Savossa 1970 luvun tehoisa 1200 asteen lämpösumma on jo vaihtunut nykyiseen 1600 asteeseen. Seuraavan 30-40 vuoden aikana tämä kasvaa vielä toiset 30 %.
Jo nyt puut kasvavat perimäänsä nähden liian lämpimässä, mikä stressaa niitä ja tilanne vain pahenee nopeasti. Siksi taimien alkuperiä pitää nopeasti siirtää etelämmäksi.
Ylivoimaisesti suurin tuotto saadaan tuoreilla kankailla ja korvilla mätästämällä maa ajouraojituksella (4 m leveät laakealuiskaiset ojat 20 m välein) suuriin 400- 500 l mättäisiin 1200 kpl/ha.
Istutus pottiputkella 1-2 vyöhykettä nykyistä eteläisemmillä rotukoivun minitaimilla kuokalla lievästi laakean koveraksi tasoitetun (min 60 cm lev. tasanne) mättään keskelle.
Ajouraojitus pitää pohjavedet tarpeeksi matalalla (näin juuret menevät kosteaan pohjamaahan asti estäen keskikesän kuivuutta) ja suuret mättäät torjuvat heinät, vesat 3 v, tukkimiehen täin ja antavat melkoisen typpilannoituksen sen alla lahoavasta karikkeesta.
Kun mättäiden välivesaikko on taimien tasalla (n. 20-30 mm paksua) se perataan hammastehosteisilla keveillä oksasaksilla, jonka terän vieressä on kantokäsittelynestepurkki pohjasienineen. Tämä huolellisesti tehden, RS perkausta ei ehkä tarvita ollenkaan.
EH tehdään altapäin jo 10 metrisessä koivikossa tiheyteen 600 kpl/ha. Tällöin latvukset säilyvät tuuheina ja valtapuut ampaisevat hurjaan kasvuun (jopa 1 cm lustot) tilaa lisää harvennuksesta saatuaan.
Väljennys seuraa 6-8 v kulutta 300-350:n tiheyteen.
Valoisa metsä tuottaa nopeasti kenttäkerrokseen tasaisen luontaisen kuusentaimikon, joka raivataan kaksimetrisenä tiheyteen 600 kpl/ha.
Kun koivut päätehakataan 3- 4 tukin vanereina 35-40 vuotiaina, kuusikko on usein jo väljennyskokoista.
Kun sitä kasvattelee pitkät latvukset säilyttäen vielä 30-35 v, päästään kuusikollakin 300-500 m3:n tilavuuteen 70 v ikäisenä.
Tällöin terve, hyvin kasvava ja tuuhealatvuksinen kuusikko kannattaa vielä harventaa tiheyteen 200 kpl/ha ja kaataa ne vasta 30-40 v myöhemmin 3-4 m3:n puina.
Tällaista metsän kasvatustapaa on harjoitettu ja opeteltu Sahalan kartanossa Rautalammilla jo 1980-luvun lopulta lähtien tähän mennessä jo yli 100 ha alueella.
