella tavalla innovatiivisen ja kehittävän hoidon seurauksena metsämme kasvavat n. 9000 m3, mikä kiihtyy n. 12.000 m3:oon seuraavan 15 v aikana, kunhan kaikki vanhat aikoinaan huonosti hoidetut (yläharvennus-/ harsintahakatut) kuviot on saatu kasvamaan EH:n jälkeistä ripeän kasvun aikaa jalostetuilla taimilla ja muokatuilla ja hyvin ojitetuilla mailla.

Oman yo-aikaisen (metsänhoitotiede) opiskeluni, jatkuvan ja aktiivisen alan seuraamisen, oman kehittämistyöni ja lähes 50 v kokemukseni perusteella ilmastonmuutoksen, maaseudun elinvoiman heikkenemisen ja kansatalouden velkaantumisen olosuhteissa metsien hoidon laajaperäistäminen on tulevaisuudelle ”vaarallista” ja monessa mielessä virhe.

Olemme toistamassa Ruotsissa ja Suomessa ajanjakson 1850 – 1950 epäonnistunutta metsähoitokulttuuria, jonka loppumisen jälkeen olemme lisänneet puupääomaa miljardilla kuutiolla 2.5 mrd:iin ja kasvukin suurin piirtein 2-kertaiseksi, vaikka hoitorästejä on pilvin pimein ja kasvavasti ja metsähoidon osaamattomuus leviää nopeasti. Näistä syistä metsiemme kasvu onkin jo kääntynyt laskuun, vaikka suunnan pitäisi jo yksinään hiilensidonnan takia olla ehdottomasti päinvastainen.

Monet maat pitävät Suomea esikuvanaan. Siksi meidän tulisi maapallon ilmaston pelastamiseksi myös esimerkkimme avulla optimoida koko Suomessa metsämaan ja metsän hoito, metsittää kaikki puuta kasvavat nyt puuttomat alueet.

Veli-Jussi Jalkanen
Metsänkasvatuksen asiantuntija
Sahalan Kartano
vessi.eu