Yli 80 % sairauksista olisi ehkäistävissä tehokkaalla yhteiskunnan terveysohjauksella ja tuella. Paljon olisi tehtävissä valtakunnallisilla toimilla, mutta myös yksittäinen kunta tai maakunta voi tehdä paljon. Kaikki ennaltaehkäisevät toimet tulisi pohjautua parhaaseen mahdolliseen kansainväliseen kokemukseen, tietoon, tutkimukseen ja ymmärrykseen, eikä vain kansallisiin perinteisiin, tapoihin tai terveyspoliittisiin suosituksiin. Koska sairaanhoidolla ei hoideta terveyttä (vaan yleensä vain sairauden oireita), ei elinvoimaa, ei henkilökohtaista tuottavuutta eikä hyvän mielen aikaansaamista, tavoite tulisi nimenomaan olla huippuluokan ennaltaehkäisy ja siitä seuraava hyvä yleinen hyvinvointi ja terveys, mitkä parantavat onnellisuutta, elämän laatua tuottavuutta ja taloutta. Hyvä terveys on paljon enemmän kuin varsinaisen sairauden poissaoloa.

Seuraavassa joitakin esimerkkejä kunta/aluekohtaisesta ennaltaehkäisyohjelmasta. Keltaisella pohjustetut toimet ovat halpoja tai ilmaisia toteutettavia.

1. YLIDIAGNOSOINTI LOPETETTAVA. Sairauksien ylidiagnosointi ja ylihoitaminen tulee lopettaa. Siinä ihminen joutuu helposti tarpeettomaan lääke- ja hoitokierteeseen, joka tuottaa usein monenlaisia todellisiakin vaivoja. Uusin tutkimus (mm. Too Much Medicine – kansainvälisessä symposiumissa Helsingissä 8- 2018 esitetyt tutkimukset) on saanut selville, että jopa lähes puolet annetuista lääkkeistä ja lääketieteen toimenpiteistä on tehottomia, turhia tai jopa haitallisia. Joka tapauksessa kaikki ne ovat kalliita. On paljon tapauksia, että ylihoito invalidisoi. Puolustuskyvyttömät laitosvanhukset ja masennuspotilaat ovat tässä suurimmassa vaarassa. Tämä medikalisaatio hyödyttää sairaanhoitoalan toimijoita, joiden toimia kukaan ei arvioi, tarkasta tai arvostele, ja siksi tämä toiminta on niin yleistä.
2. ENNALTAEHKÄISEVÄN TERVEYDEN KESKUS. Kunnassa / alueella olisi erityinen ennaltaehkäisevän terveyden toimisto, joka suunnittelisi, koordinoisi, tilastoisi, delegoisi ja organisoisi jatkuvasti erilaisia toimia, tiedotusta, koulutusta ja projekteja kunnassa.
   Siinä olisi mahdollisesti 1 – 2 hengen miehitys ja johdossa asian hyvin sisäistänyt henkilö ja hänellä mahdollisesti apulainen. Tämä keskus myös järjestäisi usein mittauspäiviä, joissa voisi ilmaiseksi käydä mittaamassa painon, D-vitamiinin, verenpaineen, hemoglobiinin, hapenottokyvyn, rasvaprosentin, veren sokerin, luun tiheyden, virtsan keskeiset arvot (pikamittarilla), silmän paineen, kuulon, näön, silmänpohjan terveyden, muistitestit ym. ilmaisia tai hyvin vähän maksavia pikamitattavia arvoja. Heiltä saisi myös lainaan 24/7 veren sokeria mittaavan laitteen, jolla voi opetella helposti verensokeriterveet elintavat ja näin pienentää diabeteksen riskejä.

Terveysarvot otettaisiin jo koululaisilta, jolloin ne lisäisivät tietoisuutta ihmiskehosta osana biologian opetusta ja yhdessä perintötekijöiden kanssa antaisivat hyviä vinkkejä ennaltaehkäisevän ohjelman laatimiseksi riskitekijöitä omaaville.

Toimiston työntekijät myös konsultoisivat kuntalaisia erilaisten terveyttä mittaavien uusien elektronisten laitteiden laaduista ja käytöstä. Tämä toimisto / henkilö suunnittelisi yhdessä koulujen ja erityisesti kotien / huoltajien kanssa oppilaille annettavan terveystiedon opetuksen sisällön. Täällä myös annettaisiin asiantuntevia ohjeita unitapojen, mielialan, keskittymiskyvyn, verenpaineen, painon, liikuntatapojen ym. terveysasioiden täsmätietoa.

