Puun kasvua lisäävä lämpösumma on kasvussa ja vuosisademäärätkin ovat riittäviä. Miksi metsiemme kasvu vähenee? Professorit väittävät, että nykyisillä hakkuilla trendi on väistämätön. Minä ja muut selväjärkiset ja ammattimaiset puun tuottavat tiedämme todelliset syyt:
- Metsät ovat liian tiheitä. Liika tiheys stressaa puita, vähentää valtapuiden kriittistä valon saantia ja näin kasvua. Valtapuut karsiintuvat eli menettävät kasvun moottoriaan.
- Yli-ikäisyys pienentää kasvua. Meillä lisääntyvästi yli-ikäisiä, sairaita ja vajaalatvaisia metsiä. Yli-ikäisyys ja ylitiheys (taimikosta lähtien) yhdessä, on erityisen tehokas kasvun hyydyttäjä. Ilman ylitiheyttä (esim. 200 runkoa/ha) suuretkin puut elävät vanhoiksi terveenä ja hyvin kasvavina.
- Uudistusalat ovat liian pieniä. Näin reunametsän varjostusalue (jossa puut kasvavat hyvin heikosti valon puutteen takia) on suhteettoman suuri osa uudistusaluetta. Nykyään uudistusalueiden koko on pienenemässä.
- Metsämaamme vettyvät ojien huollon puutteessa. 1960 – 1980 luvilla tehdyt ojat ovat kasvaneet tai kasvamassa umpeen ja pohjavesi on korkealla syksystä kevääseen, samalla kun metsät keskikesällä voivat kärsiä kuivuudesta. Märässä maassa juuret, mikrobit ja sienirihmastot eivät elä, vaan pakenevat aivan maan pintaan, jos kasvutilaa on liian vähän ja kesän kuivuusjaksot vaivaavat.
- Tyypillisen ylitiheässä metsässä myös huonot ja tarpeettomat puut ja alikasvos (ryteiköt) kilpailevat vedestä. Kuivuus vaivaa pitkillä poutajaksoilla, joita on yhä useammin ja pidempinä. Ojitetussa maassa juuret uskaltavat kasvaa syvemmälle ja löytävät vettä myös kuivuuskausina.
- Metsätuhoja on yhä enemmän. Laho-, tuuli-, hyönteis-, hakkuu-, boorin puute- ja taimikkotuhot ovat kasvussa. Listan 3 ensimmäistä iskevät juuri vanhoihin ja heikkokuntoisiin metsiin. Tuhot lisääntyvät eniten kuusikoissa, jotka on hirvien pelossa perustettu väärälle maapohjalle tai kuusikon jälkeen.
- Jalostettuja taimiaineksia käytetään yhä vähemmän, koska uudistetaan entistä vähemmän ja silloinkin usein käytetään luonnon kylvämää taimiainesta, joka kasvaa luokkaa 20 -40 % hitaammin kuin jalostetut taimet.
- Maata muokataan yhä vähemmän ja yhä hellävaraisemmin, mikä hyödyttää metsämaannosta yhä vähemmän. Näin maa ei saa ilmaa ja eristävä sammal- tai kuntta (lahoamaton orgaanisen materiaalikerros kivennäismaan yläpuolella) pitää maan kylmänä, märkänä ja vähähappisena. Aikaisemmin loistavia kasvutuloksia aiheuttanut metsäauraus on lopetettu kokonaan.
- Virheet harvennushakkuissa heikentävät kasvua. Saadakseen pinoihin täytettä eli laskutettavia kuutioita, korjuu-urakoitsijat valitsevat liian usein harvennuksilla parhaiten kasvavia ja suurimpia puita ja jättävät eri syystä heikommin kasvavat välipuut kasvamaan.
Veli-Jussi Jalkanen
Agronomi, Toimitusjohtaja
Puun kasvatuksen asiantuntija
