Asiamietelmä

Kiusaaminen on luultua paljon vakavampi ja tärkeämpi asia. Tutkimus tuottaa jatkuvasti materiaalia miten kiusattujen psyyke traumatisoituu ja siihen tulee pysyviä muutoksia. Kiusaaminen siis tuhoaa osan lapsen tulevankin elämän toteutumisen mahdollisuuksia. Asian vakavuuden ja lopullisuuden takia siihen tulisi suhtautua äärimmäisen vakavasti, perinpohjaisesti ja nolla – toleranssilla.
Minkä vaan tahon lepsuilu, välttely tai vähättely on tässä asiassa jyrkästi tuomittavaa välinpitämättömyyttä ja ammattitaidottomuutta.

Vanhemmat antavat koulujen huomaan oman rakkaimpansa, joten kouluilla pitäisi olla äärimmäisen suuri vastuuntunto lasten henkisestäkin hyvinvoinnista. Fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan usein jopa ylimitoitetusti mutta paljon vakavampaan eli henkiseen hyvinvointiin käytetyt resurssit voivat jäädä hyvin heppoisiksi.

Opettajakunnassa ja rehtoreissakin löytyy vielä opettajia, jotka kokevat ”kiusallisena” puuttua asiaan (varsinkin jos tuntevat hyvin kiusaajien huoltajat) tai kouluttamattomina ja valistumattomina jopa ajattelevat vanhakantaisesti ja typerästi että pieni kiusaaminen ”terästää luonnetta” ja tekee lapsesta vahvemman. Tällainen on osoitus kehittymättömyydestämme ja vastuuttomuudestamme. Myös kiusaava lapsi vaurioituu prosessissa eliniäkseen kuten tiedämme.

Kiusaaminen ei ole tauti vaan oire. Tauti on yhteisön sosiaalinen kehittymättömyys eli sosiaalinen turvattomuus ja erilaisuuden hyväksymättömyys. Siihen liittyy huonot vuorovaikutustaidot ja heikko tiedostavuus seurauksista, omista toimista, kestävistä arvoista ja – käytännöistä, käytöksestä ja sen perusteista sekä heikot vuorovaikutustaidot ja kehittymätön koulun ja sen taustayhteisön vuorovaikutuskulttuuri. 

Maahanmuuttajien erikulttuuriset lapset ovat suurimmassa vaarassa tulla systemaattisesti kiusatuiksi erilaisuutensa takia. Ilman todella tehokasta ja hyvin sisään ajettua koulun sosiaalisen turvallisuuden ja erilaisuuden hyväksyvää kulttuuria, sen estäminen on mahdotonta. Koulukiusaaminen yhdistyneenä ääriajatteluun ja väkivaltaviihteen (pelit, elokuvat, tietynlainen SOME – viestintä) malleihin on hyvä kasvualusta myös terrorille ja raaoille väkivallanteoille, joita Suomessakin on ollut jo useita. Näiden tilanteiden lukumäärä vain kasvaa jos jatketaan entiseen malliin.

Heikko tietoisuus kannustavasta yhteisöllisyydestä, rasismin ja hyväksymättömyyden lisääntyminen, erilaisten ääriliikkeiden kasvu, SOME- viestin koventuminen, väkivaltaviihteen (ml pelit) yleistyminen, median paisutteleva ja negatiiviskeskeinen vaikutus, kotien sosiaalisten ongelmien lisääntyminen, yhteiskunnan käyttämän sanaston ja asenteiden koveneminen jne. tuottavat lisää häirintää ja kiusaamista koko yhteiskunnassa. Tämä kaikki panee lisää vaatimuksia kouluille, joiden pitäisi tuottaa vahvaa turvallista ja yhteisöllistä vastakulttuuria.

