Ohjeiden mukainen, melko tiheänä kasvava kuitupuuvaltainen nuori metsä tuoreella kankaalla kasvaa ainakin 12 m3/ha/v. Arvokasvu on 12 x kuitupuun hinta (esim. 25 €) eli kerrottuna keskenään 300 €/ha/v.

Samainen metsikkö istutettuna 1200 kpl/ha, hyvän taimikonhoidon ja hyvin aikaisen (13–16-vuotiaana) sekä voimakkaan ensiharvennuksen (600 r/ha) ansiosta ja jälkeen kasvaa pitkälatvuksisena myös 12 m3/ha/v, mutta nyt luokkaa kolmasosa kasvusta kehittyykin jo tukiksi. Eli arvokasvu on vuodessa 8 x 25 € + 4 x 60 € (tukin harvennuskauppahinta), joka on jo 440 €/ha/v.

Jos metsänomistaja ymmärtää väljentää varttuneen metsikkönsä heti latvuston sulkeuduttua (sulkeutuminen heikentää kasvua) 300–400 r/ha tiheyteen alle 10 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta, kasvu ei taannu, mutta kasvusta väljennyksen jälkeen kasvaa tukiksi jo 80 %, eli arvokasvu on jo 636 € eli tuplat verrattuna siihen vaihtoehtoon, että odotellaan tiheän kuitupuuvaltaisen metsän järeytymistä vuosikymmeniä.

Kun esimerkkimme varttunut metsäkin 400 r/ha tiheydellä yllättävän nopeasti (n. 10 vuodessa) myös sulkeutuu, se kannattaa ehdottomasti harventaa kasvun taantumisen estämiseksi vielä ns. ”superharvennuksella” tiheyteen 200 r/ha, jolloin näiden suurien puiden väli on 7 m. Sen ne myös tarvitsevat, koska juuristokilpailu on kova, lähellä toisiaan puut stressaantuvat ja oksat kasvavat helposti yli 3 m pituisiksi, sisältäen kriittisen kasvun moottorin eli neulasmassan määrän. Tämä, aikaisintaan jo 33–40-vuotiaana superharvennettu metsä kasvaa hyvin vielä jopa vuosikymmeniä, kasvun vain hieman heikentyessä lähestyttäessä 100 v ikää. Kasvuksi voidaan superharvennetussa metsässä laskea realistisesti keskimäärin 10 m3/ha/v ja tukkiprosentiksi 90. Näin arvokasvu onkin jo yli 700 €/ha/v päätehakkuuhinnoilla laskien.

Tällaisesta kuvatusta, harvemmasta kasvatustavasta on monenlaista hyötyä, myös luonnonsuojelussa:

• Kasvatuksen kannattavuus on hyvä, ja kiertoajalla kymmeniä tuhansia euroja parempi / ha.
• Tällainen järeä tukkimetsä on hyvä, kovaa korkea tuottava ”pankki” jonka voi realisoida milloin vain.
• Hiilen sidonta on koko ajan huipussaan, mikä on tehokkain keino kiireellisessä ilmastotehtävässämme.
• Saamme maksimiteholla kiertotalous-puuraaka-ainetta korvaamaan fossiilisia eri käyttökohteissa.
• Lahopuuta tulee luontoon paljon monien suurien kantojen muodossa ja hakkuutähteinä.
• Päätehakkuuta ja kallista uudistamista voidaan kannattavasti lykätä vuosikymmeniä.
• Metsikön hiilivarastosta tulee valtava. Puutakin on lopuksi 400–550 m3/ha 2-3:n m3:n puissa.
• Näin kuvioittain hoidettu tilkkutäkkimainen maisena antaa monille lajeille runsaasti erilaisia kasvupaikkoja.
• Näin hoidetut valoisat, rehevät ja viihtyisät metsät ovat ylivoimaisia moninaiskäytön kannalta.
• Hyvän kasvun edellyttämä 40 cm pohjaveden syvyys (tasamaalla ojasto oltava kunnossa) tuottaa yhdessä suuren puumäärän kanssa n. 4000 m3 hapekasta metsämaata / ha maan alaiseen hiilen sidontaan, johon meneekin n. 70 % metsikön sitomasta kaikesta hiilestä.

Veli-Jussi Jalkanen
Agr. TJ
Sahalan Kartano, Rautalampi