Suomi on tunnetusti tuskastuttavassa tuottavuuslamassa. Lisäksi flunssakausina moni on sairaslomalla, muistisairaudet ja aivosumu yleistyvät työikäistenkin keskuudessa, alaselkävaivoja on useimmalla, väsymysoireyhtymä on yleinen kansansairaus- veren huonot rasvat lisäävät sydän- ja aivoriskejä jo keski-iässä, eturauhasen liikakasvu alkaa heikentää unta jopa alle 50-kymppisillä ja työstressi sekä alakulo vaivaa yhä useampaa.

Onneksi näitä, ja monia muitakin yleisimpiä vaivoja voi tehokkaasti ehkäistä jo ennakolta. Juurisyiden osittaisellakin ymmärtämisellä ja vähentämisellä saadaan yllättävänkin hyviä paranemistuloksia.  Ihmisen kehossa on nimittäin voimakas tervehtymispyrkimys ja ”koneisto”, mutta se tarvitsee tukea ja apua, jotta paraneminen toteutuu.
Yritysten omalla monikeinoisella työterveysohjelmalla on hintansa, mutta kustannukset jäävät murto-osaan keskimääräisen sairastamisen aiheuttamista kustannuksista yrityksille. Lisäksi terveempi henkilöstö on iloisempaa, energisempää ja kehityskykyisempää. Rekrytoinnit helpottuvat, ja väki vaihtuu vähemmän.

Tavallisimpien vaivojen ja sairauksien syinä ovat pääasiassa kulttuuriset ja elintapatekijät. Tavallisilla kansalaisilla ei ole koulutusta eikä tietoisuutta selvittää vaivojen syitä, eikä tarvitsekaan. Juuri ennaltaehkäisyä varten pitäisi olla erikoiskoulutettu henkilöstönsä. Tämän pitäisi olla yhteiskunnan asia, mutta kun se ei ole ottanut sitä riittävän topakasti hoitaakseen, on konsulttien astuttava peliin.

Valitettavasti lääkärien koulutukseen ei juuri kuulu ymmärtää kroonisten vaivojen juurisyitä. Heidät on koulutettu lääkkeillä antamaan ”oireen mukaista hoitoa” eli hoitamaan oireita, ei juurisyitä, ja siksi moni on tuomittu syömään jatkuvasti lisääntyvää lääkevalikoimaa koko loppuelämä. Diagnostiikka, lääkeoppi, kirurgia, ja monet lääketieteen alat ovat hyvin kehittyneitä, mutta lääketieteen osaaminen pitkäaikaisvaivojen ehkäisyssä ja parantamisessa on vaatimatonta. Juuri ne käyvätkin yrityksille kaikkein kalleimmaksi. Ymmärrettävästi lääketieteen toimijat eivät ole innostuneet ennaltaehkäisystä ja siten oman oksan sahaamisesta.

Maailmalla on tehty ja tehdään valtavan hyvää ja luotettavaa tutkimusta terveyden ja tervehtymisen perusteista, mutta tätä tunnetaan ja seurataan (puhumattakaan näiden kääntämisestä suomeksi) meillä valitettavan vähän. Se pienehkö joukko ko tutkimusta seuraavia kansalaisia, jotka yleensä myös soveltavat osaamistaan myös itseensä ja läheisiinsä, erottuvat joukosta.

Salli Systems Rautalammilla on kehittänyt ja päivittää jatkuvasti oman yrityksensä työterveysohjelmaa ITTE (Iloisen Terveyden ja Tuottavuuden Edistämisohjelma), jolla sairaslomat on saatu poikkeuksellisen alas, vaikka joukossa on myös pienten lasten vanhempia ja jo eläkeikääkin lähenteleviä. ITTE ohjelmaa on hiottu vuosikausia.

Kannustan yrityksiä ottamaan härkää sarvista ja asiantuntijoiden johdolla laatimaan itselleen tehokkaan ennaltaehkäisyohjelman perinteisen pinnallisen työterveysohjelman lisäksi. Se olisi erittäin kannattava ja nopeasti vaikuttava kehitystoimi.

Jos koko yhteiskunta ymmärtäisi ja uskaltaisi siirtää kansanterveyden hoidon painopisteen ennaltaehkäisyyn, säästäisimme miljardeja ja saisimme kansallisen tuottavuuden pian nousuun.

Veli-Jussi Jalkanen
Sarjatuottaja
Terveystoimikeksijä
Ennaltaehkäisevän terveyden
asiantuntija.
vessi.eu