3. LISÄÄ JA PAREMPIA LIIKUNTAPAIKKOJA. Kunnassa satsattaisiin liikuntapaikkoihin ja liikuntareitteihin. Miellyttävät eri mittaiset merkityt kävely- ja luontoreitit- ja polut, liikunta- ja kuntosalit, hyvät yleiset saunat ja uimahallit, valaistut ja toimivat avantouinti paikat, ympärivuotisesti valaistut katokselliset metalliritiläiset kuntorappuset, pelikentät monenlaisille pallo- ja mailapeleille olisi toteutettava. Koulujen pihoissa olisi runsaasti erilaisia liikuntaan kannustavia telineitä ja suorituspaikkoja sadekatoksen alla. Kunnassa olisi myös aktiivinen ja monia ryhmiä opastava ja kannustava liikuntaneuvoja / valmentaja sekä kanootteja ja soutuveneitä kuntalaisten käytössä ilmaiseksi.

Kuntaan ei kuitenkaan rakennettaisi enää keinonurmialustoja ulos, koska ne ovat osoittautuneet pahoiksi mikro muovien päästäjiksi. Nämä vesiin kulkeutuessa ovat pian ravintoketjussa ja siten terveyshaittana ainakin hormoni- ja lisääntymisterveydessä.

4. TERVEYSLIIKUNNAN EDISTÄMINEN. Terveysliikunnan edistäminen kunnassa toteutettaisiin monin keinoin mm. aktiivisella ohjauksella, tempauksilla, aktiivisuuskilpailuilla, liikuntapaikkojen rakentamisilla, urheilu- ja liikuntaseurojen tukemisella, sekä liikuntainnostusta (ei kilpailua) lisäävällä koululiikunnalla, uimahallien käytön lisäämistä aktivoivalla tarjonnalla jne. Koululaisten pitäisi mennä välitunneilla ulos ja jättää kännykät koulun puhelinparkkiin. Koulumatkat tulisi tehdä itse jalan tai pyörällä, jos siihen menee normaalikuntoiselta alle 45 min (alakoulu 8 km, yläkoulu ja lukio 12 km).
5. AIVOTERVEYSOHJELMA. Toiminnassa olisi ”muistitoimisto” ja aivoterveysohjelma, jossa ihmiset voisivat käydä vapaaehtoisesti, mutta alueen ennaltaehkäisevän keskuksen suosittelemana, kannustamana ja subventoimana teettämässä itselleen, mieluiten jo ennen 50 – ikävuotta, oman aivoterveysohjelmansa aivokadon ja muistisairauksien ehkäisemiseksi ja riskien tiedostamiseksi ja kartoittamiseksi. Täällä tehtäisiin muistitestit ja annettaisiin hyvät neuvot melko helposti ehkäistäviin muistisairauksiin. Jo yhden muistisairauden puhkeamisen estäminen vuodessa säästäisi enemmän kuin olisivat tällaisen muistikeskuksen kulut yhden hengen miehityksellä. Keskus voisi lähettää ihmisen myös sopimusmuotoiselle yhteistyökumppanille, jossa kuvannetaan aivomassan / kadon määrä. Siitä saadaan motivaatiota aivomassan palauttamiseen, koska sekin on mahdollista.
6. KOULU- /KUNNALLISEN RUUAN PARANTAMINEN. Kouluruoan terveellisyyteen tulee panostaa monin keinoin niin, että ravinne- ja kuitupitoisuudet olisivat nykyistä paremmalla tasolla ja roskaruokaa sekä nopeita hiilihydraatteja ei olisi ollenkaan. Tämän palvelun kehittäminen parantaisi myös muiden ruuan saajien terveyttä kunnassa. Koulujen ruuanlaittohenkilöstön asenne, koulutus ja toimintaresurssit olisivat hyvät ja koululaisten terveyttä sekä kunnassa muiden ruuan syöjien (esim. helposti paljon kustannuksia erikoissairaanhoidosta tuova senioriväestö) terveyttä tukevia. Myös kunta järjestäisi toistuvasti terveyskoulutusta ruuanvalmistushenkilöstölleen. Kunnan keskuskeittiön huolellisesti suunniteltua ja erittäin terveysvaikutteista (vaikkakin vähän kalliimpaa) ruokaa tarjotaan myös työpaikkaruokana kunnassa ja ateriapalveluna suurelle joukolle muita, kuten vanhuksille. Ruokaan olisi jo tekovaiheessa lisätty raaka-aineita, jotka estäisivät yleisiä suojaravinteiden puutteita kuten Alfa linoleenihappoa (Omega3), foolihappoa (B 9 joka torjuu muistisairauksia), merilevää (josta saadaan lähes aina liian niukkaa jodia ja monia muita hivenravinteita), parapähkinää (sisältää paljon seleeniä josta on yleisesti puutetta), vastajauhettua siemen- / linssijauhoa (lisää halvalla kuitua, jota saadaan liian vähän) kotimaisia aineenvaihduntaa aktivoivia puhtaita yrttikasveja keräys (Martat, eläkeläiset yrtinkerääjät, koululaiset itse) suunnitelman mukaan. Ks. kouluruuan kehittämisohjelma, vessi.eu.
7. YRTIT JA YRTTITIETOUS KUNNASSA YLEISEKSI ”LUONNONLÄÄKINNÄKSI”.

