Seuraava keinovalikoima olisi tehokas alku. Sen tulisi kehittyä ja kasvaa monien ideoista, joista keskustellaan ja joita myös aletaan pannaan ”sumeilematta” toimeen.

Ohjelman oikea käyttö on sitä, että sen annetaan kehittyä ja kasvaa kaikkien kuntalaisten ideoilla, niin että Rautalammin kehittämiseksi on kirjattuna ja käytäntöön otettuna kymmenien hyvin kehitysideoiden tuki ja vaikutus, joita lisäksi toimeenpannaan tehokkaasti,

———————————————.

Rautalampi on kautta vuosisatojen ollut erityinen. Se oli aikoinaan Suomen toiseksi suurin kunta. Siitä on lohkottu lähes 50 pitäjää. Se on ollut kautta vuosisatojen mahti- ja emopitäjä monelta suunnalta tulevine vesireitteineen, kartanoineen, malmin nostoineen ja persoonallisine lahjakkaine asukkaineen.

Ei ole sattuma, että Rautalammin Pestuumarkkinat ovat vieläkin niin suuret ja perinteikkäät. Ne heijastelevat Rautalammin suuruuden päiviä ja sieltä ympäri maailmaa lähteneitä tuhansia Suomen ja maailmankansalaisia. Rautalampi on edelleen hyvin tunnettu Suomessa. Suuri osa ainakin varttuneesta väestä Suomessa tietää Rautalammin. Edelleen Rautalammilla on aikaansaavia, lahjakkaita ja yritteliäitä ihmisiä, taiteilijoita, käsityöläisiä, muusikoita ja yrittäjiä, joiden työ tai tuotteet tunnetaan monissa maissa.

Valitettavasti viime vuosikymmeninä kuitenkin yritysten ja työpaikkojen puutteesta johtuva muuttotappio, näköalattomuus, perinteinen ajattelu, nurkkakuntainen poliittinen nahistelu, itsensä esillä pitämisen tarve ja tehoton kunnallispolitiikka ja kateus kaikki yhdessä ovat johtaneet kunnan nahistumisen ja elinvoiman menettämisen kierteeseen. Siitä on useita merkkejä näkyvillä, merkittävimpinä muuttotappio, kauppojen sulkeminen, ammattitaitoisen työvoiman puute ja palkkayritysten määrän väheneminen.

Kaikkien toivomana tavoitteena ja eloonjäämisen välttämättömyytenä on saada muuttotappio käännetyksi muuttovoitoksi ja vielä niin, että kunnan työllisten, yrittäjien ja yritysten määrä kasvaa. Työikäisten muuttovoitto parantaa oman kunnan ammattityötarjontaa, tuo lapsia kouluun, antaa asiakkaita kylän palveluille, väkeä tapahtumiin ja vapaaehtoisia järjestöihin. Eläkeläisten kasvulla ei kuntaa elvytetä.

Valitettavasti myös elinkeino- ja väestörakenne ja jopa tekemisen into pääsyt repsahtamaan, mikä vähentää energiaa järjestää tapahtumia, kehittää hallintoa, perustaa yrityksiä, ottaa keskusteluissa asiantuntevasti ja perustellusti kantaa, kehittää, opiskella ja omaksua uutta ja jopa tuo ”väsymystä” olla mukana talkoissa.

Nykytrendillä muuttotappio alkaa todennäköisesti lähiaikoina kiihtymään, kun yrityksille ei löydy jatkajia tai tarvittavia työntekijöitä ja kun nuoret aikuiset lähtevät pois, koska eivät halua olla viimeisinä ”sammuttamassa valoja”, mikä on vääjäämättä tämän trendin loppupäässä, eikä pahimmillaan enää kovin kaukana. Suomessa on paljon surullisia esimerkkejä elinvoiman loppumisesta ja autioitumisesta jäykkien asenteiden ja yhteistyökyvyttömyyden summana.

Onneksi meillä on vielä vähän aikaa ”kääntää kelkka”.

Voimme suunnata katseemme esimerkiksi länteen ja ottaa oppia joistakin pienistä ja aktiivista (ehkä Pohjanmaan tai jopa ulkomaiden) kunnista, jotka Rautalampea vähäisemmillä luonnonvaroilla kasvavat ja porskuttavat. Tämä lisäksi pitäisi lähettää aktiivisesti ”tiedustelijoita” (vanhanaikaisen, kustannustehottoman ja kalliin ryhmätutustumisen sijaan) ulkomaille oppimaan jonkin erikoisasian korkealuokkainen toteutus, ja tuoda ratkaisut kotikuntaan tyhjentävänä raporttina myös kuvin ja videoin, jonka ruoditaan tarkasti projektiryhmässä.

Kehittämisessä aivan keskeistä on ymmärrys keskittää resurssit kaikista monista ideoista juuri tuottavimpiin ja keskeisiin kehityskohteisiin. Siihen tarvitaan toimijoiden yhteistä pohdintaa. Toinen tärkeä asia on päätöksenteon ja sen toimeenpanon sujuvuus ja ongelmien ratkaisukyky. Johtajina ja vastaavina virkamiehinä pitäisi olla rohkeita ja energisiä ihmisiä, joilla on lahjoja molempiin.

