Puun kasvatuksen asiantuntija ja luonnon suojelija agr. Veli-Jussi Jalkanen
Keskustelu metsistä, hiilen sidonnasta ja lajikirjosta käy kuumana. Kaikilla on huoli lajien säilymisestä ja ilmaston muutoksesta. EU on keksinyt keinoksi ”ennallistaa” luontoa 1950-luvun tasolle (??), minkä tehosta tavoitteen, eli ilmaston muutoksen pysäyttämisessä ollaan perustellusti eri mieltä. Väitteitä, lausumia ja uskomuksia on paljon. Jopa osa asiantuntijoista houkuttaa tukea tieteeseen tai kokemukseen perustumatonta muotivirtausta. Metsätieteestä ja -biologiasta on kuitenkin paljon vankkaa tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa pitkältä ajalta. Seuraavaan olen koonnut selkeitä faktoja metsätieteestä ja biologiasta ja muotiväittämiä:
Metsänhoito on pääsyy lajikatoon maapallolla. Väärin.
Pääsyy on huonosti tunnettu ja tiedotettu elämälle haitallisten (EDC, Endocrine Disturbing Chemicals) kemikaalien vaikutus eli hormonihäirintä, jossa monista lähteistä luontoon leviävät teolliset molekyylit (mikromuovi, lääkkeet, kotitalous-, maatalous- ja teollisuuskemikaalit, kosmetiikka, palo- ja kosteussuoja-aineet -PFAS, kemikaalit rakennuksista, renkaista ja teistä irtoavat) heikentävät kaikkien lajien (myös ihmisten) hormoni-, sukupuoli ja lisääntymisterveyttä yksittäin ja erityisesti yhteisvaikutuksena. Lue hyvä ja tuore tiedekirja: prof. Shanna Sawn, ”Count Down” 2022. Oma osansa on myös globaalisti hiilen poltosta maapallolle leviävät raskasmetallit, joita päätyy erittäin haitallisina ravintokiertoon ja eliöiden elimistöihin.
Metsä sitoo parhaiten hiiltä, kun se jätetään koskemattomaksi. Väärin.
Taimikosta asti suojeltu eli hoitamaton metsä kasvattaa hyvin pitkäksi aikaa matalan tiheän, pienistä pioneeripuiden rungoista ja latvuksista koostuvan varjoisan ja kostean lehtipuuvaltaisen kasvuston, jonka kuutiomäärä (120 – 150 m3) jää aina paljon pienemmäksi kuin jalostetuilla mä-, ku- tai koivuntaimilla hyvin hoidetussa metsässä. Hitaasti satojen kuluessa suuret valtapuut murtautuvat ryteikön läpi, järeytyvät ja muodostavat ikimetsän. Oikein hyvin hoidettu viljelymetsä tuottaa runkopuuta 600-800 m3 jo 80 vuodessa.
Suojeltu luonnontilainen metsä on lajirunsain biotyyppi. Väärin.
Taimettumisen jälkeen täysin hoitamaton hyvin tiheä, varjoisa ja kostea ja hämärä ryteikkö ei ole edes useimmille lajeille mieluisa. Maanpinta puiden alla on valon puutteessa lähes tai täysin paljas. Yrtit eli kukkivat kasvit, mutta myös heinät ja niitä suosivat hyönteiset puuttuvat. Tiheikössä kanalinnut eivät voi lentää. Valoisa, ilmava hoitometsä on useimmille lajeille paljon houkuttelevampi.
Talousmetsän suojelu eli hoitamattomuus tuottaa lajirikkaan ja terveen kasvupaikan, jossa on hyvä hiilen sidonta. Väärin.
Nykyiset puut ovat jo hyvin stressaantuneita metsiemme yli 2 esteen lämpötilan ja n. 25 % termisen lämpösumman kasvusta ja moni metsä sairastuu ja taantuu. Lähivuosikymmeninä pohjoisten alueiden vielä luokkaa 2 asteen tuleva lisänousu yhdessä kesäkuivuusjaksojen kanssa heikentää havupuita lisää niin paljon, että suuri osa metsistä tuhoutuu Keski- Euroopan tapaan.Edelleen lisääntyviin kuivuus-, hyönteis-, laho- ja tuulituhoihin hoitamattoman metsän hiilet haihtuvat taivaalle.
Päätehakkuu tuhoaa metsän kasvun, hiilivaraston ja luonnon monimuotoisuuden. Väärin.
