Vessin asiantuntijakommentti HS 171221

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008474599.html

On ilmaston kannalta typeryyttä (= tiedon puute yhdistyneenä asennevirheeseen), tietämättömyyttä ja suuri virhe tehdä ojituksesta kirosana ja lopettaa ojitus.

Tietysti soista tulee suojella ojittamattomina harvinaisempia erityiskohteita, mutta soiden paneminen kasvamaan puuta on hyvä ilmastoteko. Ojitettuna ja tuhkalannoitettuna suo piian sitoo 10-30 x enemmän hiiltä (5-10 tn/ha/v) kuin luonnontilaisena (0.2-0.3 tn/ha/v) ja lisäksi tuottaa arvokasta raaka-ainetta.

Jo kaivetut ojat pitäisi pääsääntöisesti ehdottomasti pitää kunnossa, jos haluamme tuottaa puuta ja sitoa hiiltä näillä alueilla.

Suomessa sadanta on suurempaa kuin haihdunta ja siksi lähes kaikki maat (pl sorakankaat) soistuvat ojittamattomina lisää koko ajan.

Kun ojat menevät tukkoon, pohjavesi maan sisällä nousee, maanalaiset rakenteet joutuvat veden sisään, eivät saa happea ja kuolevat. Tällöin puiden kasvu ja hiilen sidonta hidastuu, mikä merkitsee hiilitaseelle kymmeniä kertoja enemmän kuin turpeen kasvun kiihtyminen.

Kaikki tietävät, että märkä maa ei kasvata hyvin mitään. Siksi kaikki pellot ja suurin osa metsämaista hyvin tuottavat hyvin kasvua vain ojitettuna.

Metsän kaikkien lajien yhteenlasketusta kasvusta ja hiilen sidonnasta 70 % menee maan alle, edellyttäen että maa ei ole märkä ts. pohjavesi on hoidettu ojituksella alemmas. Jokainen 10 cm kerros metsämaata ilman pohjavettä sisältää 1000 m3/ha hiilen sidonnalla aktiivista kasvumaata. Täynnä vettä sekin kerros on kuollut ja se alkaa tuottaa 33 hiilidioksidia vaarallisempaa metaania. Soissamme syntyy koko ajan jättimäärät tätä metaania, jota koko ajan karkaa ilmakehään.

Jatkuva kasvatus vietynä soille ja sen mukana ojien huollon loppuminen, alkaa nostaa myös pohjavettä ja romahduttaa puiden kasvun ja hiilen sidonnan maan alle, ts. metsätalouden mahdollisuudet menetetään.

Jos haluamme toimia ilmastovastuullisesti, meidän tulisi ojittaa Pohjois-Suomen ja Etelä-Lapinkin soista lähes kaikki (pl suojelualueet), levittää sinne tuhkaa ja alkaa tuottaa puuta mahdollisimman tehokkaasti. Näillä ja varsinkin tulevilla lämpösummilla nämäkin alueet tulevat olemaan hyviä puun kasvatuksen alueita, joita ei tulisi jättää käyttämättä.

Ilmaston takia ihmiskunnan tulisi metsittää kaikki puun kasvatukselle mahdolliset alueet, joita kyllä löytyy joka 10 – 20 milj. km2, mikä pystyy sitomaan kymmeniä gigatonneja hiilidioksidia. Metsitys maksaisi vain n. 750 mrd, eli 1/6 maailman vuosittaisista asemenoista.