Luonnonvaroja ja henkisiäkin resursseja Rautalammilla kyllä on. Ne vain pitää aktivoida ja panna käyttöön.

 

Kunnan kehittyminen ei ole myöskään vain taloudellista, koska talous lepää elinvoimaisen ja aktiivisen yhteisöllisyyden perustalla. Kestävään taloudelliseen kehittämiseen tarvitaan myös yhteisön ja yhteisöllisyyden kehittämistä, sosiaalista aktiivisuutta ja laadukasta vuorovaikutusta, taiteita, kaikkien ikä- ja sosiaaliryhmien kanssa toimivat virkeät seurakunnat, kansalaistoimintaa jne.

Kuitenkin kaikki on vain ja ainoastaan kiinni tietoisuudesta, sen luomasta kehittämisen ja tahtotilan voimasta, yhdessä päätetyistä tavoitteista, yhteistyökyvystä (vuorovaikutuksesta), panoksista, joka laitetaan kehittämiseen sekä viimekädessä tehokkaasta johtajuudesta.
Ilman näitä uskottava ja jatkuva kehittäminen ei toteudu ja toisaalta ne mahdollistavat parhaimmillaan lähes kaiken.

Vain hyvässä yhteistyössä ja yhteishengessä (vastaan hangoitteleva vähemmistöhän aina on, jonka tehtävä on aiheuttaa suukopua) Rautalampi voi pienenä kuntana olla vahva.

Jos Rautalammin päättäjät, ammattilaiset, kirjoittajat, johtajat, valtuutetut, ajattelijat, vaikuttajat, keskustelijat, järjestöt ja muut aktiiviset toimijat tekevät yhdessä kunnianhimoisen strategian Rautalammin kääntämiseksi kasvu uralle ja päättävät vuoden, johon mennessä kasvu on tosiasia, se voi kyllä onnistua.

TEMPAUKSET HESA, VAIHTO-OPISKELIJAT, VAIHTOVIERAILIJAT, ASUTTAMISPROJEKTI TYHJIIN TALOIHIN, OPINTOVIERAILUJA MUIHIN MAIHIN JA PAIKKOIHIN JA ORGANISAATIOIHIN

 

Asioita seuraavasta toimenpidevalikoimasta olisi siinä avuksi:

1. Kaikkien ammattimaisesti toimivien pitää tulla tietoiseksi rehellisesti ja avoimesti niistä trendeistä numeroineen, tilanteesta ja niiden suunnista, joissa olemme ja elämme. Epätietoisuus faktoista, epärealistisuus asenteissa ja turha uhoaminen ei vie minnekään, vaan viileä nykyisten tosiasioiden ja muutoksen suunnan toteaminen. Kunnalle tarvitaan elinvoimaindeksi, joka koostuu muutamista keskeisistä kehitystä kuvaavista numeroista. Sen luonti on kehittyneen tilastoinnin avulla helppoa.

 

2. Poliittisen päätöksenteon pitäisi palata hyvään demokratiaan eli hyvien aloitteiden läpiviemiseen hyvällä tiedottamisella ja valmisteluilla ja sen jälkeen enemmistön päätöksellä. Aina on kritiikkiä ja erilaisia mielipiteitä, mutta kun enemmistö on vakuuttunut asian hyvyydestä, he eivät enää horju kannassaan ja enemmistön avulla saadaan päätös viivyttelemättä. Tämän päätöksen laadukas ja viivyttelemätön toimeenpano on sitten toinen puoli hallintoa, jota sitäkin pitää vauhdittaa, valvoa ja raportoida.

 

3. Kunnan hallinnosta pitää tehdä taas vain nöyrä ja tehokas työkalu sille uskottujen peruspalvelujen ja kunnan kehittämisen tehtäviin.
   Kunnan hallintoa, päätöksentekoa, virkamieskuntaa ja tehtäviä pitää JATKUVASTI muuttaa (lisätä uusia, karsia vähemmän tarpeellisia) kehittää. Se ei saa olla mitenkään museoinnin tai säilyttämisen kohde. Myös henkilöstön kehittämistä tarvitaan. Kunta EI SAA OLLA SUOJATYÖPAIKKA kenellekään tai millekään perinteiselle toiminnalle.
   Jämähtäminen merkitsee heti alkavaa pöhöttymistä.

4. Meidän pitää tehdä lista keskeisistä kasvua ja kehittymistä estävistä ongelmista ja miettiä ja aikatauluttaa ratkaisut jokaiseen niistä. Pitää huomata, että elinkeinotalous on pikemminkin seuraus kuin perustekijä. Kun kunnassa on kannustusta, hyvä yhteishenki, valmiudet yhteistoimintaan ja iloista aktiivisuutta, taloudellista toimeliaisuutta tulee kuin ”itsestään”. Tietenkin sen kaikinpuolinen tukeminen, kannustaminen ja positiivinen palaute vielä lisäävät volyymiä ja parantavat tuloksia.