Suomen luonnon yrtti- ja lääkekasveissa on valtava ennaltaehkäisevä potentiaali, mutta niistä tiedetään ja käytetään hyvin vähän. Yrttien keräily jo sinänsä on hiljentävää ja tietoista luontoliikuntaa parhaimmillaan. Kunnan kannattaisi edistää yrttitietämystä ja käyttöä mm.

1. a) laittamalla kunnan kotisivuille yleisoppaan tästä asiasta,
2. b) huolehtimalla, että kirjastossa on asiantuntijakirjoja yrttitiedosta,
3. c) pitää tätä tietoa myös omilla kotisivuillaan,
4. d) kouluttaa kunnan sairaanhoitohenkilökuntaa asiassa ja suosittelemaan yrttejä sitten asiakkailleen,
5. e) ottaa asia esille koulujen terveysopetuksessa,
6. f) käyttää vaikka koululaisten itsensä keräämiä yrttejä kunnallisessa ruuassa harkitusti muiden kasvisten ohella,
7. g) kouluttaa yhteisöjä (SRK, eläkeläisjärjestöt, Martat jne.) yrttien vaikutuksissa ja käytössä.

Tämä kaikki kannattaisi tehdä, vaikka sairaanhoidon toimijat paheksuisivat tällaista toimintaa pahansuopaisesti ja kateellisena ja omaa toimintaansa kaventavana, kun väestö pysyy terveempänä. Sitä paitsi yrttien keräily lisää liikuntaa ja niiden kuivaaminen, säilöminen ja käyttäminen teenä, sirotteena, hauteena, tinktuurana ym. on mukavaa positiivista älyllistä ja siten mielenterveyttä edistävää puuhastelua, josta tulee myös tehokas plasebo-vaikutus.