Metsä uudistuu radikaalisti päätehakkuun jälkeen lisääntyneen lämmön, valon ja lehtikarikkeen takia. Maaperän hiilivarasto vähenee tutkitusti vain muutaman prosentin väliaikaisesti. Maan pinnan hiilensidonta pioneerikasvien takia lisääntyy voimakkaasti. Hyvin hoidetun taimikon kasvu on jo muutamassa vuodessa aikaisempaa valtapuiden heikkoa kasvua suurempaa. Lajirunsaus lisääntyy hoidetussa taimikossa voimakkaasti, kun kaikki valolajitkin, (ruohot, yrtit ja niistä elävät hyönteiset ja eläimet) lisääntyvät.
Soiden ja märkien metsämaiden ojitus tai ojien perkaus romahduttaa hiilen sidonnan. Väärin.
Koska sadanta on Suomessa suurempaa kuin haihdunta, useimmat metsämaat soistuvat ilman toimivaa ojitusta eli kasvattavat sammalta yhä paksummiksi kerroksiksi. Keskikesän kuivuusjaksot eivät muuta tätä prosessia. Eristävä sammal tekee metsämaasta hapettomampaa ja kylmempää, jolloin sienirihmastojen, juurien, mikrobien ja pieneliöiden kasvu (hiilen sidonta) taantuu. Kesäkuivuuden jälkeen syksy – kevät välillä oleva korkea pohjavesi voi hukuttaa, heikentää ja tappaa maanalaista, ja siitä riippuvaista maanpäällistä elämää vakavasti. Parhaimmillaan ojituksella esim. 40 cm syvyydessä pysyvästi pidetty pohjavesi tuottaa hehtaarille 4000 m3 hiiden sidonnalle otollista maata. Terveen metsän kasvusta ja hiilen sidonnasta 70 % tapahtuu maan alla, jos pohjavesi, kylmyys ja hapettomuus ei sitä estä. Märkä maa tuottaa lisäkasvua aina huonosti pellolla, puutarhassa tai metsässä.
Parhaan hiilen sidonnan saavuttamiseksi, talousmetsää pitäisi kasvattaa tiheänä. Väärin.
Hoitamaton, tiheä ja vesoittunut taimikko sitoo hiiltä hoidettua nopeammin vain muutaman vuoden aivan alussa. Jalostetut puut hyvin ojitetussa ja muokatussa (ja mätästetyssä) maassa toistuvasti (3 krt) ja optimaalisesti harvennettuna, kasvattavat ylivoimaisesti nopeammin metsän hiilivarastoa luonnon metsään verrattuna. Tilanne on sama kuin peltoviljelyssä. Kasveille optimaalinen harvuus on paras kasvuympäristö.
Jatkuva kasvatus (JK) on ympäristöystävällisempää ja tuottaa paremman taloustuloksen ja lisäkasvun. Väärin.
Suomessa ja Ruotsissa JK (silloin sitä nimitettiin harsinnaksi) harjoitettiin 1800 – luvun alusta 1960 – luvulle tunnetusti heikoin tuloksin.
Kun varttuneesta metsästä poistetaan valtapuut ja lisävaltapuut, jälkikasvun järeytyminen tuottaa systemaattisesti pettymyksiä. JK:n metsä kuusettuu, soistuu ja taantuu silmiinpistävän nopeasti. Puiden korjaaminen on kalliimpaa, puusta maksetaan vähemmän ja erilaisia tuhoja (mm. lahottajasienet) on enemmän. Sen kyky sopeutua ilmaston muutokseen on heikompi. Metsässä kasvaa myös perimältään heikompia ja samalla pienempiä puita.
Ojitus ja puun tuotanto ojitetulla suolla on netto- hiilen päästäjä. Väärin.
Viimeisimpien selvitysten mukaan suosta vapautuu keskimäärin 3 tn/ha hiilidioksidia/ha/v ojituksen seurauksena, ilman metaanin laskemista mukaan. Metaanivuoto on taas tutkitusti karuilta soilta 1-2 tn/ha/v ja reheviltä (korvet yms) 2-5 tn. Ojitettuna 20 m sarkoihin, tuhkalannoitettuna ja puusto hyvin hoidettuna kasvua on 5 -15 m3/ha/v eli saman verran tonneja sivuvirrat mukaan lukien. Runkopuun lisäksi oksisto ja juuristo sekä kenttäkerroksen kasvit kasvavat myös. Maan sisällä kasvavat lisäksi sienirihmastot, mikrobit ja pieneliöt ja kenttäkerroksessa ruohot, sammalet ja vesaikko, jotka sitovat yhteensä tonnikaupalla hiiltä/ha/v kasvamaan kunnostetulla suolla.