5. Rautalammin helpommista ja luontaisista markkinaraoista ja elinkeinotoiminnan mahdollisuuksista kannattaa tehdä parhaiden ja potentiaalisimpien yritysideoiden lista, jossa on toimintakuvaus, talousesimerkkilaskelma, kunnan tuki, paikallinen verkottumis- ja yhteistyömahdollisuus, valokuvia mahdollisista toteutuspaikoista, 1-2 kertomusta tämän toiminnan onnistumisesta jossakin muualla ja kaikki on esitelty houkuttelevasti kunnan kotisivuilla yhtenä tiedostona muiden kanssa samassa kansiossa.

6. Kunnassa pitää selvittää KAIKKI ne kansalaisaktiivisuuden muodot, yhdistykset ja porukat, joilla on oikeasti toimintatarmoa, ideoita, energiaa ja vapaaehtoisia tekijöitä, jutella heidän kanssaan ja sen jälkeen antaa heille henkistä ja vähän aineellistakin tukea, että heidän arvokas työnsä voisi kehittyä.

 

7. VUOROVAIKUTUS JA SUPERTEHOKAS HALLINTO

Kuntaan kehitetään loistava vuorovaikutuskulttuuri. Tähän sanahirviöön sisältyy kaikki vaikuttaminen ja kommunikointi ihmisten ja ryhmien välillä. Kaikkeen tärkeään kokoustamiseen, keskusteluun, suunnitteluun, ideointiin, kehittämiskeskusteluihin ja erimielisyyksien ratkaisuun pitäisi opetella asiakeskeinen, kuunteleva, toisen mielipidettä kunnioittava, kompromisseja hakeva ja tehokas työtapa. Vuosikymmeniä asioista ”jankkaamiseen” tai ”esiintymään” tottuneilta tämä kehitys vaatii eniten.

Kunta näyttää esimerkkiä kouluttamalla henkilökuntansa erittäin lämminhenkiseksi, joustavaksi, tehokkaaksi ja aikailemattomaksi yleisön palvelijaksi, jonka henkilökunnalla on tämänkin takia kiva myös keskenään.

Hyvä, kohtelias ja huomioon ottava vuorovaikutus ihan paikallisesti muuttaa ilmapiiriä paremmaksi. Siinä sitten jokainen uskaltaa olla enemmän oma itsensä, rentous kasvaa ja viihtyminen sekä itsetunto paranevat.

Vuorovaikutuksen kehittäminen sisältää myös lähentävät ja toimivat kokousasetelmat kaarimuotoista istumajärjestystä myöten sekä erittäin hyvä kunnan sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen (SOME:n monet kanavat, sähköposti ym.) kaikista mahdollisista tapahtumista.

Yleisö- tai osanottajapula johonkin tapahtumaan huonon tiedottamisen takia, on aivan turha ja turhauttava perusvirhe.

Kunnioittava ja kannustava vuorovaikutus saa aikaan sen, että uusille ideoille on tilaa tulla kuulluksi ilman että joku ”viisas” tai ”kokenut” lyttää idean saman tien. Näin erilaisten kehittämisajatusten tulvasta jalostuu varmasti toimivia ja tehokkaita ratkaisuja kunhan niille vain annetaan tukea ja aikaa kypsyä sekä imeä lisäymmärrystä vielä toisten mahdollisista täydennyksistä.

Jo niin pieni asia kuin positiivinen tervehtiminen, myös tuntemattomien kesken tutuista puhumattakaan, lähentää ihmisiä ja parantaa mielialaa.

Kuntalaisten mielipiteille on seurattu palautekanava. Sitä varten myös valtuuston ja lautakuntien kokoukset ovat netissä ja kokouskuvan vierellä ruutu johon kokousta katselevat voivat etänä kirjoittaa omat asialliset ehdotuksensa ja kommenttinsa mutta vain omalla nimellään.

Kaikenlaiseen piikittelemiseen ja vähättelyyn, eriarvostamiseen, salailuun ja kaksimielisyyteen julkisissa kokouksissa ja keskusteluissa on nolla – toleranssi, jonka vartijana on skarppi, aktiivinen ja neutraali puheenjohtaja.

Vuorovaikutuksen kehittämiseen on ihan oma ja sitkeästi toteutettava ohjelmansa, jolla pikkuhiljaa kehitetään paikkakunnan vuorovaikutusta yhä avoimempaan, kannustavampaan, huomioon ottavampaan, asiallisempaan ja tehokkaampaan suuntaan.

Me kaikki yhdessä opimme toinen toistamme kannustaen ja esimerkkiä antaen enemmän sellaista asennetta, että asiat voivat olla eri mieltä mutta ihmiset ovat koko ajan kavereita keskenään. Ne, jotka osaavat parhaiten tämän neutraalin suhtautumisen taidon, ovat keskeisillä päättäjien paikoilla.

Saamme lisää vapaaehtoisia koulutettuja ehtimisen kanssa painivia työikäisiä kehittämällä yhteisten asioiden hoidossa aikaa säästävää etäkokousmallia, jossa on vakiintunut ja laadukkaat etäkokoustamislaitteet kameroineen, – ohjelmat ja hyväksytty tiivis rutiini ajanhukan eliminoimiseksi.

Osana kannustavaa vuorovaikutusta on nähdä kunnan kotisivuilla, millä suunnitelmalla kukin tieosuus aurataan ja sen yhteyteen laittaa positiivisen palautteen kanava. Kymmeniä kertoja talvessaan yöhön pikkutunneilla nousevat ja arvokasta työtä tekevät auraajat ovat kiitollisia saadessaan positiivista palautetta.