8. EI ROSKARUOKA-AUTOMAATTEJA. Koulussa ja kunnan muissakaan tiloissa ei olisi yhtään sokeri- tai prosessoidun hiilihydraatin tuotteita sisältäviä automaatteja.
9. KOULUISSA PÄIVÄLLÄ POISTUMISKIELTO. Kouluissa välitunneilta olisi poistumiskielto, jotta aterioita ei korvata karkeilla ja laaduttomalla lohtu- / roskaruualla ja/tai tupakalla.
10. 10. KOULUSSA TEHOKAS TERVEYSTIEDON OPETUS. Koulujen panostaminen terveystietoisuuteen tapahtuisi monin tavoin mm. vierailevilla luennoitsijoilla ja huoltajien aktiivisella kouluttamisella. Kouluissa tulisi olla 1 laadukas terveystiedon tunti / vko. Ensimmäisinä asioina opetettaisiin nenähengitys, joka sitoo ja estää virus ja bakteeri-infektioita paljon suuhengitystä paremmin, lisää kehon nitro-oksidipitoisuutta. Tähän tietoisuuteen liittyy myös huolellinen nenän puhdistus illoin -aamuin.
11. KOULUISSA KIUSAAMINEN TORJUTAAN TEHOKKAASTI. Kouluihin omaksuttaisiin tehokas sosiaalisen turvallisuuden ja hyväksyvyyden kulttuuri, että kiusaamiset jäisivät käytännössä pois. Tällaisia ohjelmia on olemassa. Ks liite. Tässä kulttuurissa oppilaat koulutettaisiin tunnistamaan ja ehkäisemään kiusaaminen, mikä olisi tärkein koulun henkisen hyvinvoinnin perustekijä.
12. SYRJÄYTYMISEN ESTÄMINEN. Kunnassa organisoitaisiin aktiivinen nuorten harrastustoiminta, liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen estäminen koulujen, seurakunnan, yhdistysten, yritysten ja kunnan nuorisotoimen yhteistyönä esim. periaatteella: ”Meillä kaikki kasvavat mukana”. Koulujen terveydenhoitaja olisi koulutettu ennaltaehkäisyn ja ikäsyrjäytymisen toimissa. Lasten laadukas terveysopetus koulussa kotien kanssa yhteistyössä 1 luokalta lähtien, olisi tämä toiminnan kulmakivi. Koulu ja sosiaalitoimi olisi aktiivisessa yhteydessä hauraisiin koteihin ja näin nuoren tukena.
13. RYHMIEN VETÄJILLE HYVÄÄ KOULUTUSTA. Erilaisen terveysharrastus ja – koulutustoiminnan tukeminen hoidettaisiin mm. myös vapaaehtoisten (porkkanoita ja pyytämällä siihen) vetäjien koulutuksella, positiivisella huomiolla jne. Kaikessa nuorisotoiminnassa olisi ongelmaton ja nuoriin tarttuva erilaisuuden hyväksymismentaliteetti huolimatta huoltajien asenteista.
14. NEUVOLAAN LISÄÄ KOULUTUSTA. Kunta panostaisi erityisesti neuvolahenkilöstön terveyskoulutukseen ja sitä kautta nuorille perheille jaettavaan tietoon järjestämällä heille erityiskursseja ja koulutusta sekä tukemalla nuorten- ja lapsiperheiden terveysvalintoja ja -tietoisuutta. Yksi tärkeä painotus neuvoloissa olisi tietoisuus hormonihäirinnän vaaroista ja sen käytännön estotoimista.
15. TERVEYSYHDISTYS. Kunnassa olisi yksityisten, kunnan ja yritysten yhteistyönä (ja terveystoimiston tukena) ylläpitämä terveysyhdistys, jonka tehtävänä olisi tiedottaa ja kouluttaa yksityishenkilöitä, henkilöstövastaavia ja kehittää terveystietoisuutta. Terveysyhdistyksessä olisi vertais-, opastus- ja tukiryhmiä eri sairausteemojen ja vaivojen kanssa painiskeleville.
16. ENNALTAEHKÄISYÄ VANHUKSILLE. Vanhustenhuoltoyksiköissä estettäisiin tyypillinen ylilääkintä ja siitä tuleva lääketokkura ja toteutettaisiin vanhusten terveyden hoitaminen ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi ravinne- ja erityisesti kuitutiheällä ruualla, saunalla, hyödyllisillä lisäravinteilla, sosiaalisuudella, liikunnalla (mm. voimaharjoittelu), leikeillä, musiikilla, taideharrastuksilla, tanssilla ja henkisellä ja fyysisellä viriketoiminnalla luonnossa, minkä tyyppisestä toiminnasta on paljon vakuuttavia tutkimustuloksia ja valmiiksi mietittyjä metodeja. Olisi tärkeää saada ennaltaehkäisevästi toimivan vanhusterveysyksikön saaminen kuntaan (kunnallinen tai yksityinen) joka toimisi esimerkkinä, innostajana ja kehittämisen ja uusien innovaatioiden ja uusien hyvien käytäntöjen kärkenä, kerääjänä, tiedottajana ja levittäjänä.
