MIKSI METSIEN KASVU VÄHENEE ?

Puun kasvua lisäävä lämpösumma on kasvussa ja vuosisademäärätkin ovat riittäviä. Miksi metsiemme kasvu vähenee? Professorit väittävät, että nykyisillä hakkuilla trendi on väistämätön. Minä ja muut selväjärkiset ja ammattimaiset puun tuottavat tiedämme, että näin ei ole.
Kasvun hiipumiselle on selvät syyt:

  1. Metsät ovat liian tiheitä. Liika tiheys stressaa puita, vähentää kasvua ja lisää metsätuhoja.
  2. Yli-ikäisyys pienentää kasvua. Meillä lisääntyvästi yli-ikäisiä, sairaita ja vajaalatvuksisia metsiä. Yli-ikäisyys ja ylitiheys (taimikosta lähtien) yhdessä, on erityisen tehokas kasvun hyydyttäjä.
  3. Metsämaamme vettyvät ojien huollon puutteessa. 1960 – 1980 luvilla tehdyt ojat ovat kasvamassa umpeen ja pohjavesi nousee. Märässä maassa juuret, mikrobit ja sienirihmastot eivät elä, vaan pakenevat aivan maan pintaan, jos kasvutilaa on liian vähän. Kuivuus vaivaa pitkillä poutajaksoilla. Ojitetussa maassa juuret kasvavat syvemmälle ja löytävät vettä myös kuivuuskausina.
  4. Metsätuhoja on yhä enemmän. Laho-, tuuli-, hyönteis-, boorin puute- ja taimikkotuhot ovat kasvussa. Listan 3 ensimmäistä iskevät juuri vanhoihin ja heikkokuntoisiin metsiin. Tuhot lisääntyvät eniten kuusikoissa, jotka on hirvien pelossa perustettu väärälle maapohjalle tai kuusikon jälkeen.
  5. Harvennusvirheet heikentävät kasvua. Saadakseen pinoihin täytettä, korjuu-urakoitsijat valitsevat liian usein harvennuksilla parhaiten kasvavia ja suurimpia puita ja jättävät eri syystä heikommin kasvavat välipuut kasvamaan.

Suomessa metsät kasvavat maanpäällistä puuta joka vuosi n. 104 milj. m3. Hakkuut ovat aina alle 80 milj. Säästöön eli hiilivarastoon jää sitä siis reilusti joka vuosi. Terveessä metsämaassa, jossa ojituksella pohjavesi pidetään ainakin 40 cm syvyydessä, hiilen sidonnasta 70 % menee maan alle. Märässä maassa kasvu hiipuu hapen puutteessa, kun ravinteita (myös typpi) ja vettä puille välittävät sienirihmastot hukkuvat.

Hyvällä metsänhoidolla, johon kuuluisi mm. harvennus ja muiden jättimäisiksi paisuneiden hoitorästien hoitaminen, metsät kasvaisivat helposti 50 % enemmän. Jopa 200 milj. m3 olisi aivan mahdollista.

Minkään hiilinielun tai varaston vaarantumatta voisimme helposti hakata joka vuosi 90 % kasvusta, ja näin saisimme valtavasti lisää kuitumateriaalia muovin ja fossiilisten aineiden korvaamiseksi puukuidulla ja -materiaaleilla.

Suomen metsät ovat lähes järjestään ylitiheitä ja sen takia huonosti kasvavia, hauraita, helposti kuivuvia ja tuhojen riivaamia. Harvennusrästejä on tosiasiallisesti yli 10 miljoonalla hehtaarilla.

Metsikkökuviopohjainen metsänhoito antaa luonnolle vaihtelevasti monenlaisia biotooppeja. Tuhannet lajit vaativat myös valoisaa ja aukeaa uudishakkuualuetta ja vielä useammat sitä seuraavaa pioneerikasvien aikaa.

Jos haluamme toimia ilmastoviisaasti, metsien kasvu tulee maksimoida hyvällä metsänhoidolla. Parhaat puut riittävän väljässä kasvavat puuta nopeimmin, terveinä ja stressaantumatta. Asia on helppo todeta kantoleikkeistä.

Jatkuva kasvatus ei toimi. Se tuli selväksi jo Ruotsissa ja Suomessa 1800 luvun alusta 1960 luvulle asti kertyneillä huonoilla kokemuksilla molemmissa maissa.

 

Veli-Jussi Jalkanen
Agronomi, Toimitusjohtaja
Puun kasvatuksen asiantuntija