Kunnan sisäisen toiminnan tehostamiseksi päätöksenteko on hyvin hajautettu ja ohjeistettu, että jokainen tietää vastuunsa ja myös käyttää sitä lähimpiä työkavereita hankalissa asioissa kuultuaan.

8. YHTEISÖN JA YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄMINEN

Meidän on tärkeää kehittää yhteisöllisyytemme hyvälle tasolle, jonka varassa kehittäminen on paljon helpompaa.

Me henki, Rautalampi henki, terve ylpeys omasta kunnasta ovat tärkeitä asioita, jotka eivät tule hokemalla tai uhoamisella.

Ensisijaisesti se tulee siitä, että ihmiset tuntevat toisensa. Parasta on, jos tutustuminen ja tuntemisen syveneminen tapahtuu muualla kuin vaativien ja usein stressaavien työasioiden äärellä eli sosiaalisissa tapahtumissa, juhlissa, talkoissa jne.

Rautalammin kunnan asukkaiden matrikkeli (josta tietysti voi kieltäytyä), jossa on jonkinlainen kunkin haluama esittely, olisi hyvä mutta vain oman kylän asukkaille tarkoitettu.

Toinen keino on organisoida hauskoja juhlia, joissa on erityisesti lähentävää ohjelmaa yhteislaulun, seurustelun, tanssin, sosiaalisten leikkien, yhdessä ruokailemisen jne. myötä. Pelkkä jonkun esityksen seuraaminen ei lähennä ihmisiä toisiinsa ja jää vain näyttämöviihteen tasolle.

Tänne muuttaneet vierasmaalaiset sulautetaan yhteisöön tehokkain pikatoimin, ennen kuin ennakkoluulo ja syrjintä heitä kohtaan vakiintuu ja kasvaa. Heidän työpotentiaalinsa tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi. Näin heidän itsetuntonsa ja yhteiskuntakelpoisuutensa normalisoituisi ja heistäkin tulee kunnan rakentajia.

9. PUOLUEPOLITIKOINNISTA ASIOIDEN JÄRKEVÄÄN HOITAMISEEN

   Puolueiden keskustoimistot mielellään käyttävät paikallistasojen poliitikkoja omine etujensa ajamiseen tai arvovaltansa pönkittämiseen ja voivat jopa kannustaa paikallisesti kärjistämään asioita ”oman ylivertaisen aatteensa” nimissä. Puoluepoliittinen nahistelu ja ideologiat pannaan syrjään ja keskitytään vain asiakysymyksiin käytännön reunaehtojen ja maalaisjärjen pohjalta. Kuntapolitiikan tekeminen on joka tapauksessa vaikeaa. Puoluetoimistojen sanelemaa lisälastia ei enää tarvita. Tässä kehityksessä puheenjohtajilta tarvitaan suurta viisautta, jämäkkyyttä ja yhteistyöprosessin ymmärtämystä ja viisasta johtajuutta ennen kuin kehityksen juna menee uuteen suuntaan.

10. PARAS ASIANTUNTEMUS KÄYTTÖÖN

    Kylän parasta tai muualta saatua tai ostettua parasta asiantuntemusta kuullaan, kun vaativista erikoisosaamista kysyvistä asioista päätetään. Lautakuntiin valitaan myös puoluepolitiikan ulkopuolelta asiantuntijajäseniä. Asiantuntija lausuntojen pyytämistä ja kuulemista kokouksiin lisätään. Savolaiset pitävät itse itseään loistavina asiantuntijoina asiassa kuin asiassa, ja mitä iäkkäämpiä ja heikommin koulutettuja he ovat, sen varmemmin. Silti oikeaa asiantuntijaa käytetään aina vaativissa asioissa.

11. ETÄTYÖMATKOILLE YHTEISKULJETUKSET

    Eristyneisyyttä ja pitkää välimatkaa kaupunkeihin, joka rajoittaa siellä olevan työvoiman saatavuutta Rautalammille, voimme vähentää tekemällä sopimuksen liikennöitsijöiden kanssa kimppabussista, jossa on hyvin kehittynyt ja rentouttava kalustus. Siinä on valittavana joko 4:n hengen istumaryhmä, oma ergonominen työpiste säätöpöydällä ja mahakololla sekä makuulaverit bussin perällä ihan oikeaan nukkumiseen viltin alla ja hyvällä tyynyllä. Luonnollisesti kalustuksessa olisi myös hyvä TV piste ja laadukkaat kuulokkeet radion tai TV:n äänen tai oman läppärin ohjelmien kuunteluun. Tällainen bussi kulkee sekä lännestä että idästä ja molempiin suuntiin. Yritykset ja yhteisöt joustavat työajoista niin että bussi voi viedä rautalampilaisia sinne ja tuoda sieltä henkilöstöä tänne edestakaisella kyydillä ja 2 kertaa päivässä.

Tähän alueeseen liittyy pienenä palveluna sähköinen ilmoitustaulu, jossa Suonenjoen junilta / junille menijät löytävät toisensa, voisivat sopia kimppakyydeistä ja saavat myös yhteisen pienen tapaamisen matkan aikana.

