Vessin asiantuntijakommentti HS 120323

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009445398.html

 

Kaikki tietävät, että auton säännöllinen huolto estää kalliita remontteja. Huoltoon kuuluu tarkka moottorin analysointi kehittyneen laitteen avulla. Aivan sama olisi ihmisen elimistön kanssa.

Kyllä työikäisen ja seniorin terveyden perusarvojen tsekkaamiseen ainakin joka toinen vuosi kannattaisi laittaa auton pikkuhuollon verran (180 €) rahaa. Sillä saa jo yli 30 keskeistä laboratorioarvoa, jotka kertovat miten elimistö jaksaa.

Fiksuimmat myös tekevät asialle jotain, jos arvot ovat huolestuttavia. Terveystietoiset jo toimivat näin. Tarjolla on laadukkaita labrakokeita ja terveystarkastuksia konsultointeineen. Näitä käyttävät ovat keskimäärin paljon muita terveempiä.

Lääkärien tulisi auttaa elintapavalinnoissa, lisäravinteissa, terveysharrastuksissa, ruokavalion kehittämisessä yms. jotta keho voisi aktivoida itsessään olevat tervehdyttämismekanismit. Valitettavasti lääkärien koulutuksesta uupuu kunnollinen ennaltaehkäisykoulutus, mikä on merkki kansanterveyden medikalisaatiosta, sairaanhoitotoimialan mieliksi.

Sairaanhoito tulee kymmeniä kertoja kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisy.

Valtion sairaan- ja hoivahoitojen kulut ovat tänä vuonna 23-24 mrd. Näiden lisäksi tulevat yksityisten, vakuutusyhtiöiden, yritysten, järjestöjen ja kuntien maksamat kulut, toista kymmentä miljardia. Yhteensä siis luokkaa 40 mrd. eli n. 8000 €/hlö eli yli 20 €/hlö/pv. Lisäksi tulevat myös sairaspoissaolot ja heikkokuntoisen alentunut tuottavuus. Tämä on järjetöntä tuhlausta.

Hyvällä ennaltaehkäisypolitiikalla voisimme höylätä summasta pois kymmeniä prosentteja ja parantaa tuottavuutta. Terveenä elämisen keinot kyllä tiedetään. Voisimme kymmenillä yhdessä tehokkailla keinoilla parantaa paljon terveysympäristöjämme ja motivoida ihmiset huolehtimaan itse terveydestään paremmin.