Vessin asiantuntijakommentti HS 201123

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009995003.html

 

Jutussa ei mainittu tärkeimpiä syitä henkiseen pahaan oloon. Ne ovat huonot mielenterveyselintavat.

Jo opiskeluelämässä alkanut runsas alkoholin käyttö jää monilla päälle, samoin iltavalvominen tai jopa yökukkuminen.
Ylipaino, väsyneisyys aamuisin ja uupunut olo viikonlopun jälkeen ovat jo todisteita huonoista elintavoista.
Vain ani harva syö kuitu- ja ravinnetiheää ruokaa ja välttää kokonaan pikaruokaa.

Muutenkin haittaruoka (pikaruoka, makeiset, sokerijuomat, leivonnaiset, prosessoidut elintarvikkeet, alkoholi- ja sokerijuomat) ovat enemmistönä opiskelijoiden ja nuorten työikäisten ravitsemuksessa kuten muillakin suomalaisilla.
Liikuntaa, rauhoittavaa hiljaisuutta, rauhallista saunomista, palauttavia harrastuksia ja terveellistä seksiäkin on aivan liian vähän.

Nykyisen kemiallisen maatalouden aikana ruuassa on suojaravinteita aivan liian vähän ja useimmiten syöty ruoka on jo 1-2 viikkoa vanhaa. Matalan sisätyöläisen energiankulutustason mukainen ruoka sisältää jo lähtökohtaisesti liian vähän suojaravinteita. Siksi hyvin suunniteltu lisäravinneohjelma onkin välttämätöntä. Saavathan kaikki kotieläimetkin laajan lisäravinneohjelman parhaan terveyden aikaansaamiseksi, vaikka rehu on kokonaan täysiarvoista.
Jo D-vitamiinitason painuminen talvisin alle terveellisen kesäaikaisen tai aurinkolomatason (120 nmol/l) on osoitus huonosta terveysymmärryksestä – ja hoidosta.
Huonovointisuuden pääpuutteiden hoitoon ei tarvita mielenterveyshoitajia eikä lisää lääkitystä vaan järjen käyttöä, jolla omaksutaan ja koulutetaan parempia terveystapoja.
Kansalaiset tarvitsisivat yhteiskunnan tarjoamaa terveyskoulutusta koulusta alkaen ja yhteiskunta laajan ennaltaehkäisevän monikeinoisen ennaltaehkäisevyyspainotteisen kasanterveyden hoidon, jolla hyvät terveystavat saadaan vallitseviksi.