Savon ja VR:n yhteishankkeena pitäisi Savon radalle saada etelän aamu- ja iltajunille superlaadukas ”työvaunu”, jossa hyvän työpiste-ergonomian lisäksi olisi mm. pieni kuntosali, audioakustiset tuolit ja päiväsänkyjä torkkujen ottoon.

12. TAVOITTEITA JA NIISSÄ JOUSTAVUUTTA

    Kunnianhimoiset tavoitteet ja välitavoitteet pitää olla. Aikatauluihin ei kuitenkaan kannata hirttäytyä, jos kaikki yrittävät jo parhaansa, siitä tulee vaan hutilointia ja turhaa stressiä. Kehittämispolulla rehelliset välitarkastelut antavat osviittaa suunnasta ja tuovat lisää ajatuksia jatkokehittämiseen.

13. TÄRKEIDEN TEHTÄVIEN MÄÄRÄAIKAISUUS

    Tärkeät virat ja toimet ovat määräaikaisia. Tehokaskin johtaja imee itsestään parhaat ideat 5 – 10 vuodessa. Tätä pitempi toimikausi jarruttaa varmasti asioiden hoitoa ja tekemistä ihan yleisinhimillisistä syistä.

14. KEHITTÄMINEN KESKIÖÖN KAIKISSA ORGANISAATIOISSA

    Paikkakunnan kehitykselle on tärkeää, että eri yhdistykset ja harrasteryhmät ottavat myös kehittämisen ja vuoropuhelun yleisellä tasolla tavakseen ja tavoitteekseen. Näin palaute- ja vuorovaikutuspohjat laajenevat edelleen. Kunta voi eri tavoin kannustaa tätäkin kehittämistä.

15. ELINKEINOSUUNNITTELUUN JA ORGANISOINTIIN TEHOA JA VAUHTIA

    Elinkeinopuolella tarvitaan tehokas elinkeinotoimi (nyt Savo Grow:n, (SG), teho kyseenalainen) joka kannustaa olemassa olevia yrityksiä kehittymään ja kasvamaan, olisi osana houkuttelemassa muuttavia yrityksiä hyvällä suunnittelutuella, ylläpitää kunnan taloudellisen trendin kuvaavia muuttujia ja ”kokonaisindeksiä”, kannustaa ja tukee ennakkoluulottomasti kaikkia puolihullujakin liikeideoita, joita kuntalaiset haluavat viedä eteenpäin. Kunnan on pidettävä huoli, että kehitysorganisaatio ei torku, vaan on koko ajan aktiivisena, hyvin tavoitettavissa ja tiedottaa koko ajan hyvin itsestään ja projekteistaan ja on altis ottamaan ideoita vastaan työstettäviksi, ja että sen henkilöstö on energistä ja innokasta. SG:n työn tulosten tiukka tarkastelu määrävälein tulee tapahtua ilman muuta.

16. PUHUMISESTA TEKEMISEEN

    Kuntaan ja järjestöihin tarvitaan sellainen ”kääritään hihat heti” – mentaliteetti, että uhkaavat väsyttävät ja loputtomat keskustelut ja palaveroinnit jäävät hyvin lyhyiksi, valmistelu on napakkaa ja sillä on tiukka määräaika, jonka jälkeen alkaa toteutus.

17. EI KANTTIA – EI KUNNIAA

    Päätöksen teko on rohkeaa. Liika varovaisuus voi tulla muutosvastarinnasta tai olla saamattomuutta tai olla osaamattomuutta tai molempia. Kasvukunnalla ei ole varaa kumpaankaan. Rohkeampien ja fiksumpien ovat esimerkkinä varovaisemmille, toiminnan rohkeudessa ja ripeydessä. Tämänkin asian tärkeys tiedostetaan ja on syy toimia entistä paremmin.

18. AKTIIVINEN KUNTAAN MUUTTOTUKI

    Kuntaan edes muuttoa harkitsevia kannustetaan ja markkinoidaan Rautalampea aktiivisesti. Tulijoiden aktiivinen, lämminhenkinen ja asiantunteva kutsuminen, kotouttaminen ja verkottaminen tehostaa muuttajien hyödyllisyyttä myös kunnalle. Kotouttamistoiminnalle tarvitaan oma ohjelmansa ja taitava hoitajansa ja selvät ja koko ajan ajantasaiset laadukkaat esittelyt myynnissä olevista tonteista, kesäasunnoista ja taloista sekä vapaista muista asunnoista. Ks yksityiskohdat erikoisohjelmassa ”Kutsuva Kylä”.