Eriasteisena ja laatuisena esiintyvä rakenteellinen ja sosiaalinen turvattomuus kasvuikäisillä (joka usein on kosketuksissa kiusaamiseen) on yksi tyypillistä arkuutta, eristäytymistä, ihmisjännitystä ja huonoa itsetuntoa tuottava asia. Sen vaikutus näkyy suomalaisten koko käytös- ja ihmissuhdekulttuurissa. Siinä kyseessä ei ole vain yksittäisistä tapauksista vaan vallankäyttöön liittyvä ja käytökseemme pesinyt tapa, joka koskettaa suurinta osaa ihmisiä jossakin elämän vaiheessa. Urheiluseuroissa on myös valitettavan paljon kiusaamista. Koulujen usein arka, vähättelevä, välttelevä tai häpeilevä suhtautuminen kiusaamiseen on osoitus juuri sen syvistä juurista, perinteisyydestä ja siitä että se koskettaa koko yhteisöä.

Sosiaalispsykologiassa kiusaaminen voidaan lukea ”peliksi”, eli se on vain osittain tiedostettua, osin paljon sanatonta, mutta selvästi läsnä oleva vallan väline. Kouluyhteisössä ei ole harvinaista, että opettajien rooli ja käytös voivat tiedostamattomasti rohkaista tai sallia jotain kiusaamisen muotoa tai sen kohdistumista johonkin erilaiseen tai ”hankalaan” tai epäluulon / juorujen kohteena olevan perheen lapseen. Kiusaamisen paljastaminen ja sen tekeminen tiedostetuksi ja vastenmieliseksi asiaksi kuulijoille, on älyllistä lähestymistä, joka ei kuitenkaan riitä, koska kiusaamisen juuret ovat yksilön kohdalla totutuissa tavoissa, tavoissa, asenteissa ja emootioissa ja joskus jopa arvoissa.

Kiusaamista esiintyy kaikkialla. Oikea kysymys ei ole, että onko sitä, vaan tärkeät kysymykset ovat:

1. miten paljon sitä on ja miten avointa
2. missä muodossa sitä esiintyy
3. miten vakavaa eli miten vaurioittavaa se on kiusatuille
4. millainen tuki tai sallivuus kiusaamisella on yhteisössä
5. miten hyvin se on tiedostettu kaikkien osalta
6. millaiset yhteisön rakenteet tuottavat tai tukevat kiusaamista
7. miten sitä vastaan yritetään toimia ja miten vakavaksi ja tärkeäksi vastatoimet ymmärretään
8. miten paljon resursseja laitetaan kiusaamiseen vastaiseen työhön ja sen perussyiden poistoon

