Suomen metsät ovat puiden hyvinvoinnin eli maksimaalisen kasvun, järeytymisen ja terveyden kannalta aivan liian tiheitä, lähes järjestään.

Jopa metsäammattilaiset eivät useimmiten ymmärrä, miten paljon tilaa hyvinvoiva ja maksamaalisesti kasvava puu tarvitsee ympärilleen. Puuston hyvinvointi ja kasvu on helppo nähdä tarkkailemalla systemaattisesti eri tiheyksisten, ja eri tavalla harvennettujen metsien latvusten kokoa, kasvulustoja, kaarnaa, latvakerkkiä ja neulaston tuuheutta.

Puuston kasvattaminen taimesta alkaen runkoluvultaan 30-50 % totuttua harvempana ei vähennä kasvua, useimmiten päinvastoin, mutta varmasti lisää terveyttä ja arvokkaamman tukkipuun osuutta.

Useimmiten metsissä on lisäksi markkinakelvoton aluskasvillisuusryteikkö, joka vähentää lämpösäteilyn määrää maan pinnassa, viilentää metsämaata ja siten heikentää sen biologista aktiivisuutta ja maanalaisen hiilensidonnan sekä puuston kasvun edellytyksiä.
Usein ja trendinä enenevästi lisärasituksena metsämaissa on liian korkea pohjaveden taso, mikä estää maanalaista kasvua sekä hiilen sidontaa ja mikä pakottaa puiden juuret pintaan kesäkuivuudelle alttiiksi.

Keskimääräisessä, eli liian tiheässä metsässä puiden latvukset eli kasvun moottorit ovat lyhyet, puut honteloita ja siten alttiita tykky- ja tuulituhoille. Tällaisen metsän/puun vastustuskyky tuhohyönteisille, kuten kirjanpainajille, on myös ratkaisevasti heikompi kuin rehevästi kasvavan ja pitkä- latvuksisen puun. Siitä saatava hakkutulo jää paljon heikommaksi kuin järeän rungon, jonka tukkiosuus on 2-3 kertainen.

Hyvinvoivassa harvuudessa kasvava metsä säilyy hyvätuottoisena, terveenä ja järeänä myös useita kymmeniä vuosia tiheää metsää vanhemmaksi, mikä poistaa kiireen sen uudistamiseksi.

Meille on Suomeen karttunut usean sadan miljoonan kuutiometrin ylipuustoisuus, jonka käyttäminen nyt kriisiaikana on erittäin järkevää korvaamaan Venäjän loppunutta tuontia raaka-aineeksi ja energiaksi.

Itse asiassa tarvitsisimme koko Suomeen lisää puujalostusta, koska järkevästi hoitaen Suomen metsät voisivat kasvaa ja sitoa hiiltä luokkaa 2 x nykyistä enemmän vain tunnettuja metsähoitokeinoja tehokkaammin käyttäen. Lapin laajoissa hoitamattomissa metsissä käyttämätön kasvupotentiaali on vielä muutakin maata suurempi. Metsien kasvupotentiaalin parempi käyttö vähentäisi tarvetta käyttää ympäristölle haitallisia muoveja ja fossiilisia polttoaineita ja parantaisi merkittävästi Suomen huoltovarmuutta.

Lohdutuksena niille, jotka virheellisesti ajattelevat heikkokasvuisten ja hoitamattomien ryteköiden olevan ilmastolle eduksi, Suomen vientiin tarkoitetut puut jäävät käytön puutteessa Venäjän puolelle hakkaamatta pystyyn, kuolemaan ja lahoamaan.

Veli-Jussi Jalkanen
Agronomi, puun tuottaja
Puun tuotannon asiantuntija
Rautalampi