19. TUNNETTUVUUS JA KUULUISUUS AUTTAA PALJON
    
    Rautalampi tehdään kansallisesti ja jopa kansainvälisesti näkyväksi. Erilaiset tempaukset ja julkisuusprojektit PK-seudulla ja median tavoitettavissa pitävät Rautalammin ihmisten mielissä ja tuottavat myös muuttohalukkaita. Ideat tällaiseen kunnan markkinointiin löytyvät varmasti sopivasti koottujen ”kylähullujen” ryhmistä, jolle myös kuka vaan toi toimittaa ideoitaan ja joita innostetaan ideoimaan, vaikka ideakilpailujenkin aktivoimina.
20. VALMIIKSI MIETITTYJÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMIA

    Markkinarakojen kartoitus ja niiden esittely myös alustavin ja karkein talouslaskelmin kunnan kotisivuilla toimii täkynä paikkakunnalle muuttoa ja yrityksen perustamista harkitseville. Uusien elinkeinomahdollisuuksien listaa elinkeinoasiamiehen täydennetään ja tarjoillaan halukkaille tai potentiaalisille nähtäväksi. Tässä luonnonvaroihin eli metsiin, maatalouteen, kaivannaisteollisuuteen ja keräilytuotteisiin liittyvät mahdollisuudet tutkitaan ja lasketaan ja suunnitellaan karkeasti valmiiksi jollekin tasalle elinkeinojen kehittämiseksi, uusien mahdollisten yrittäjien houkuttelemiseksi ja sekä konkretian että realismin mukaan tuomiseksi heti alusta lähtien uusiin yritysideoihin.

21. OPISKELIJOISTA LISÄENERGIAA JA IDEOITA

    Koska nuorista on pulaa, otamme Rautalammille suurehkon määrän joka vuosi ammatillisia ja korkeakouluopiskelijoita harjoittelijoiksi koti- ja ulkomailta. Siitäkin joukosta tulee ajan oloon joitakin sisään muuttajia ja vähitellen jopa perheellisiä tai yrittäjiä.

22. TYÖVOIMA- JA YRITYSPULASTA TYÖPERÄISEEN KUNTAAN MUUTTOON

    Työperäinen ulkomaalaisten maahanmuutto on nopea ja tehokas tapa lisätä työ- ja yrittäjähenkisiä ihmisiä paikkakunnalla. Ne osataan ottaa maista ja yhteisöistä, joissa yrittäminen ja kova työ on itsestään selvyys. Tällaisia ihmisiä ja ryhmiä ylikansoitetuilla alueilla on maailmassa pilvin pimein. Näitä ihmisiä voidaan valmistaa jo kotipaikkakunnillaan järjestämällä heille tiedotustilaisuuksia, kannustamalla siellä kielen opiskeluun ja järjestämällä heille soveltuvuuskokeita Suomeen sopeutumista ajatellen. Näin saamme juuri tänne hyödyllisiä ihmisiä. Saisimmeko niistä tehokkaampia.

23. ENNALTAEHKÄISEVÄ TERVEYDENHOITO LOISTAVASTI TOIMIVAKSI JA KUNNAN VOIMAVARAKSI

    Väestön työkykyä ja elinvoimaa voidaan kohottaa paljon tehokkaalla ja aikailemattomalla täsmä – sairaanhoidolla, mutta erityisesti ennaltaehkäisevällä kuntakohtaisella terveysohjelmalla. Siitä koituu valtavat säästöt erikoissairaanhoidossa ja tuottavuuden lisääminen elinkeinoissa. Nykyisellä tietämyksellä on mahdollista ehkäistä jopa yli puolet sairastumisista. Tämä sisältää tietysti myös kuntakohtaisen terveystietoisuuden noston ja omaehtoisen terveystapojen koulutuksen. Tällaista ohjelmaa ja tavoitetta voidaan tukea kymmenillä, toinen toistaan tukevilla yksittäisillä alaprojekteilla. Jo maine oikeasti terveyttä vaalivasta kunnasta, saa aikaan halukkuutta muuttaa tänne.

24. KOULUISTA TUNNETUJA JA VETOVOIMAISIA LAATUKOULUJA

    Tärkeä vetovoima ja elämänlaatutekijä kunnassa ovat koulujen ja koulutuksen laatu. Jos kunnan koulu kehitetään reilusti keskimääräistä selvästi paremmaksi ja siellä on tunnetusti oikein hyvä henki, voi jo tämä yksin ratkaista jonkun perheen muuttohalukkuuden.
    Koulut kehitetään erikoisohjelmalla alansa kärkeen ulkopuolisia konsulttejakin hyväksi käyttäen. Tässä kärkifokuksena olisi vähentää koulukiusaaminen lähes nollaan luomalla kouluihin sosiaalisesti erittäin laadukas yhteisökulttuuri.
    Koulujen kehittämisessä kouluruuan ravintosisällön (vaikuttaa aivoihin) kehittämisellä voidaan vaikuttaa lasten rauhallisuuteen ja oppimiskykyyn sekä jaksamiseen ja energisyyteen. Ks kouluruuan kehittämisohjelma ja ”Koulukiusaamisen esto” -ohjelma.