1. Kiusaamiselle voidaan tehdä paljon ja se voidaan saada suhteellisenharmittomaan määrään, jos on halua, rohkeutta ja kykyä sitä vastaantoimimisessa. Seuraavassa muutamia toimia joilla ihmisiä saadaan lähestymään,kunnioittamaan ja hoitamaan toisiaan. Nämä kaikki vähentävät kiusaamisellealtista ilmapiiriä tehokkaasti. Kiusaamista voi estää sitä vastustavien aktiivistentoimien lisäksi luomalla yhteisöön (jo luokka on yhteisö) positiivisenempaattisen ihmiskuvan ja positiivisen vuorovaikutuksen kulttuuri, jokatehokkaasti ennalta ehkäisee kaikenlaista sosiaalista huonovointisuuttakiusaaminen mukaan luettuna:Tavoitteeksi asetetaan iloinen ja erittäin hyvähenkinenkoulu jossa on hyväksyvä ja erilaisuuteen neutraalisti suhtautuva kulttuurisekä erittäin tietoinen, lämminhenkinen ja empaattinen sekä henkiseenitsepuolustukseen nopeasti kykenevä oppilasyhteisö sekä sosiaalisesti taitava,välittävä ja aktiivinen opettajakunta.
2. Suunnitellaan tehokas kiusaamisen vastainen ohjelma, jokatoteutetaan kaikkien mukana ollen ja mahdollisimman suurella sitoutuneisuudella.
3. Koulutetaan koulun lapset niin sisälle sosiaalisenturvallisuuden ja kiusaamisen vastaisen valmiuksiin niin, että koko oppilaskuntapystyy pitkälti itse havainnoimaan ja ehkäisevään varsinaista kiusaamista.
4. Sosiaalisen ennaltaehkäisevän turvallisuuden suunnitelmatehdään ja toteutetaan varsinaisen kiusaamisen vastaisen ohjelman pohjana.Tässä pitää rohkeasti listata asiat jotka ko. koulussa sallivat tai rohkaisevattai jättävät kiusaamisen huomiotta, vaikka tämä aiheuttaakin opettajakunnassavastustusta, syyllisyyttä ja häpeää.
5. Hankitaan kiusaamisesta parasta tutkimus ym. tietoa(vaikka ulkomailta) jota pidetään esillä ja sen kautta opetetaan, myösopettajille ja koteihi
6. n.Kaikki opettajat saavat kiusaamista tunnistavaa jaehkäisevää koulutusta
7. Tehdään kiusaamisen rakenne, syyt ja muodot tutuiksi kaikilleyhteisössä
8. Rakennetaan kouluihin ja koko kuntaan myös kunnan jaseurakunnan nuorisotoimi mukaan luettuna kiusaamisen hyvin tiedostava jatorjuva ilmapiiri
9. Muodostetaan kouluihin ohjelman mukaan japitkäjänteisellä ja ammattimaisella hyvällä vuorovaikutusohjauksella hyväksyväja erilaisuutta arvostava tai ainakin hyväksyvä ilmapiiri ja harjoitellut valmiudetja kulttuuri positiivisen palautteen antoon, sekä ihmissuhde- yms. ongelmienratkaisuun
10. Suunnitellaan kiusaamistilanteiden purkuprosessi ja nimitetäänsiihen kyvykkäimmät ihmiset, vaikka opettajakunnan ulkopuolelta, jos se ontarpeen. Tehdään kaikille tiedoksi miten vakava ja perusteellinen prosessialkaa kun esiintyy selviä kiusaamistilanteita.
11. Opetetaan oppilaille myös käytännön harjoittein henkistäitsepuolustusta ja kaverin puolustamista
12. Otetaan koulussa käyttöön jokin kiusaamista vastustavaiskulause tai motto (esim. ”Kipeet kiusaa”)
13. Suunnitellaan ja piirretään yhteistuumin suurellajoukolla kiusaamisen vastainen /sosiaalisen turvallisuuden ohjelma suureksi graafiseksikuvatauluksi / taideteokseksi aulan seinille ja niin, että se vaihdetaan uuteenmuutaman kuukauden välein tai ainakin puolivuosittain.