17. KENKIEN LIUKUESTEET. Vanhusterveysyksikkö jakaisi kaikille yli 50 v. laadukkaat ja ilmaiset jalkineiden liukuesteet kalliita kaatumismurtumia estämään.
18. SEURAKUNNAT MUKAAN HYVINVOINTITOIMIJAKSI. Kunnan ja seurakunnan yhteistyö ja tukisi seurakuntia niin, että seurakunnat vapaaehtoisineen olisivat myös oleellinen ja laadukas sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin toimija, kokoonkutsuja ja kokoontumispaikka kaiken ikäisille hengellisten tehtäviensä lisäksi, mikä sopii mainiosti kristillisyyden ytimessä olevaan yhteisöllisyyteen ja keskinäisen tukeen. Seurakuntiin valittaisiin uudistava, lämminhenkinen ja aktiivinen henkilöstö ja näin seurakunnasta myös yhteisöllisesti palveleva ja aktiivinen hyvä mielen ja monenlaisten ryhmien kokoontumis- ja hyvän mielen paikka, millä olisi todellista merkitystä syrjäytymisen, yksinäisyyden ja masennuksen torjunnassa. Seurakunnissa olisi sosiaalisia iltoja, joissa jaettaisiin erilaisia hyvinvointiin johtavia tiedon murusia.
19. HALLINTOON JA KUNTAAN HYVÄ ILMAPIIRI. Kunnan hallinnossa olisi avoin, tietoinen, harkittu, viimeistelty, kannustava ja positiivinen sosiaalipsykologiaan kuuluvaan ryhmätyömenetelmiin perustuva yhteisöllisyys- ja vuorovaikutusohjelma ja -kulttuuri henkisen hyvinvoinnin tueksi, johon myös yritykset, seurakunnat ja yhdistykset haastetaan tietoisesti mukaan.
20. ERGONOMIA KUNTOON KAIKILLE. Kunnan hallinnossa ja koulussa olisi uusi ergonomia, joka ehkäisisi selkä – niska – hartiavaivat ja perustuisi pikasäädettäviin ja automaattisesti hyvän ryhdin antaviin uuden muotoilun kalusteisiin. Hyvää istumista edistäisi suositus väljään ja puristamattomaan työvaatetapaan. Toimistoihin ja taukotiloihin tulisi jumppavälineitä rentouttavia ja voimaa (sekä aivojen BDNF:ää, Brain Derived Neurotrofic Factor = aivojen hermokasvutekijä) lisäämään.
21. HOMERAKENNUKSISTA EROON. Kaikkien julkisten homerakennusten korjaaminen tapahtuisi nopeutetussa aikataulussa ja luotaisiin sellaisen julkisen rakentamisen kulttuuri, jossa kosteusvaurioita aiheuttava laaduton rakentaminen (josta joka kunnassa on useita esimerkkejä) ei enää toistuisi. Kunnassa olisi kaikkien tiedossa oleva helposti saatavilla oleva, laadukas ja aikailematon palvelu homevaurioiden selvittämiseksi ja korjaussuunnitelman laatimiseksi myös yksityiskoteihin.
22. AKTIIVINEN PÄIHTEIDEN ESTOTYÖ. Aktiivinen päihteiden estämistyö toimisi monin eri keinoin kunnan, kotien ja järjestöjen toimin. Aktiivisuus ja syrjäytymisen torjumiskulttuuri, sekä koulujen laadukas itsetuntoa kasvattava vuorovaikutuskulttuuri olisi tässä hyvänä apuna. Kodit, vanhemmat ja vapaaehtoiset olisivat apuna huumereittien selvittämisessä paikkakunnalle.
23. VUOSITTAINEN TERVEYSTAPAHTUMA. Kunnassa vuosittain järjestettäisiin laadukas alueterveyden koulutus / terveystapahtuma, jossa olisi ulkopuolisia luennoitsijoita ja asiantuntijoita tietoa ja paikallista tietämystä ja innostusta lisäämässä. Tapahtumasta saataisiin niin laadukas, että siihen tulisi osallistujia myös kauempaa.
24. MAASÄTEILYVAPAATA NUKKUMISTA ja TOIMISTOTYÖTÄ. Kunnan terveystoimesta olisi tilattavissa ”varpumies” eli maasäteilyn mittaajia, jotka tulisivat pyynnöstä tarkistamaan työpisteen ja sängyn maasäteilytasot niille, jotka haluavat varmistaa asian tai epäilevät, että tässä asiassa omassa tilanteessa kaikki ei ole kunnossa. Tällä toimella monelle taataan parempi ja terveellisempi uni ja työpiste.
25. MAKUUHUONEIDEN PIMENNYSVERHOT. Kodit voisivat tilata erityisen hyvän mutta edullisen rullaverhojen asennuksen, joka tekisi makuuhuoneesta aivan pimeän myös pitkän päivän aikaan. Tällä saataisiin monen uni paljon paremmaksi, joka poikisi parempaa virkeyttä, terveyttä, tuottavuutta ja mielenterveyttä.