25. HOUKUTTELEVA VEROÄYRIN HINTA

    Kunnassa ei saa olla korkea veroäyri. Tämä pieni mutta psykologisesti tärkeä mittari kääntää mielenkiinnon kohti Rautalampea paluu- ja uusmuuttajilla. Myös erilaiset tuntuvat lapsi-, yritys- työllistämis- yms. bonukset tuovat lisää aktiivisia ihmisiä suhteellisen pienillä kuluilla

26. EROON HUONOISTA VANHOISTA AJATTELUMALLEISTA JA SUHTAUTUMISESTA

Meidän pitää tiedostaa, että meillä on joitakin vanhoja tapoja ajattelumalleja, jotka ovat kehittämiselle tuhoisia. Näitä ovat:

• ”Tehdään kuten ennen”.
• ”Tämä asia kyllä tiedetään” eli luullaan tietävämme ja näin ylläpidämme vanhoja ennakkoluuloja.
• ”Valitaan mieluummin sopiva kuin pätevä tai nuori ja energisempi”.
• Tyydytään vain paikalliseen tai ”luulo – tietoon” eikä osata käyttää paikallistakaan parasta osaamista tai etsiä todellinen asiantuntijuus muualta
• ”Syrjitään” hiljakkoin muualta muuttaneita koska ne eivät ole niitä ”oikeita” vanhoja rautalampilaisia.
• Vaietaan hyviäkin asioita ”kuoliaaksi”, kun viitseliäisyys, asenne tai rohkeus ei riitä niiden haltuun ottoon
• ”Hyvä asia, tehdään kunhan ennätetään”… mutta niin vetkutellen, että toteutus lopulta hyytyy ja unohtuu
• Puuhastellaan, eli ollaan tekevinään ilman pysyvän kehittämisen vakavaa tarkoitusta. Tätä ajattelua edustaa mm. pirstaleinen ja kunnianhimoton hanketehtailu, jossa hankkeita tehdään suurelta osin niiden itsensä takia.

27. TYÖTTÖMYYDESTÄ EROON

    Kunnan oma työllisyyden / työttömyyden hoito laitetaan tehokkain toimin kuntoon. Työtä vieroksuvien syrjäytyneiden joukko kutistetaan aktiivisin koulutus-/perehdytys-/ aktivointitoimin olemattomiin. Perustuotannossa, yrityksissä ja luonnonvarojen parissa on tekemätöntä työtä, kun se vain organisoidaan, vaikka räätälöidysti ja yksi työpaikka usean pienemmän siivun summana. Onneksi suunta on työllisyysprojektin myötä ollut hyvä ja siinä jatkukoon. Em. 0 % työttömyys politiikka saatetaan voimaan jo muualta Suomesta saatujen esikuvien ja kokemusten tuella.

 

28. VIEHÄTTÄVÄN SIISTIT MAISEMAT JA YMPÄRISTÖT

    Kirkonkylä laitetaan keskimääräistä paljon siistimmän, hoidetumman ja ”vauraamman” näköiseksi. Sisääntuloväylien varsilla metsät ovat hoidettuja, tienvarret, risteykset ja sillat koristeltuja, teiden varsilla on paikallistaidetta, kylän ryteiköt ja tiheiköt on raivattu, puistot harvennettu, ja siistitty kauniiksi puistoiksi, rappiotalot on purettu pois tai remontoitu, palveluiden infot ovat siisteissä tienvarsitauluissa ja tyhjien tonttien paikoilla on pensasmarjoilla koristeltuja pieniä ”marjapuistikkoja2- joiden terveysvaikutteinen sato käytetään erikoisryhmien ravitsemuksessa ja niiden vähäisellä hoidolla kehitetään yhteisöllisyyttä ja vähennetään yksinäisyyttä. Silmä lepää, katsojalle tulee hyvä mieli ja maine kiirii.

Kirkonkylän keskustassa olevat kaikki lahotalot pitäisi purkaa ja tontit siistiä ja tasoittaa kauniisti hoidetuiksi marja- ja kestokukkatarhoiksi (monivuotisilla perennoilla), joiden hoitoon voisi haastaa lähitalojen asukkaita oman viihtyvyytensä takia. Saman voisi tehdä myös metsittyneille tonteille puiden kaatamisen ja kantojen poisraivaamisen jälkeen. Kaikkien tonttien näin kaunistelu antaisi Rautalammin keskustalle uuden puutarhamaisen positiivisen ilmeen ja mielikuvan puutarhakylästä.  Tonttien nurmikkoalueet tietysti pidettäisiin leikattuna kesäisin ja istutukset suunniteltaisiin niin, että nurmen leikkuu ja penkeillä istuskelu haittaisi mahdollisimman vähän sujuvaa nurmikon ajoa.

Seurakunta ja yksityiset tontinomistajat saataisiin varmaan jollakin houkuttimella liittymään kunnan avustamana mukaan tähän kehittämiseen.

31. MAINEIKAS JA RUNSAS LUONNONLOHIKANTA KOVANA YMPÄRISTÖVALTTINA

    Rautalammin reitin tämän osan luontainen lohikanta voidaan elvyttää, mikä ei ole edes kallista eikä vaikeaa, kun on yhteistoiminnallisuutta ja ammattilaisten tekemä hyvä suunnitelma. Reitin parhaan kutupaikan, eli Tyyrinvirran kalastuskunta on jo lähtökuopissaan kehittämään kutupaikkoja, jos saadaan aikaan päätöksiä alapuolisen vesistön kalastuksen kurinalaisuudesta, eli että verkkojen silmäkokoja suurennetaan, kutukalojen reiteiltä kielletään verkot ja reitille saadaan vartiointi herkkinä viikkoina sovittua kalastuskuria valvomaan.