14. Sosiaalisen turvallisuuden tilaa mitataan määrävälein(esim. kerran – kaksi vuodessa) kaikissa luokissa ja tulokset julkaistaan myös koulunkotisivulla ja vielä lähetetään koteihin kirjeessä.
15. Tiedotetaan kodeille kiusaamisen / sosiaalisenturvallisuuden ohjelmasta ja kulttuurista ja haastetaan heidät mukaan ohjelmantoteuttamiseen.
16. Jaetaan kodeille tietomateriaalia kiusaamisesta jaannetaan heille tarvittaessa ohjausta sellaisista kasvatustavoista, joillakiusaamisen kotilähtöiset syyt vähenevät.
17. Ohjataan sopivin välein koulussa sosiaalistaturvallisuutta lisääviä ja siten kiusaamista estäviä ryhmätehtäviä toiminnallisillaryhmätyömenetelmillä kuten draamamenetelmien tehokkailla keinoilla. Draamatunneillaon mahdollisuus vaikka mihin ja kuvataide tunneilla voidaan tehdä aika ajoinvaihtuvia julisteita ym. plakaatteja koulun seinälle
18. Opettaja voi puuttua keskeiseen tilanteeseen esim.tuomalla esiin omat havaintonsa: ”Huomaan että meillä on tässä ryhmässähuonovointisuutta, mm XXYY näyttää oleva usein ryhmän ulkopuolella ja hän eipääse leikkeihin/porukoihin. Istutaanpas alas ja jutellaan asiasta tarkemmin jamietitään miten saisimme asiaan korjausta.”
19. Opettaja voi tehdä myös luokassa kyselyn: a) montakohyvää kaveria sinulla on, b) montako luokallasi koet olevan, jotka eiväthyväksy sinua tai suhtautuvat sinuun negatiivisesti/kiusaavasti/eivät haluajutella sinulle, heittävät negatiivista herjaa c) mikä on mielestäsiluokkahenki 1-5 d) monta teidän luokallanne on sinun mielestäsi jotka ovatvähän porukasta ”ulkona” e) monta hankalaa tyyppiä sinun mielestäsi teidänluokalla on joista et pidä f) koetko olevasi kiusattu /kiusaaja, miten usein,miten voimakasta on tämä toiminta…
20. Opettajan on hyvä selittää kaikille miten erilaisuus jakateus aiheuttavat helposti jonkun syrjintää sekä miten itse vallankäytönuhrina oleminen tekee ihmisestä helposti vallan käyttäjän. On tärkeää ettäverbaalinen teoria konkretisoidaan roolileikkien tai draamana avulla.
21. Opettajat vuoron perään valmistelevat luennonsosiaalisesta turvallisuudesta ja siihen liittyvästä. Aiheina mm. yhteisöjen vallankäytönhistoria (ks. mm psykoanalyytikko Alice Miller: ”Alussa oli Kasvatus”) ja vanhanaikaisetorganisaatiot (armeija, perinteiset koululaitokset, kirkko, julkishallinto)ovat muita pitempään pitäneet sisällään negatiivisen vallankäytön ja huonon VV -kulttuurin rakenteita ja perinteitä.
22. Luokan yhteistyönä ryhmätehtävä: ”kiusaamisen monetmuodot”
23. Jokainen lukukausi aloitetaan perusteellisella jahyväksymistä lisäävällä ryhmäytymisellä jossa käytetään ryhmätyön ja draamanmenetelmiä.
24. Aina kun uusi oppilas tulee luokkaan kesken lukuvuoden,hänen vastaanotetaan perusteellisessa tervetuliaisprosessissa, jossarakennetaan tuttuutta ja luottamusta hänen ja muiden oppilaiden keskennopeasti.
25. Aina kun koulussa sitten esiintyy kiusaamistapaus, senlisäksi että se selvitetään, myös syyt selvitetään heti. Mikä meni pieleen,että sosiaalinen turvallisuus on pettänyt. Siitä sitten opitaan ja järjestelmääparannetaan.