26. KÄYTTÖVEDEN MAGNETOINTI. Kunnan verkostoon laskeva käyttövesi laskettaisiin voimakkaan sähkömagneetin läpi, mikä irrottaa vesimolekyylit toisistaan. Israelilaisen johtavan vesitutkimuksen mukaan tämä parantaa veden imeytyvyyttä ihmisiin ja kasveihin tuottaen paremman nesteytyksen tason.
27. MARJATARHAT. Kirkonkylän keskustaan perustettaisiin tyhjille tonteille terveysmarjapensaita (tyrni, marja-aronia, pensasmustikka, marjatuomipihlaja, sinimarjakuusama) kasvavia jäniksiltä aidattuja marjatarhoja. Työttömät, vajaakuntoiset ja eläkeläiset kannustettaisiin antamaan niille niiden tarvitsema vähäinen hoito ja myös keräämään marjat omiksi tarpeikseen syksyllä. Myös kouluokat ja koulu voisivat osallistua tähän. Marjatarhoissa voisi olla myös pieni katoksellinen istuskelunurkkaus ja grilli / nuotiopaikka jutusteluun, ajanvietteeksi ja vetonaulaksi.
28. OMAA ENNALTAEHKÄISYKOULUTUSTA. Alueen ennaltaehkäisevän yms. terveys- ja sairaanhoitohenkilöstön täydennyskoulutusta tehtäisiin säännöllisesti nimenomaan ennaltaehkäisevän terveystietoisuuden ja -taitojen kehittämiseksi.
29. YHTEISÖLLISYYDEN TUKEMISTA. Yhteisöllisyyttä edistettäisiin paikallisesti järjestetyllä yhteisöllisyys- ja vuorovaikutustaitojen koulutuksella kouluissa ja kansalaisopistossa, koulujen opettajille, seurakunnan toiminnassa, kunnan nuorisotyössä jne. Sitä voi edistä hyvin toimivalla kotisivuun liitetyllä tiedotuspalvelulla, jossa olisi tarkasti kaikki mahdolliset tapahtumat omassa kunnassa ja lähialueella ja mahdollinen kimppakyytipalvelu. Päivitetty lista tapahtumista menisi automaattisesti sen tilanneille sähköpostilla ja/tai Whatsupilla.
30. VIREÄ ELINKEINO- JA INNOVAATIOTOIMINTA. Kunnassa olisi erittäin vireä elinkeinopolitiikka ja palvelut ja kunnan arvostus ja henkinen tuki yrittäjäyhdistyksen toiminnalle. Kunta organisoisi erityisen tehokkaasti työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ja kouluttaisi ja kuntouttaisi työttömiä myös erityistoimin. Näin sosiaalisesti, henkisesti ja mielenterveydellisesti kallista työttömyyttä ja syrjäytymistä saataisiin vähennettyä.
31. KUNTALAISTEN OMA KLUBI / KUNNAN OLOHUONE. Kunnassa tuotettaisiin tervehdyttävää sosiaalisuutta ja estettäisiin yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ylläpitämällä yhdistysmuotoista toimivaa ja aktiivista kylän ”klubia”, ”kylän olohuonetta”, jossa olisi matalan kynnyksen sisäänpääsy ja hyvin monenlaista vapaamuotoista tai harrastamiseen liittyvää ohjelmaa ja kokoontumisnurkkauksia kuten takka, biljardi, luentonurkkaus vapaamuotoisille esitelmille, vähän tanssilattiaa, kortinpeluupöytä, shakkipöytä, välipalan tekopaikka, käsityöryhmä, iso TV ja sen edessä kuulokkeita, sauna, ulkogrilli ja nuotiopaikka… Klubi toimisi rupattelu ja ajanviettopaikkana vähien sääntöjen pohjalta, jossa olisi myös aina pannu lämpimänä ja tulet takassa. Homman vakiinnuttua, sitä vetäisi asian oma yhdistys.

        Tämän toteuttamiskelpoisen ohjelman pääpiirteittäinen soveltaminen onnistuneesti …
a) Laskisi sairaanhoidon kustannukset alle puoleen
b   Nostaisi tuottavuutta kymmenillä prosenteilla
c) Nostaisi kunnan kansalliseen ja jopa maailman maineeseen tehokkaan ennaltaehkäisevyyden ansiosta.
d) Toisi kuntaan jatkuvan muuttajien virran. (Moni haluaisi muuttaa Suomen terveimpään kuntaan.)
e) Antaisi kunnalle mahdollisuuden laskea veroäyrin hintaa kustannusten pudotessa ja tulopohjan laajentuessa, mikä
parantaisi kunnan houkuttelevuutta lisää.
f) Kaikki edellä mainittu takaisi jatkuvan ja riittävän kysynnän laadukkaille majoituspalveluille kuntaan
g) Antaisi myös hyvän pukkauksen alueelle mahdollisesti aloittaville ennaltaehkäisevän terveysmatkailun yrityksille.

Veli-Jussi Jalkanen
Ennaltaehkäisevän terveyden asiantuntija