32. PUUTARHAPALSTA KAIKILLE HALUKKAILLE KIRKONKYLÄLLÄ JA VAPAAT TONTIT PUUTARHOIKSI

    Kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä lisää yhteinen puutarha-alue, josta voi vuokrata itselleen nimellisellä vuokralla luomulaatuisen rehevän kasvimaa-alueen, jossa viljelyn aloittamiseen olisi eri toimien tuloksena hyvin matala kynnys. Puutarhassa on saatavilla kasteluvettä, kompostia, työkaluja ja keväällä kasvuturvetta, katteita, siemeniä ja taimiakin. Tästä olisi useita etuja: viljelijät saavat terveellisiä tuotteita harrastuksena, toiminta lisää liikunnallisuutta, yhteisöllisyyttä, vertaistukea, terveystietoisuutta, terveellisten maabakteerien sisäänhengitystä ja toimii hyvänä harrastuksena ja monille yksinäisyyden torjujanakin.

33. KUNNASSA LIIKUNTA- JA MUUT PALVELUT SUHTEELLISESTI HUIPPULUOKKAA

    Kunnassa on sisään muuttajien ja asukkaiden houkuttelemiseksi ja paikallisten yhä paremmaksi palvelemiseksi rakennettu ja organisoitu erilaisia viihtymiseen ja vapaa-aikaan liittyviä palveluja ja paikkoja. Niistä myös aktiivisesti tiedotetaan muuttovoittokampanjoissa.
    Vetonaulana olisi n. 15 esteen esterata, jossa on helpompi ja vaikeampi väylä pehmustettuine putoamispaikkoineen (vaahtomuovi + vedenpitävä pressu = vakio korkeushyppyalusta).
    ”Ninja Warrior” menestyskonseptin innoittamana näillekin tulee varmaan käyttäjänsä, varsinkin kun kunnan liikuntatoimi aktiivisesti markkinoi ja kouluttaisi näitä uusia (portaat ja rata) liikuntapaikkoja eri ryhmille.

34. KUNNALLA OMA ETÄ-, LOMA JA KEHITYSPISTE ETELÄ-EUROOPASSA

    Kunnalla tai sen kehitysyhtiöllä tulee olla jokin kehityskohde ulkomailla. Tähän sopisi jokin alue esim. Espanjassa, jossa on yli 3000 tyhjää ja pilkkahintaan myynnissä olevaa kylää. Tällainen edullisesti saatava kehittämiskohdealue palvelisi matkailua, virkistystä, kansainvälistymistä mm. nuorille ja olisi väylä saada yhteys esim. ystävyyskuntatoiminnan kautta sen alueen taajamiin ja yrityksiin. Kehittämiskohde voisi toimia myös turva- alueena ilmastonmuutostilanteissa. Sen hankinta myös herättäisi kansallista huomiota ja nostaisi taas Rautalammin mainetta ja profiilia.

35. KUNNALLA LAADUKAS JA SUURI ETÄKYLÄ PALVELUINEEN

Rautalammilla olisi kylän Suonenjoen puoleisella alueella n. 30 tontin/ asunnon mahdollistava erittäin vetovoimainen ja hyvin palveleva sekä yhteisöllinen etäkylä projektinimeltään ”Salmipuisto”.
Sen asukkaita palvelisivat niin Suonenjoen kuin Rautalamminkin palvelut. Loppuun viemisessä ja etäkylän oman persoonallisuuden ja palvelujen hiomisen laadussa tämä kylä olisi aivan omaa luokkaansa ja myös saamaan maksukykyisiä ja koulutettuja maallemuuttajaperheitä, joita houkuttelisi juuri Rautalammin elinvoimaisuus ja dynaaminen kehittäminen kuntakehittämissuunnitelmineen. Ks erillismuistio ”Salmipuisto”.

34. SEURAKUNNAT YHTEISÖÄ JA RAKKAUDELLISTA VÄLITÖNTÄ ILOISTA HENKEÄ RAKENTAMASSA

Rautalammin seurakunnat ottavat aktiivinen rooli ja asenne. Uudessa uljaassa Rautalammessa e ovat aktiivisia, ulospäin suuntautuvia ja kaikkia ikä- ja sosiaaliryhmiä palvelevia sosiaalisen, henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin keskuksia, joiden uskottavuus tulee sanoman lisäksi niiden lämminhenkisestä ilmapiiristä ja kaikille ikäryhmille sopivasta aktiivisesta toiminnasta. Siinä harrastajien ja jäsenten ilmapiirin laatu on keskeisessä roolissa.
Noin toimien seurakunnan maine kiirii ja toimii myös houkuttimena kehittää kuntaa, joka taas kasvattaa aktiiviseurakuntalaisten joukkoa. Seurakuntien laadukas kaikkiin ikä- ja sosiaaliryhmiin kohdistuva toiminta vähentää kunnassa yksinäisyyttä, ahdistumista ja syrjäytymistä, mikä on taas arvoiltaan seurakuntien työn ja tavoitteiden ytimessä ja erinomaista ihmisten palvelemista.

Tämän halvalla toteutettava ja REALISTINEN mutta oikeaa asennetta vaativa toteuttamiskelpoinen ideaohjelma on oikeassa käytössä, kun siihen kirjataan, pohditaan, valmistellaan ja toteutetaan jatkuvasti suurempia ja pienempiä kehittämisideoita ja näin ylläpidetään toivoa, kasvua ja hyvinvointia.    

Veli-Jussi Jalkanen