Seuraavassa kiusauksen ennakolta estäviä VV tehtäviä (tarkemmat tehtäväkuvaukset saatavana):

• ”Hylkäysrinki” = voimakas ja taidolla toteutettava 4 -osainentehtävä jossa kukin on kiusatun, kiusaajan, saattajan ja hoitajan rooleissa
• ”Pidän Sinussa” = positiivisen palautteen tehtäväringissä istuen 5-8 hengen ryhmissä
• ”Minusta sinä näytät…”= vaeltelutehtävä jossapysähdytään toisen kohdalle ja valitaan jokin neljästä vaihtoehtoisestaluonnehdinnasta.
• ”Taputus”= tapa jossa aina taputetaan jollekulle jatapahtumalle kun on tapahtunut kivaa tai onnistumisia
• ”Syvätutustuminen”= tehtävä jossa ryhmäläiset tutustuvattoisiinsa ja toistensa koteihin perusteellisesti ja näin saavat toistensa sympatiaatuttuuden kautta
• ”Kosketuskoulu”= yli 15 eri tehtävän sarja jossa ihmisetopetetaan hoitamaan toisiaan kunnioittavilla koskettamistekniikoilla (mmhieroen ja venytellen) yhdessä ryhmässä ja aina tehtävän jälkeen parejavaihtaen
• ”Parivenyttelyt”= parivenyttelyjä johdetusti ja parejavaihtaen n 35 venytystä
• ” Akateeminen esimerkki”= nimittely taikiusaamistilanteessa kaikki kuuntelemaan miten erittäin perusteellisesti jasyyllistämättä setvitään mitä tapahtui ja mitä kukin tunsi, tarkoitti jatavoitteli.
• Luovan toiminnan tehtävät = kymmeniä erilaisia yhdessätehtäviä inspiraatio-draamallisia tehtäviä toisiinsa luottavaisessa joukossa
• Toiminnalliset ongelmanratkaisutehtävät joissa onnistuminen edellyttää hyvää yhteistoimintaaja yhteishenkeä.
• Iloiset – kosketustehtävätkuten ”Vastakkain”, ”Kaatuu” jne.
• Luottamustehtävät kuten”käsille kaatuminen”, ”sokea – mykkä”, ”kuljetus” jne.
• Naurutehtävät, erilaisiahuumorin täyteisiä tehtäviäRoolinvaihtotehtävät, joissarooleina ovat erilaiset ihmiset, joita muiden on vaikeampi ymmärtää
• Roolipelit, joissaalkuasetelma ja tehtävänasettelu edesauttavat erilaisuuden hyväksymistä jaymmärtämistä
• Yhteisen luokkahuudonkeksiminen, luokkapaita yms. luokan yhtenäisyyttä rakentava asia.
• Kiusaamisesta taiyhteisön sosiaalisesta turvallisuudesta / eheytymisestä kertovat opetuselokuvat

Vaikka sosiaalisen turvallisuuden työskentely viekin aikaa, se parantaa paljon ilmapiiriä ja myös oppimistuloksia.

Lapsella on oltava oikeus saada kasvaa ilman kiusaamisesta tulevaa traumaa. Tärkeää on myös kouluyhteisön työrauha, oppimisen häiriöttömyys ja sosiaalinen toimivuus monin tavoin ja suuri haaste nykyaikana. 

Positiivisen VV kulttuurin rakentaminen tulisi olla mukana eli sisään rakennettuna kaikissa koulun toiminnoissa, asenteissa ja kielenkäytössä. Valitettavasti näin ei ole, koska tottumuksen ja perinteen voima on suurin ja opettajien koulutus näissä asioissa hyvin puutteellista. Tarvitaan lisää työtä ja koulutusta tämän asian eteen. Itsestään, hurskastelemalla ja toivomalla se ei tule.

Missään tapauksessa kiusaamisen vastustamista ei tule ulkoistaa vain tehottomalle ”Kiva koulu” – järjestelmälle, joka ei missään tapauksessa riitä. Tämä ohjelma ei juuri puutu syihin eikä pyri muuttamaan koulujen VV-kulttuuria.

Usein myös pinnallisimmat ihmiset koulun piirissä, jotkut äänekkäät mutta ymmärtämättömät vanhemmat ja vanhat opettajat, joille uusi VV kulttuuri voi olla vastustettava kummajainen, koska he itse ovat saaneet asenteensa ja kasvatuksessa ”vanhan maailman” ilmapiirissä, vastustavat muutoksia, kokien niiden olevan tarpeettomia. He mielellään haluavat jättää asian kehittämisen erilaisilla tekosyillä kuten: yritetään – yritetään ja toivotaan – toivotaan – tasolle, tai ”teemme koko ajan parhaamme” tai pestä kätensä koska ”olemme jo tehneet tarpeeksi koska olemme jo ”Kiva koulu”.  Topakoilla asenteilla ja koulutuksella on mahdollista saada muutos tämänhetkiseen onnettomaan trendiin ja tilanteeseen

Veli-Jussi Jalkanen
Toimitusjohtaja
Kouluttaja